Leukemia (verisyöpä) – määritelmä, tyypit ja oireet

Leukemia (verisyöpä) — tunnista tyypit, oireet ja hoitomahdollisuudet. Selkeä opas leukemian oireista, diagnoosista ja ennusteista potilaille ja läheisille.

Leukemia (verisyöpä) on valkosolujen ja luuytimen syöpä. Kun henkilöllä on leukemia, elimistö tuottaa liikaa valkosoluja (leukosyyttejä), usein epäkypsiä tai toiminnaltaan poikkeavia soluja, jotka häiritsevät normaalia veren ja immuunijärjestelmän toimintaa.

Leukemia kuuluu laajempaan tautiryhmään, verisyöpiä (hematologisia kasvaimia). Hoitamattomana leukemia voi johtaa vakaviin elintoimintojen häiriöihin ja kuolemaan viikkojen, kuukausien tai vuosien kuluessa. Taudin kulku ja ennuste vaihtelevat suuresti leukemiatyypin, potilaan iän ja solun geneettisten muutosten mukaan. Vuonna 2000 noin 256 000 lasta ja aikuista sairastui johonkin leukemian muotoon ympäri maailmaa, ja 209 000 kuoli siihen. Noin 90 prosenttia kaikista leukemioista esiintyy aikuisilla.

Leukemian päätyypit

Leukemiat luokitellaan yleensä kahden kriteerin mukaan: taudin kulun nopeuden mukaan (akuutti vs. krooninen) ja sen mukaan, mistä verisolulinjasta syöpäsolut ovat lähtöisin (lymfoidinen vs. myeloidinen).

• Akuutti lymfaattinen leukemia (ALL) – yleisin lapsilla, mutta esiintyy myös aikuisilla; etenee nopeasti ja vaatii välitöntä hoitoa.
• Akuutti myeloinen leukemia (AML) – tavallinen aikuisilla; nopea kulku ja heterogeeninen sairausryhmä, jossa monenlaisia alatyyppejä.
• Krooninen lymfaattinen leukemia (CLL) – yleinen aikuisilla, usein hitaammin etenevä; monet potilaat saattavat tarvita hoitoa vasta taudin edetessä.
• Krooninen myeloinen leukemia (CML) – liittyy tyypillisesti tiettyyn kromosomipoikkeavuuteen (Philadelphia-kromosomi); hoitoon on tehokkaita kohdennettuja lääkkeitä.

Syyt ja riskitekijät

Leukemian tarkkoja syitä ei aina tiedetä, mutta tunnettuja riskitekijöitä ovat:

• Altistuminen ionisoivalle säteilylle (esim. ydinonnettomuudet, sädehoidon jälkeen).
• Altistuminen tiettyihin kemikaaleihin, kuten bentseenille.
• Aiempien syöpähoitojen (sytostaatit, sädehoito) seurauksena kehittyvä sekundaarileukemia.
• Joissakin perinnöllisissä sairauksissa lisääntynyt riski (esim. Downin oireyhtymä, Fanconin anemia).
• Ikä – useimmat leukemiat esiintyvät aikuisilla, mutta jotkin tyypit ovat yleisiä lapsilla.
• Tupakointi ja tietyt ympäristötekijät voivat lisätä riskiä.

Oireet

Leukemian oireet johtuvat yleensä normaalien verisolujen vähenemisestä tai syöpäsolujen leviämisestä elimistöön. Tavallisia oireita ovat:

• Väsymys ja heikkous (anemia)
• Toistuvat tai pitkittyneet infektiot (valkosolujen toimintahäiriö)
• Helppo verenvuoto tai mustelmat (verihiutaleiden vähyys)
• Kuume, yöhikoilu ja laihtuminen
• Luu- tai nivelkipu
• Kohonneet imusolmukkeet, maksan tai pernan suureneminen (osassa potilaista)
• Hengitysvaikeudet tai epämukavuus rintakehässä, jos luuydin tai elimet paineistuvat

Diagnoosi

Leukemian selvittämiseksi käytetään useita tutkimuksia:

• Verikokeet (täydellinen verenkuva, pikatutkimukset ja verisolujen mikroskopia)
• Luuytimen punktointi ja biopsia – diagnoosin keskeinen menetelmä, jossa arvioidaan luuytimen solukoostumus
• Immunofenotypointi (flow-sytometria) solutyyppien määrittämiseksi
• Kromosomi- ja molekyyligenetiikan tutkimukset (esim. Philadelphia-kromosomin tai muiden mutaatioiden havaitseminen), jotka vaikuttavat hoitovalintoihin ja ennusteeseen
• Lisätutkimukset: röntgen, ultraääni, TT tai lanneranganäyte tarpeen mukaan)

Hoito

Hoito valitaan leukemiatyypin, potilaan iän, yleistilan ja solujen geneettisten muutosten perusteella. Hoitovaihtoehtoja:

• Sytostaattihoidot (kemoterapia) – perusta monien akuutti- ja kroonisten leukemioiden hoidossa.
• Kohdennetut lääkkeet – esimerkiksi tyrosiinikinaasinestäjät (TKI) kuten imatinibi CML:n hoidossa; kohdennetut lääkkeet vaikuttavat tiettyihin mutaatioihin tai proteiineihin.
• Immunoterapia – monoklonaaliset vasta-aineet, bispesifiset vasta-aineet ja CAR-T-solut; uusia tehokkaita hoitoja erityisesti toistuvissa tai hoitoresistenteissä tilanteissa.
• Hemato‑onkologinen luovutetun kantasolusiirto (allo‑luovuttajasiirto) – voi tarjota parhaan mahdollisuuden parantumiseen tietyissä tilanteissa, mutta liittyy myös merkittäviin riskeihin.
• Paikallinen hoito – sädehoitoa käytetään esimerkiksi kipua tai tilapainetta lievittämään.
• Tukitoimet – verensiirrot, infektiokontrolli, antibiootit, kasvutekijät ja oireiden hoito ovat tärkeitä elämänlaadun ylläpitämiseksi hoidon aikana.

Ennuste

Ennuste vaihtelee paljon: jotkin leukemiat ovat nopeasti eteneviä mutta hoidettavissa, kun taas toiset etenevät hitaasti ja niihin liittyy pitkäaikaista seurantaa. Esimerkiksi TKI-hoito on muuttanut CML:n ennustetta merkittävästi parempaan suuntaan. Akuutin leukemian (erityisesti lasten ALL) hoitotulokset ovat parantuneet viime vuosikymmeninä, mutta aikuisten ja tiettyjen alatyypin ennuste voi edelleen olla huonontunut. Ennuste riippuu mm. potilaan iästä, yleiskunnosta ja taudin biologisista ominaisuuksista.

Ennaltaehkäisy ja elämä sairauden kanssa

Täysin estävää keinoa leukemialle ei ole aina olemassa, mutta riskin pienentämiseksi voidaan vähentää altistusta tunnetuille tekijöille (esim. bentseenille ja turhalle säteilylle) ja välttää tupakointia. Leukemiasta toipuvan tai sen kanssa elävän potilaan arkeen kuuluu säännöllinen seuranta, infektioiden ehkäisy (rokotukset ja hyvät hygieniakäytännöt), tuki hedelmällisyysasioissa sekä psykologinen ja sosiaalinen tuki.

Jos epäilet leukemian oireita tai sinulla on huolta, ota yhteys terveydenhuoltoon. Varhainen diagnoosi ja oikea hoito parantavat mahdollisuuksia hyvään hoitotulokseen.

Hae kirjaimella