Renessanssimies/-nainen (polymaatikko) – määritelmä ja esimerkit
Renessanssimies/-nainen (polymaatikko) – selkeä määritelmä ja esimerkit Leonardosta Frankliniin. Opi, mitä monialainen nerous tarkoittaa nykypäivänä.
Termiä renessanssimies tai -nainen tai polymaatikko käytetään kuvaamaan henkilöä, joka on poikkeuksellisen lahjakas tai taitava monilla eri aloilla. Ajatus juontaa juurensa nimensä mukaisesti renessanssiksi kutsuttuun historialliseen aikakauteen (noin 1400–1600), jolloin korostettiin yksilön kykyä oppia ja hallita useita tieteen, taiteen ja teknisen työn osa-alueita. Yksi kenties kuuluisimmista tuon ajan monialaisista henkilöistä oli Leonardo da Vinci, joka tunnetaan ennen kaikkea taidemaalarina, mutta oli myös tiedemies, insinööri ja matemaatikko. Häntä usein kutsutaan juuri "renessanssin mieheksi". Toinen esimerkki on Michelangelo, joka toimi muun muassa kuvanveistäjänä, taidemaalarina, arkkitehtina ja runoilijana.
Mitä termi tarkoittaa nykyaikana?
Käytettäessä ilmaisua "renessanssin mies/nainen" ei viitata siihen, että henkilö olisi elänyt renessanssiaikana. Sitä käytetään kuvamaan ketä tahansa, joka on erittäin taitava tai oppinut useilla eri aloilla, riippumatta siitä, missä ajassa hän elää. Esimerkiksi 1900-luvulla elänyt Albert Schweitzer luokitellaan usein renessanssimieheksi, koska hän oli samaan aikaan teologi, muusikko, filosofi ja lääkäri. Myös 1700-luvun Benjamin Franklin oli monialainen osaaja: hän oli kirjailija ja painaja, poliitikko, tiedemies, keksijä ja sotilas.
Polymatian keskeiset piirteet
- Laaja uteliaisuus ja halu oppia jatkuvasti uutta.
- Kyky yhdistää tietoa eri aloilta ja löytää uusien ideoiden välisiä yhteyksiä.
- Monipuoliset taidot: sekä teoreettinen ymmärrys että käytännön osaaminen.
- Kriittinen ajattelu ja luovuus, jotka mahdollistavat innovoinnin yli alarajojen.
- Elinikäinen oppiminen ja projektikeskeinen tekeminen: tekoja, ei vain akateemista tietoa.
Historia ja etymologia
Sana "polymaatikko" tulee kreikan kielen sanasta polymathēs, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "monesti oppinut" tai "paljon oppinut". Renessanssin ajatus hyvästä, monipuolisesta kasvatuksesta (humanismi) kannusti opiskelemista sekä klassisten tieteiden että käytännöllisten taitojen parissa. Tämän perinteen vuoksi monet tuon ajan suurmiehistä ja -naisista yhdistivät taiteet, tiedon ja tekniset taitonsa laajoiksi saavutuksiksi.
Lisää esimerkkejä läpi historian
- Isaac Newton: matemaatikko, fysiikan tutkija, teologi ja alkemisti.
- Galileo Galilei: tähtitieteilijä, fysiikan tutkija ja insinöörimäinen keksijä.
- Thomas Jefferson: Yhdysvaltojen presidentti, arkkitehti, maanviljelijä ja kirjailija.
- Hypatia: antiikin ajan filosofi ja matemaatikko, joka toimi opettajana ja tutkijana.
- Freeman Dyson: fyysikko, matemaatikko ja esseisti, joka kirjoitti myös laajasti tieteen vaikutuksista yhteiskuntaan.
