Toimeenpanotoiminnot | kognitiiviset prosessit
Korkeammat eläimet, ihmiset mukaan lukien, käyttävät aivojaan käyttäytymisensä ohjaamiseen. Niiden käyttämiä kognitiivisia prosesseja kutsutaan toimeenpaneviksi toiminnoiksi (joita kutsutaan myös kognitiiviseksi kontrolliksi): Niiden avulla valitaan, mitä tehdään ja mitä hallitaan, ja valitaan, onko valitut tavoitteet saavutettu. Jotkin toimeenpanotoiminnot ovat kognitiivisia perusprosesseja, kuten tarkkaavaisuuden hallinta, kognitiivinen estäminen, estävä hallinta, työmuisti ja kognitiivinen joustavuus. Korkeamman asteen toimeenpanotoiminnot edellyttävät useiden toimeenpanon perustoimintojen käyttöä, ja niihin kuuluvat suunnittelu ja juokseva älykkyys (esimerkiksi päättely ja ongelmanratkaisu).
Toimeenpanotoiminnot kehittyvät ajan myötä. Ne muuttuvat yksilön eliniän aikana, ja niitä voidaan parantaa milloin tahansa. Samoin erilaiset tapahtumat voivat vaikuttaa haitallisesti näihin kognitiivisiin prosesseihin.
Näiden toimintojen tason arvioimiseksi on kehitetty testejä. Arviointiasteikkoja voidaan käyttää. Nämä testit tehdään yleensä osana laajempaa testisarjaa, jolla pyritään löytämään neurologisia ja psykiatrisia häiriöitä. Esimerkki tällaisesta testistä on Stroopin testi. Esimerkki asteikosta on Behaviour Rating Inventory of Executive functions.
Vastaesimerkkinä tästä on operantti ja klassinen ehdollistuminen: Näissä prosesseissa yksilöt "opetetaan" reagoimaan tietyllä tavalla tiettyyn ärsykkeeseen. Tällaisessa tilanteessa yksilön on ohitettava reaktio ärsykkeeseen käyttämällä toimeenpanevia toimintoja. Tätä kutsutaan estäväksi kontrolliksi. Prefrontaalinen aivokuori on välttämätön mutta ei yksin riittävä toimeenpanevien toimintojen kannalta; myös muilla aivojen osilla on merkitystä estävän kontrollin välittämisessä.
Tietyt olosuhteet vaikuttavat kognitiiviseen kontrolliin. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi riippuvuus, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, autismi ja muut keskushermoston häiriöt. Ärsykkeisiin perustuvat käyttäytymisreaktiot, jotka liittyvät tiettyyn palkitsevaan ärsykkeeseen, pyrkivät hallitsemaan henkilön käyttäytymistä riippuvuudessa.
Oletettu rooli
Toimeenpanevalla järjestelmällä ajatellaan olevan suuri merkitys uusien tilanteiden käsittelyssä, jotka eivät kuulu joidenkin "automaattisten" psykologisten prosessiemme piiriin, jotka voitaisiin selittää opittujen skeemojen tai vakiintuneiden käyttäytymismallien toistamisella. Psykologit Don Norman ja Tim Shallice ovat hahmotelleet viisi tilannetyyppiä, joissa rutiininomainen käyttäytymisen aktivointi ei riitä optimaaliseen suoritukseen:
- Ne, joihin liittyy suunnittelua tai päätöksentekoa
- Virheiden korjaamiseen tai vianmääritykseen liittyvät toimet.
- Tilanteet, joissa reaktiot eivät ole hyvin harjoiteltuja tai sisältävät uusia toimintasarjoja.
- Vaaralliset tai teknisesti vaikeat tilanteet
- Tilanteet, jotka vaativat vahvan tavanomaisen reaktion voittamista tai kiusauksen vastustamista.
Prepotentti reaktio on reaktio, josta on saatavilla välitön vahvistus (positiivinen tai negatiivinen) tai joka on aiemmin liitetty kyseiseen reaktioon.
Toimeenpanevia toimintoja käytetään usein silloin, kun on tarpeen ohittaa prepotentit reaktiot, jotka ympäristön ärsykkeet saattaisivat muutoin laukaista automaattisesti. Esimerkiksi kun ihmiselle esitetään mahdollisesti palkitseva ärsyke, kuten maukas pala suklaakakkua, hän saattaa automaattisesti reagoida niin, että hän ottaa palan. Jos tällainen käyttäytyminen on kuitenkin ristiriidassa sisäisten suunnitelmien kanssa (esimerkiksi kun on päättänyt olla syömättä suklaakakkua ollessaan dieetillä), toimeenpanevia toimintoja saatetaan käyttää estämään reaktio.
Vaikka näiden prepotenttien reaktioiden tukahduttamista pidetään yleensä sopeutuvana, yksilön ja kulttuurin kehityksen kannalta ongelmia syntyy, kun kulttuuriset odotukset syrjäyttävät oikean ja väärän tunteet tai kun toimeenpanovallan estot syrjäyttävät luovat impulssit.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat toimeenpanevat toiminnot?
V: Toimeenpanotoiminnot ovat kognitiivisia prosesseja, joita korkeammat eläimet, ihmiset mukaan lukien, käyttävät käyttäytymisensä hallintaan. Niihin kuuluu sen valitseminen, mitä tehdään ja mitä hallitaan, sekä sen, onko valitut tavoitteet saavutettu.
K: Mitkä ovat esimerkkejä toimeenpanevista toiminnoista?
V: Esimerkkejä toimeenpanevista toiminnoista ovat tarkkaavaisuuden hallinta, kognitiivinen estäminen, estävä hallinta, työmuisti ja kognitiivinen joustavuus. Korkeamman asteen toimeenpanotoiminnot edellyttävät useiden toimeenpanon perustoimintojen käyttöä, ja niihin kuuluvat suunnittelu ja juokseva älykkyys (esimerkiksi päättely ja ongelmanratkaisu).
Kysymys: Miten toimeenpanotoiminnot kehittyvät ajan myötä?
V: Toimeenpanotoiminnot muuttuvat yksilön eliniän aikana, ja niitä voidaan parantaa milloin tahansa.
K: Millaisia testejä käytetään näiden toimintojen tason arvioimiseksi?
V: Näiden toimintojen tason arvioimiseksi on kehitetty testejä, kuten Stroopin testi tai Behaviour Rating Inventory of Executive Functions -asteikko.
K: Miten operanttinen ehdollistaminen eroaa toimeenpanevien toimintojen käytöstä?
V: Toiminnallisessa ehdollistamisessa yksilöt "opetetaan" reagoimaan tietyllä tavalla tiettyyn ärsykkeeseen, kun taas toimeenpanevia toimintoja käytettäessä yksilön on ohitettava ärsykkeeseen reagoiminen samoja taitoja käyttäen. Tätä kutsutaan estäväksi hallinnaksi.
Kysymys: Mikä osa aivoista on välttämätön toimeenpanevalle toiminnalle?
V: Prefrontaalinen aivokuori on välttämätön mutta ei yksin riittävä toimeenpanevalle toiminnalle; myös muilla aivojen osilla on merkitystä estävän kontrollin välittämisessä.
K: Mitkä olosuhteet vaikuttavat kognitiiviseen kontrolliin?
V: Kognitiiviseen kontrolliin vaikuttavia tiloja ovat muun muassa riippuvuus, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, autismi ja muut keskushermoston häiriöt.
