Silmäkasvaimet (silmäonkologia): silmäsyöpä, tyypit ja hoito

Silmäkasvaimet (silmäonkologia): tunnista silmäsyövän tyypit, oireet ja ajantasaiset hoitovaihtoehdot — varhainen diagnoosi parantaa ennustetta.

Silmäonkologia on lääketieteen ala, joka käsittelee silmän ja sen lisäosien kasvaimia. Silmäsyöpä voi vaikuttaa kaikkiin silmän osiin: silmäkuoreen, verkkokalvoon, suonikalvoon (uvea), sidekalvoon, silmäluomiin ja silmäkuopan (orbita) kudoksiin. Silmäkasvaimet voivat olla primaarisia (alkuperäisesti silmässä syntyneitä) tai metastaattisia (levinneitä muualta elimistöstä silmään).

Silmäsyöpä saattaa alkaa silmästä, ja se voi olla metastaattinen syöpä (levitä silmään toisesta elimestä). Kaksi yleisintä syöpää, jotka leviävät silmään toisesta elimestä, ovat rintasyöpä ja keuhkosyöpä. Muita harvinaisempia lähtöpaikkoja ovat eturauhanen, munuaiset, kilpirauhanen, iho, paksusuoli ja veri tai luuydin.

Tyypillisiä silmäkasvaimia

• Retinoblastooma – lapsilla yleisin silmäkasvain. Usein ilmenee valkoisena heijastuksena pupillissa (leikekuva/leukokoria) tai silmän poikkeavana kääntymisenä (strabismus). Tähän syöpään löydetään noin 95 prosenttisesti parannuskeino etenkin hyvin hoidetuissa maissa.
• Uvealinen melanooma – aikuisten yleisin primaarinen intraokulaarinen syöpä, joka syntyy suonikalvosta. Se voi aiheuttaa näön heikkenemistä, valonvälähdyksiä tai näöntarkkuuden muutoksia.
• Sidekalvon ja silmäluomen kasvaimet – esimerkiksi basaliooma (luomen alueella yleinen) tai konjunktivaalinen karsinooma. Nämä näkyvät usein luomen muutoksina, haavaumina tai sidekalvon paksunnoksina.
• Orbitaalitumorit – silmäkuopan alueen kasvaimet, voivat aiheuttaa silmän työntymistä eteenpäin (proptosis) tai kaksoiskuvia.
• Metastaasit – yleisimmin aikuisten silmän tilaan tulevat etäpesäkkeet, jotka usein liittyvät systeemiseen syöpäsairauteen.

Oireet ja merkit

• Äkillinen tai etenevä näön heikkeneminen
• Leukokoria (valkoinen heijastus pupillissa) — erityisesti lapsilla tärkeä merkki
• Silmä, joka kääntyy eri suuntaan (strabismus)
• Kaksoiskuvat
• Uudet tai lisääntyvät valonvälähdykset ja roskanäkökokemukset (floaters)
• Silmäkipu tai jatkuva punoitus (erityisesti orbitaliset ja sidekalvon kasvaimet)
• Luomen tai sidekalvon kasvu, haavauma tai verenvuoto

Diagnostiikka

Silmäkasvaimen selvittäminen perustuu yleensä silmälääkärin tutkimukseen ja kuvantamiseen. Tavallisia tutkimuksia ovat:

• Perustutkimus usein pupillilajanneen laajennuksessa ja oftalmoskopia (verkkokalvon ja suonikalvon tarkastus)
• Ocular ultrasound (B-kohtaus) – kasvaimen koko ja rakenne
• Optinen koherenttitomografia (OCT) – verkkokalvon ja suonikalvon rakenteiden kuvaus
• Magnettikuvaus (MRI) – erityisesti orbitan ja aivoyhteyksien arviointiin
• CT-kuvaus – luurakenteiden ja kalkkeuman arviointiin
• Biopsia – joissain tapauksissa (esim. luomen tai sidekalvon muutokset) otetaan kudosnäyte; intraokulaarisissa kasvaimissa biopsia tehdään harkiten
• Systeemiset tutkimukset – jos epäillään metastasiaa, tehdään kohde-elinten kuvantamista ja verenkuvat

Hoito

Hoito valitaan kasvaintyypin, sijainnin, koon, potilaan iän ja yleiskunnon mukaan. Hoito on usein moniammatillinen (silmäonkologi, yleissairaanhoidon onkologi, sädehoitaja, pediatri).