Renessanssiajattelun arvostelut ja nykyaikaiset haasteet
Renessanssimiehen tai -naisen ihanne korostaa yleissivistystä ja monialaista osaamista, mutta se ei ole ongelmaton. Nykyajan tieteen ja tekniikan erikoistuminen tekee syvällisen asiantuntemuksen saavuttamisen yhdellä alalla usein vaativammaksi, ja laaja-alaisuus voi johtaa heikompaan syvyyteen tietyissä erikoisalueissa. Lisäksi termi voi kuulostaa historiallisesti sukupuolittuneelta, minkä vuoksi sanan "polymaatikko" käyttö on usein selkeämpi ja sukupuolineutraali vaihtoehto.
Kuinka kehittää polymaattista ajattelutapaa
- Pidä yllä laajaa lukutapaa: luo selkeästi rajattu mutta monipuolinen lukulista eri aloilta.
- Harjoittele projektityöskentelyä, jossa yhdistät eri alojen taitoja.
- Opettele perustaidot useammalla alueella sen sijaan, että pyrkisit heti asiantuntijaksi kaikessa.
- Verkostoidu eri alojen ihmisten kanssa ja osallistu monialaisiin keskusteluihin.
- Opeta ja kirjoita: opettaminen syventää omaa ymmärrystä ja paljastaa tiedon rajoja.
Yhteenvetona: renessanssimies/-nainen tai polymaatikko on ihanne monimuotoisesta osaamisesta ja uteliaisuudesta. Vaikka täydellinen hallinta monista aloista on harvinaista, polymaattinen ajattelutapa — eli laaja-alainen kiinnostus, oppiminen ja kyky kytkeä eri tieteenalojen näkökulmia — on arvokas ominaisuus niin henkilökohtaisen kehityksen kuin yhteiskunnallisen innovaation kannalta.
Leonardo da Vincin "Vitruvilainen ihminen" on tutkimus siitä, miten ihmishahmo voidaan sovittaa kahteen geometriseen muotoon, ympyrään ja neliöön.
Luettelo polymateista
- Aristoteles (kreik. Ἀριστοτέλης, Aristoteles) (384 eaa. - 322 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, joka tutki ja kirjoitti monista aiheista, kuten fysiikasta, metafysiikasta, runoudesta, teatterista, musiikista, logiikasta, retoriikasta, politiikasta, hallinnosta, etiikasta, biologiasta ja eläintieteestä.
- Arkhimedes (kreik. Ἀρχιμήδης; n. 287 eaa. - n. 212 eaa.) oli kreikkalainen matemaatikko, fyysikko, insinööri, keksijä ja tähtitieteilijä.
- Abū Alī ibn Sīnā (Avicenna) (980-1037) oli persialainen lääkäri, farmakologi, filosofi, matemaatikko, tähtitieteilijä, kemisti, hanafilainen lainoppinut ja teologi, tiedemies, valtiomies ja sotilas.
- Ibn Rushd (Averroes) (1126-1198), andalusialainen arabialainen filosofi, lääkäri, oikeustieteilijä, tähtitieteilijä, matemaatikko ja teologi.
- Roger Bacon, O.F.M. (n. 1214-1294), tunnetaan myös nimellä Doctor Mirabilis (lat. "ihmeellinen opettaja"), englantilainen fransiskaanimunkki, joka oli filosofi, teologi ja tiedemies. Yksi ensimmäisistä ihmisistä, jotka tekivät tieteellisiä kokeita nykyaikaisella tavalla.
- Leonardo da Vinci (1452-1519) Italialainen taidemaalari, kuvanveistäjä, insinööri, astronomi, anatomi, biologi, geologi, fyysikko, arkkitehti, muusikko, filosofi ja humanisti.
- Michelangelo (6. maaliskuuta 1475 - 18. helmikuuta 1564) oli italialainen renessanssiajan taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, runoilija, insinööri ja teologi (Raamatun tutkija).
- Galileo Galilei (1564-1642) oli italialainen tiedemies, matemaatikko, tähtitieteilijä, fyysikko ja filosofi.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832) Saksalainen kirjailija, runoilija, kriitikko, näytelmäkirjailija ja romaanikirjailija.
