Ahaa-elämys
Heureka- tai Aha! -ilmiöllä tarkoitetaan oivalluksen hetkeä, jolloin arvoituksellinen ongelma ratkeaa yhtäkkiä. Se on nimetty kreikkalaisen moniottelijan Arkhimedeen mukaan.
Paikallinen kuningas pyysi Arkhimedesta selvittämään, oliko kruunu puhdasta kultaa vai oliko kultaseppä lisännyt siihen hopeaa. Käydessään julkisessa kylpylässä hän huomasi, miten vesi syrjäytyi, kun hänen ruumiinsa vajosi kylpyyn. Veden syrjäyttämä vesimäärä vastaa veteen upotetun ruumiin tilavuutta. Hän tajusi yhtäkkiä, että kaksi esinettä, jotka painoivat saman verran ilmassa, eivät välttämättä painanutkaan saman verran vedessä, koska vähemmän tiheä esine syrjäyttäisi vähemmän vettä. Tämä tunnetaan Arkhimedeen periaatteena.
Arkhimedes hyppäsi ulos julkisesta kylpyammeesta ja juoksi alasti kotiin huutaen Heureka! (Löysin sen). Jotkut pitävät tätä tarinaa myyttinä, mutta Arkhimedes oli todellakin merkittävä keksijä. Hän olisi varmasti kokenut Aha! -ilmiön.
Aha! - oivalluksesta on tehty jonkin verran tutkimusta. Aha! -hetkiä ei voi ennustaa. Oivallus on psykologinen termi, joka kuvaa ongelmanratkaisussa tapahtuvaa prosessia, jossa aiemmin ratkaisematon pulma muuttuu yhtäkkiä selväksi ja ilmeiseksi. Usein tähän siirtymiseen ymmärtämättömyydestä yhtäkkiseen ymmärtämiseen liittyy ilon tai tyytyväisyyden huudahdus, Aha!-hetki. Henkilö, joka käyttää oivallusta ongelman ratkaisemiseen, pystyy antamaan tarkkoja, selkeitä, kaikki tai ei mitään -tyyppisiä vastauksia, kun taas henkilöt, jotka eivät käytä oivallusprosessia, antavat todennäköisemmin osittaisia, epätäydellisiä vastauksia.
Prosessi näyttää olevan kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa ongelmanratkaisija jää jumiin. Vaikka hän on tutkinut kaikki mahdollisuudet, hän ei silti näe ratkaisua. Toinen vaihe tapahtuu yhtäkkiä ja odottamatta. Henkisen kiinnittymisen tauottua tai ongelman uudelleenarvioinnin jälkeen vastaus nähdään. Oivallusongelmia voi olla vaikea ratkaista, koska olemme kiinnittäneet mielemme ongelman sopimattomiin näkökohtiin. Ihmisillä on hyvä muisti Aha! -hetkistä. Oivallus voi tapahtua mentaalisen kiinnittymisen tauottua, jolloin ratkaisu näyttää läpinäkyvältä ja ilmeiseltä.
Arkhimedes saattoi käyttää kelluntaperiaatettaan määrittääkseen, oliko kultainen kruunu vähemmän tiheä kuin kiinteä kulta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on Eureka- tai Aha! -ilmiö?
V: Heureka- tai Aha! -efekti tarkoittaa oivalluksen hetkeä, jolloin arvoituksellinen ongelma ratkeaa yhtäkkiä.
K: Kuka antoi tälle efektille nimen?
V: Se on nimetty kreikkalaisen polymaatikon Arkhimedeen mukaan.
K: Mitä paikallinen kuningas pyysi Arkhimedeen tekemään?
V: Häntä pyydettiin selvittämään, oliko kruunu puhdasta kultaa vai oliko kultaseppä lisännyt siihen hopeaa.
K: Miten hän keksi ratkaisunsa?
V: Käydessään julkisessa kylpylässä hän huomasi, miten vesi syrjäytyi, kun hänen ruumiinsa vajosi kylpyyn. Tämä innoitti hänet huomaamaan, että kaksi esinettä, jotka painoivat saman verran ilmassa, eivät välttämättä painaisi saman verran vedessä, koska vähemmän tiheä esine syrjäyttäisi vähemmän vettä - tämä tunnetaan Arkhimedeen periaatteena.
K: Onko Aha! -hetkiä tutkittu?
V: Kyllä, Aha! -hetkistä on olemassa jonkin verran tutkimusta. Oivallus on psykologinen termi, joka kuvaa ongelmanratkaisussa tapahtuvaa prosessia, jossa aiemmin ratkaisematon pulma muuttuu yhtäkkiä selväksi ja ilmeiseksi.
K: Miten oivallus auttaa ratkaisemaan ongelmia?
V: Oivallusta käyttävät ihmiset pystyvät antamaan täsmällisiä, selkeitä, kaikki tai ei mitään -tyyppisiä vastauksia, kun taas henkilöt, jotka eivät käytä oivallusta, tuottavat todennäköisemmin osittaisia, epätäydellisiä vastauksia.
K: Miksi oivallusongelmia voi olla vaikea ratkaista? V: Oivallusongelmat voivat olla vaikeita ratkaista, koska kiinnittymme mielessämme ongelman epäsopiviin puoliin.