• Kirurgiset toimenpiteet: luomen tai sidekalvon kasvainten paikallinen poisto; edistyneissä intraokulaarisissa kasvaimissa voidaan joutua tekemään enukleaatio (koko silmä poistetaan) tilanteen mukaan.
• Paikkabrachyterapia (laattabrachyterapia): sädehoidon muoto, jossa säteilylähde asetetaan lähelle kasvainta (käytetään esim. pieniin ja keskisuuriin uvealisiin melanoomiin).
• Ulkoinen sädehoito: käytetään erityisesti metastasoituneiden tai levinneiden kasvainten hoitoon.
• Kemoterapia: lapsilla retinoblastooman hoitoon (systeeminen, intra-arteriaalinen tai intravitrealinen hoito), sekä systeemisen taudin osahoitona metastasoituneissa tilanteissa.
• Fokaalihoidot: laser-ablatiiviset menetelmät, kryoterapia ja transpupillaarinen lämpöhoito (TTT) pienten kasvainpesäkkeiden paikalliseen tuhoamiseen.
• Injektioterapia: intravitrealinen kemoterapia retinoblastoomassa tai anti-VEGF-lääkkeet joissain vierasesiintymissä.
• Systemaattinen syöpähoito: jos kyseessä on silmämetastaasi, hoito usein sisältää primaarisairautta hoitavaa järjestelmällistä hoitoa (hormonit, kemoterapia, kohdennettu hoito tai immunoterapia).

Erityisesti lapsilla: retinoblastooma

Retinoblastooma on lapsilla esiintyvä verkkokalvon alkuperäinen kasvain; noin puolet liittyy perinnölliseen RB1-geenin mutaatioon. Varhainen tunnistus ja hoito johtavat Suomessa ja muissa resursseiltaan kehittyneissä maissa usein erinomaisiin hoitotuloksiin — paranemisasteet voivat olla noin 95 %. Hoito voi sisältää enukleaation, kemoreduktiota ja fokaalihoitoja. Perinnöllisen muodon yhteydessä tarjotaan perheen geenineuvontaa ja seurantoja.

Seuranta ja ennuste

Ennuste riippuu kasvaintyypistä, koosta, sijainnista ja siitä, onko syöpä levinnyt muualle elimistöön. Monet silmäkasvaimet ovat parannettavissa, erityisesti varhaisvaiheissa. Joissain tilanteissa tavoitteena voi olla näön säilyttäminen ja taudin lokalisoitu kontrolli. Uvealinen melanooma voi levitä etäpesäkkeiksi, useimmiten maksaan, joten pitkäaikainen seuranta on tärkeää.

Milloin hakeutua lääkäriin

• Jos lapsen pupillassa näkyy valkoinen heijastus tai lapsi ei seuraa valoa normaalisti
• Jos ilmenee äkillinen näön heikkeneminen, kaksoiskuvia tai uusi silmäkipu ja punoitus
• Jos silmäluomessa tai sidekalvossa on pysyvä muutos, joka ei parane

Ennaltaehkäisy ja perinnöllisyys

Useimmissa silmäkasvaimissa ei ole selkeää ennaltaehkäisykeinoa. Perinnöllisen retinoblastooman yhteydessä voidaan tarjota geenitestausta ja neuvontaa. Uvealisen melanooman osalta ei ole selkeää ehkäisevää toimenpidettä, mutta riskitekijöiden kartoittaminen ja säännöllinen silmätarkastus voivat auttaa varhaisessa tunnistuksessa.

Yhteenveto: Silmäkasvaimet muodostavat monipuolisen ryhmän sairauksia. Varhainen tunnistus, oikea diagnoosi ja moniammatillinen hoito parantavat ennustetta ja voivat usein pelastaa näön tai jopa hengen. Ota yhteys silmälääkäriin, jos havaitset edellä mainittuja oireita.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on silmäonkologia?

K: Mihin silmän osiin silmäsyöpä voi vaikuttaa?

K: Voiko silmäsyöpä saada alkunsa muista kehon osista?

K: Mitkä syövät ovat yleisimpiä syitä metastaattisen silmäsyövän syntyyn?

K: Mitkä ovat harvinaisempia metastaattisen silmäsyövän syntypaikkoja?

K: Kuka sairastuu yleisimmin silmäsyöpään?

K: Mikä on silmäsyövän parantumisaste?

Hae kirjaimella