Hiukset kasvavat nisäkkäiden ihosta. Eläinten karvoja kutsutaan yleensä turkiksi. Lampailla ja vuohilla on kihara karva, jota kutsutaan yleensä villaksi. Karva koostuu keratiineista, jotka ovat proteiineja.

Rakenne

Yksittäinen karva muodostuu tyvestä (juuriosa), karvanvarsista ja huipusta. Karvan sisärakenne jaetaan yleensä kolmeen osaan:

  • Medulla – keskiosa, joka voi olla ontto tai täyteinen ja vaihtelee lajista ja karvatyypistä riippuen.
  • Cortex – uloin ja paksuin kerros, jossa on pigmenttejä (melaniineja) ja joka määrää karvan värin ja mekaaniset ominaisuudet.
  • Cuticle – karvan uloin suomumainen pinta, joka suojaa sisempiä kerroksia.

Karvat kasvavat follikkeleista, ihon rauhasmaisista ja matriisisolujen muodostamista rakenteista. Follikkelissa syntyvien solujen keratiini kovettuu ja muodostaa karvan.

Karvatyypit

Monilla nisäkkäillä karvapeite koostuu useasta eri tyypistä:

  • Aluskarva (alusvilla) – tiheä ja pehmeä, toimii eristeenä ja pitää lämmön lähellä ihoa.
  • Peitinkarvat – pidemmät ja jäykemmät karvat, jotka suojaavat vettä vastaan ja antavat sileän pinnan.
  • Tuntosarvet (esim. viikset) – paksuja, herkkiä ja hermotettuja karvoja, jotka toimivat aistineliminä.
  • Villa – lyhyt, kihara ja hyvin eristävä karvatyyppi, tyypillinen lampailla (katso villaksi).

Toiminnot

Karvoituksella on monia tärkeitä tehtäviä:

  • Lämmöneristys – aluskarva ja villa vähentävät lämpöhäviötä.
  • Suojaus – peitinkarvat suojaavat ihoa auringolta, kosteudelta ja mekaanisilta vaurioilta.
  • Vesihylkivyys – öljyiset eritteet, kuten lanoliini lampailla, tekevät karvasta vettähylkivän.
  • Aistintoiminnot – tuntosarvet välittävät tietoa ympäristöstä.
  • Väri ja kuviointi – kamuflaasi, laji- ja yksilötunnistus sekä seksuaalinen valinta määräytyvät usein karvan värin ja kuviomallin mukaan.

Kasvu ja vaihtuminen

Karvan kasvu tapahtuu follikkelissa vaiheittain. Yleisesti erotetaan kolme vaihetta: kasvuvaihe (anageeni), siirtymävaihe (katageeni) ja lepovaihe (telogeeni). Monilla lajeilla karvapeite vaihtuu vuodenaikojen mukaan (karvanluonti tai vaihto), jolloin vanha karva irtoaa ja uusi kasvaa tilalle. Kasvunopeus vaihtelee lajeittain; ihmisellä pään hius kasvaa yleensä noin 1 cm kuukaudessa.

Evoluutio ja lajikohtaiset erot

Ihmiset ja jotkut muut eläimet ovat menettäneet evoluution myötä suuren osan karvoituksestaan, mikä liittyy muun muassa lämmönsäätelyn ja käyttöönottokäyttäytymisen muutoksiin. Toisilla nisäkkäillä, kuten norsulla ja valaalla, karvoitusta on vain niukasti tai lähes ei lainkaan — nämä muutokset heijastavat lajin elinympäristöä ja elintapoja.

Taloudellinen ja kulttuurinen merkitys

Karvoilla ja villalla on suuri merkitys ihmistoiminnalle: villa on arvokas tekstiiliaine, ja turkistuotteilla on ollut historiallisesti taloudellinen merkitys. Samalla karvaan liittyy myös eettisiä keskusteluja, esimerkiksi turkistarhauksesta ja eläinten hyvinvoinnista.

Terveys ja hoito

Eläinten ja ihmisten karvoihin liittyy myös terveydellisiä kysymyksiä: karvattomuus (alopecia), hilse, loiset ja ihotulehdukset voivat vaikuttaa karvoitukseen. Karvanhoito, kampaaminen, pesu ja tarvittaessa eläinlääkärin hoito auttavat ylläpitämään karvan ja ihon kuntoa.

Yhteenvetona: Karva on monimuotoinen, biologisesti ja kulttuurisesti merkittävä rakenne, joka koostuu pääosin keratiineista ja joka palvelee lämmöneristystä, suojaa, aistimista ja lajikohtaista viestintää.