Baskin kieli

Historia ja luokittelu

Baskien esi-isät ovat Euroopan vanhimpia asukkaita, ja heidän alkuperänsä on tuntematon, kuten myös kielen alkuperä. Monet tutkijat ovat yrittäneet yhdistää baskin etruskiin, afrikkalaisiin kieliin, kaukasialaisiin kieliin ja niin edelleen, mutta useimmat pitävät baskia erilliskielenä. Yhteys iberian kieliin on antanut toivoa, mutta on epäselvää, johtuvatko yhtäläisyydet geneettisistä sukulaisuussuhteista vai pelkästä läheisyydestä. Sitä puhuttiin kauan ennen kuin roomalaiset toivat latinan Iberian niemimaalle.

Maantieteellinen levinneisyys

Baskia puhutaan alueella, joka on pienempi kuin se, joka tunnetaan nimellä Baskimaa (baskia: Euskal Herria). Baskia puhuttiin aikoinaan laajemmalla alueella, mutta paikoin latinan kieli otti sen vallan.

Virallinen asema

Historiallisesti latina tai jokin romaaninen kieli on ollut virallinen kieli.

Nykyään baskin kieli on rinnakkaisvirallinen kieli Espanjan baskialueilla: Baskimaan autonomisessa yhteisössä ja joissakin Navarran osissa. Baskin kielellä ei ole virallista asemaa Ranskan pohjoisella baskialueella, ja Ranskan kansalaiset eivät saa käyttää baskia ranskankielisessä tuomioistuimessa.

Murteet

Baskin murteita on kuusi, ja niihin kuuluvat Biskajan, Guipuzcoan ja Ylä-Navarran murteet (Espanjassa) sekä Matala-Navarran, Labourdin ja Souletin (Ranskassa). Murteiden rajat eivät kuitenkaan vastaa poliittisia rajoja. Louis-Lucien Bonaparte (Napoleon Bonaparten veljenpoika) teki yhden ensimmäisistä tieteellisistä tutkimuksista baskin murteista ja erityisesti apuverbimuodoista.

Johdetut kielet

Nykyään on olemassa yhtenäinen versio nimeltä Batua ("yhtenäinen" baskiksi), jota opetetaan kouluissa. Batua perustuu suurelta osin Gipuzkoan alueelliseen murteeseen.

Baskia sujuvasti puhuvien osuus.

Kielioppi

Baskin kieli on ergatiivi-absolutiivinen kieli. Sen kielioppi on hyvin monimutkainen, ja siinä on monia eri substantiivien tapauksia.

Vokaalijärjestelmä on sama kuin useimmilla espanjankielisillä, ja siinä on viisi puhdasta vokaalia, /i e a a o u/.

Sanasto

Läheisten kansojen kanssa kosketuksissa ollessaan baskin kieli on lainannut sanoja latinasta, espanjasta, ranskasta, gasconista ja muista kielistä, mutta hyväksynyt vähemmän kuin indoeurooppalaiset kielet. Jotkut väittävät, että monet sen sanoista ovat peräisin latinasta, mutta foneettinen evoluutio on saanut monet niistä näyttämään nykyään ikään kuin alkuperäisiltä sanoilta, esimerkiksi lore ("kukka", sanasta florem), errota ("mylly", sanasta rotam, "[myllyn] pyörä"), gela ("huone", sanasta cellam).

Kirjoitusjärjestelmä

Baskia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Yleinen erikoiskirjain on ñ, joka lausutaan kuten n sipulissa, ja myös ç ja ü ovat käytössä. Baskin kielessä ei käytetä c, q, v, w, y -kirjaimia kuin lainasanoissa, eikä niitä pidetä osana aakkosia. Myös x äännetään sh:nä, kuten sanassa shine.

Esimerkkilauseet

• Bai = Kyllä
• Ez = Ei
• Kaixo! , = Hei
• Agur! , Adio! = Hyvästi!
• Ikusi arte = Nähdään!
• Eskerrik asko! = Kiitos!
• Egun on = Hyvää huomenta (kirjaimellisesti: Hyvää päivää)
• Egun on, bai = vakiovastaus Egun on:lle.
• Arratsalde jäsenen = Hyvää iltaa
• Gabon = Hyvää yötä
• Mesedez = Ole hyvä
• Barkatu = Anteeksi (minulle)
• Aizu! = Kuuntele! (Saadakseen jonkun huomion, ei kovin kohtelias, käytetään ystävien kanssa).
• Kafe hutsa nahi nuke = Saanko kahvia?
• Kafe ebakia nahi nuke = Saanko macchiaton?
• Kafesnea nahi nuke = Saanko kahvilatteen?
• Garagardoa nahi nuke = Saanko oluen?
• Komunak = Vessat
• Komuna, non dago? = Missä ovat vessat?
• Non dago tren-geltokia? = Missä on rautatieasema?
• Non dago autobus-geltokia? = Missä on linja-autoasema?
• Ba al da hotelik hemen inguruan? = Missä on (lähin, ainoa) hotelli?
• Zorionak = Hyvää joulua (jouluna ja uutena vuotena), onnittelut.
• Ez dakit euskaraz= En puhu baskia.
• Ba al dakizu ingelesez? = Puhutko englantia?
• Nongoa zara? = Mistä olet kotoisin?
• Non dago...? = Missä on...?
• Badakizu euskaraz? = Puhutko baskia?
• Bai ote? = Todellako?
• Topa! = Kippis!
• Hementxe! = Yli / täällä!
• Geldi! = Stop
• Lasai= Ota iisisti
• Ez dut nahi= En halua