- Robert Hooke (1635-1703) oli englantilainen luonnonfilosofi ja arkkitehti. Hän oli Greshamin geometrian professori, Royal Societyn sihteeri ja Lontoon kaupungin maanmittari suurpalon jälkeen. Kimmoisuuslakinsa lisäksi hän oli mikroskoopian perustaja ja kehitti maailman ensimmäiset rakennusten valvontalaitteet. Hän suunnitteli monia tärkeitä rakennuksia Lontooseen. Hän auttoi Robert Boylea kehittämään kaasulakiaan. Hän tiesi, että fossiilit olivat kivettynyttä elävää olentoa ja että painovoima noudattaa käänteisen neliön lakia.
- Isaac Newton (1643-1727) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, teologi, luonnonfilosofi ja alkemisti. Hänen kehittämänsä laskutoimitus ja kolme liikelakia olivat sovelletun matematiikan merkkipaaluja.
- Gottfried Leibniz (1646-1716) oli saksalainen filosofi, teologi, fyysikko, matemaatikko, historioitsija, kirjastonhoitaja ja keksijä.
- Mihail Lomonosov (1711-1765) oli venäläinen runoilija, kasvattaja, taiteilija, fyysikko ja kemisti.
- Thomas Jefferson (1743-1826). Yhdysvaltain presidentti, joka oli puutarhuri, arkkitehti, arkeologi, keksijä ja yliopiston perustaja.
- Rabindranath Tagore (7. toukokuuta 1861 - 7. elokuuta 1941) oli bengalialainen runoilija, taiteilija, näytelmäkirjailija, romaanikirjailija, kasvatustieteilijä, sosiaalinen uudistaja, nationalisti, liikemies ja säveltäjä.
- Albert Einstein (14. maaliskuuta 1879 - 15. huhtikuuta 1955) oli saksalais-amerikkalainen fyysikko, matemaatikko, kosmologi, professori, jäähdytysinsinööri (patentti), patenttianalyytikko, esseisti, aktivisti, pianisti ja konserttiviulisti.
- Sir Winston Churchill (30. marraskuuta 1874 - 24. tammikuuta 1965) oli brittiläinen pääministeri, sotilasjohtaja, historioitsija, kirjailija, taidemaalari ja urheilumies.
- G. Spencer-Brown (2. huhtikuuta 1923 - 2016) on englantilainen matemaatikko ja Laws of Form -kirjan kirjoittaja.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on renessanssimies?
A: Renessanssimies on hyvin älykäs henkilö, joka on hyvä monissa eri asioissa.
K: Minkä historiallisen ajanjakson mukaan termi "renessanssimies" on nimetty?
V: Termi "renessanssimies" on nimetty historian renessanssin ajanjakson (1300-luvulta 1500- tai 1600-luvulle Euroopassa) mukaan.
K: Ketkä ovat kaksi kuuluisaa renessanssimiestä kyseiseltä ajanjaksolta?
V: Kaksi kuuluisaa renessanssimiestä tuolta ajanjaksolta olivat Leonardo da Vinci ja Michelangelo.
K: Mistä Leonardo da Vinci oli kuuluisa?
V: Leonardo oli kuuluisa taidemaalari, mutta hän oli myös tiedemies, filosofi, insinööri ja matemaatikko.
K: Mistä asiasta Michelangelo oli tunnettu?
V: Michelangelo oli poikkeuksellinen kuvanveistäjä, taidemaalari, arkkitehti ja runoilija.
K: Käytetäänkö termiä "renessanssimies" vain renessanssin ajan ihmisistä?
V: Ei, termiä "renessanssimies" käytetään usein myös poikkeuksellisista ihmisistä, jotka elivät eri aikakausina.
K: Keitä ovat esimerkkejä "renessanssimiehistä" eri aikakausilta?
V: Albert Schweitzer oli 1900-luvun "renessanssimies", joka oli teologi, muusikko, filosofi ja lääkäri. Benjamin Franklin oli 1700-luvun "renessanssimies", joka oli kirjailija ja painaja, poliitikko, tiedemies, keksijä ja sotilas.
Etsiä