ärsyke (psykologia)
Psykologiassa ärsyke on aistien vastaanottama energiamuutos (kuten valo tai ääni). Käyttö vaihtelee jonkin verran sen mukaan, mikä psykologian koulukunta sitä käyttää:
- Klassisessa ehdollistumisessa ja behaviorismissa ärsyke on käyttäytymisen perusta.
- Havaintopsykologiassa se on havaitsemisen perusta. Tässä yhteydessä tehdään ero distaalisen ärsykkeen (ulkoinen, havaittu kohde) ja proksimaalisen ärsykkeen (aistielinten ärsykkeet) välillä.
- Kokeellisessa psykologiassa termiä "ärsyke" käytetään kuvaamaan tapahtumaa tai kohdetta, johon vastetta mitataan. Tässä tapauksessa kaikki, mitä osallistujille esitetään, ei ole ärsyke. Esimerkiksi fiksaatioristiä ei sanota ärsykkeeksi, koska sen tarkoituksena on vain keskittää koehenkilön katse näytön keskelle. Myöskään pidempiä tapahtumia ei yleensä kutsuta "ärsykkeiksi", vaikka mitattaisiin vastetta tällaiseen tapahtumaan.
Ärsykkeen tai ärsykkeiden avulla voidaan selvittää, onko henkilö koomassa ja minkä tyyppisessä koomassa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on ärsyke psykologiassa?
A: Psykologiassa ärsyke on aistien vastaanottama energiamuutos, kuten valo tai ääni.
K: Miten termin ärsyke käyttö eroaa klassisen ehdollistumisen ja behaviorismin ja havaintopsykologian välillä?
V: Klassisessa ehdollistumisessa ja behaviorismissa ärsyke on käyttäytymisen perusta, kun taas havaintopsykologiassa se on havaitsemisen perusta.
K: Mikä on distaalinen ärsyke?
V: Distaalinen ärsyke on ulkoinen, havaittu kohde.
K: Mikä on proksimaalinen ärsyke?
V: Proksimaalinen ärsyke on aistielinten ärsyke.
K: Miten termiä "ärsyke" käytetään kokeellisessa psykologiassa?
V: Kokeellisessa psykologiassa termiä "ärsyke" käytetään kuvaamaan tapahtumaa tai kohdetta, johon vaste mitataan.
K: Onko kaikki, mitä osallistujille esitetään kokeellisessa psykologiassa, ärsyke?
V: Ei, kaikki, mitä osallistujille esitetään, ei ole ärsyke. Esimerkiksi fiksaatioristiä ei pidetä ärsykkeenä, koska sitä käytetään vain koehenkilön katseen keskittämiseen näytön keskelle.
K: Voidaanko ärsykkeen avulla määrittää, onko henkilö koomassa ja minkä tyyppisestä koomasta on kyse?
V: Kyllä, ärsykettä voidaan käyttää sen selvittämiseen, onko henkilö koomassa ja minkä tyyppisestä koomasta on kyse.
