Hiukset

Hiusten tehtävät

Hiuksilla voi olla erilaisia tehtäviä:

• Se voi suojata ruumiinlämmön menetykseltä. Tämän ajatellaan olevan hiusten alkuperäinen perustehtävä.
• Se suojaa UV-säteilyltä, joka vahingoittaa ihoa.
• Se voi suojata sateelta tai vedeltä. Turkki voi sitoa ilmaa tai iho voi erittää öljyä. Molemmat menetelmät estävät sadetta tai vettä kylmentämästä kehoa liikaa. Kylmissä vesissä elävillä vesinisäkkäillä on yleensä ihon alla rasvaa, eikä niillä ole juuri lainkaan karvaa.
• Puolustus: nisäkkäillä, kuten piikkisikoilla, karvoitus on muokattu suojautumista varten.
• Hiusten värjäyksellä voi olla erilaisia tehtäviä. Joillakin eläimillä se auttaa naamioitumisessa ja joillakin muilla eläimillä viestittää muille saman lajin edustajille. Esimerkkejä tästä ovat: naaraille viestiminen parittelua varten ja muille eläimille viestiminen reviirin hallintaa varten. Myös esimerkiksi haisunäädät viestivät vaarasta muille lajeille (aposemaattinen väritys).
• Eläimet voivat muuttaa karvoitustaan niin, että ne näyttävät suuremmilta tai uhkaavammilta. Tätä voidaan käyttää myös paritteluun, kuten esimerkiksi leijonilla. Leijonaurosten harja suojaa myös niiden kaulaa vaurioilta, kun ne taistelevat toisia uroksia vastaan.

 
Urosleijonan harjalla on useita tehtäviä.  

Väärät hiukset

Joillakin eläimillä, esimerkiksi tietyillä hyönteisillä ja hämähäkeillä, on myös karvoja. Ne eivät kuitenkaan ole karvoja biologisessa mielessä, vaan ne ovat itse asiassa harjaksia. Myöskään tietyissä kasveissa esiintyvät karvat eivät ole varsinaisia karvoja, vaan trikomeja.

 

Ihmisen hiukset

Ihmisillä hiukset kasvavat pääasiassa päässä, ja vartalokarvojen määrä on erilainen eri rotujen välillä. Aasialaisilla ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilla on vähiten karvoitusta, kun taas valkoihoisilla on yleensä eniten.

Hiusten väri

Hiusten väri periytyy vain vanhemmilta. Luonnollinen hiusväri voidaan antaa vain geenien kautta. On mahdotonta saada hiusväriä, joka ei ole periytynyt geneettisesti sekä äidiltä että isältä. Tämä perustuu vanhempien kantamiin dominoiviin ja resessiivisiin geeneihin. Nämä geenit eivät välttämättä näy hiusten värissä, mutta monet ihmiset kantavat resessiivisiä geenejä, jotka eivät näy heidän piirteissään tai ominaisuuksissaan.

Hiusten värjääminen tarkoittaa hiusten värin muuttamista. Se koostuu kemiallisesta seoksesta, joka voi muuttaa hiusten väriä kemiallisen reaktion avulla. Monet ihmiset värjäävät hiuksiaan peittääkseen harmaat tai valkoiset hiukset. Tämä johtuu siitä, että useimmat ihmiset saavat valkoisia tai harmaita hiuksia vanhetessaan.

Genetiikka ja kemia

Hiusten värin antaa kaksi erilaista melaniinipigmenttiä: eumelaniini ja feomelaniini. Feomelaniini värjää hiukset punaisiksi. Eumelaniini määrittää hiusten värin tummuuden. Pieni pitoisuus ruskeaa eumelaniinia johtaa vaaleisiin hiuksiin, mutta enemmän ruskeaa eumelaniinia värjää hiukset ruskeiksi. Suuret määrät mustaa eumelaniinia johtavat mustiin hiuksiin, kun taas pienet pitoisuudet antavat harmaat hiukset. Kaikilla ihmisillä on hiuksissaan jonkin verran feomelaniinia.

Hiusvärien genetiikkaa ei ole vielä vahvistettu. Erään teorian mukaan ainakin kaksi geeniparia ohjaa ihmisen hiusten väriä.

Yhdessä fenotyypissä (ruskea/blondi) on dominoiva ruskea alleeli ja resessiivinen vaalea alleeli. Henkilöllä, jolla on ruskea alleeli, on ruskeat hiukset; henkilö, jolla ei ole ruskeaa alleelia, on vaalea. Tämä selittää, miksi kaksi ruskeatukkaista vanhempaa voi tuottaa vaaleatukkaisen lapsen.

Toinen geenipari on ei-punainen/punainen pari, jossa ei-punainen alleeli on dominoiva ja punaisen hiuksen alleeli on resessiivinen. Henkilöllä, jolla on kaksi kopiota punaisten hiusten alleelia, on punaiset hiukset, mutta ne ovat joko punaruskeat tai kirkkaan punertavan oranssit riippuen siitä, antaako ensimmäinen geenipari vastaavasti ruskeat vai vaaleat hiukset.

Kahden geenin malli ei ota huomioon kaikkia mahdollisia ruskean, vaalean tai punaisen sävyjä (esimerkiksi platinablondia vs. tumma blondi/vaaleanruskea), eikä se selitä, miksi hiusten väri joskus tummuu ihmisen ikääntyessä. Useat muut geeniparit säätelevät vaaleaa tai tummaa hiusväriä kumulatiivisesti (kvantitatiivinen genetiikka).

Hiusten rakenne

Hiusten rakenne periytyy myös geneettisesti. Hiusten paksuus, väri ja taipumus kihartua ovat kaikki perinnöllisiä. Myös miesten ja naisten välillä on geneettisiä eroja. Naisilla vartalokarvat ovat rajalliset ja miehillä paksummat.

Hiustenlähtö

Ihmisellä on päässään noin 100 000 hiusta. Noin 100 irtoaa joka päivä, mutta ne kasvavat yleensä takaisin. Jotkut miehet ovat kaljuja, mutta tytöt ja naiset voivat kaljuuntua, jos he menettävät hiuksensa hiustenlähtötaudiksi kutsutun sairauden vuoksi.

Miehet menettävät usein osan hiuksistaan ikääntyessään. Tätä kutsutaan kaljuuntumiseksi. Lääkärit kutsuvat sitä miesten kaljuuntumiseksi, koska hiukset putoavat usein samankaltaisista kohdista. Se alkaa usein siten, että hiukset putoavat ensin pään etuosasta ja sitten päälaelta. Jonkin ajan kuluttua jäljelle saattaa jäädä vain muutama hius, joka kulkee korvien yläpuolella ja takaraivon alaosassa. Vaikka on epätavallista, että naiset kaljuuntuvat, monet naiset kärsivät hiusten harvenemisesta päälaelta vanhetessaan.

Ihmiset ovat yrittäneet löytää parannuskeinoja hiustenlähtöön tuhansien vuosien ajan. Miehet ovat yrittäneet saada hiuksiaan takaisin ja kokeilleet "parannuskeinoja", kuten outoja voiteita tai jopa päänsä pakkaamista kananlantaan.^[] Monia todistamattomia "parannuskeinoja" markkinoidaan edelleen. Vasta noin viime vuosikymmenen aikana on kehitetty hoitoja, jotka joskus toimivat. Jotkut lääkärit tekevät hiustensiirtoja, joissa he ottavat pieniä hiustulppia esimerkiksi niskasta ja istuttavat ne pään kaljuihin kohtiin. Joitakin lääkkeitä on testattu ja hyväksytty myytäväksi hiustenlähtöhoitona. Ne edistävät hiusten uusiutumista ja paksuuntumista, mutta ne toimivat paremmin, jos niitä käytetään ennen kuin hiustenlähtö muuttuu kaljuuntumiseksi.

Historia ja kulttuuri

Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita hiuksista päässään satojen tuhansien vuosien ajan. Sekä miehillä että naisilla hiusten muotoilu ja värjäys ovat olleet keinoja näyttää hyvältä ja saada huomiota. Joskus yhteiskunta asettaa hiuksia koskevia sääntöjä, esimerkiksi kieltämällä ihmisiä leikkaamasta hiuksiaan tai partaansa, kuten sikhismissä (myös islamissa on hyvä tehdä näin, mutta se ei ole vaatimus).

 
Mies, jolla on hiukset päässä, kasvoissa ja vartalossa.  


Erilaisia hiusvärejä; ylhäältä vasemmalle, myötäpäivään: musta, ruskea, vaalea, valkoinen, punainen.  


Punottu kampaus  


Rohkea hiusten väri ja tyyli