Geofysiikka
Geofysiikka (/dʒiːoʊfɪzɪks/) on maapallon ja sen ympäristön fysiikkaa avaruudessa. Se on myös maapallon tutkimista mittaamalla asioita ja keräämällä tietoja. Joskus geofysiikka tarkoittaa vain maapallon geologian, kuten sen muodon, painovoima- ja magneettikentän, sisäisen rakenteen ja koostumuksen tutkimista. Se voi tarkoittaa myös sitä, miten nämä luovat levytektoniikkaa, magmoja, vulkanismia ja kivien muodostumista.
Jotkut geofyysikot tutkivat nykyään myös hydrologista kiertoa, mukaan lukien lumi ja jää. He tutkivat, miten valtameret ja ilmakehä liikkuvat. He tutkivat sähköä ja magnetismia ilmakehässä, ionosfäärissä ja magnetosfäärissä. Myös se, miten maa ja aurinko vaikuttavat toisiinsa, on osa geofysiikkaa.
Geofysiikka tunnustettiin erityiseksi tutkimusalaksi vasta 1800-luvulla. Geofyysikkoja oli kuitenkin jo antiikin historiassa. Ensimmäiset magneettikompassit valmistettiin neljännellä vuosisadalla eaa. ja ensimmäinen seismoskooppi rakennettiin vuonna 132 eaa. Isaac Newton sovelsi mekaniikan teoriaansa vuorovesiin ja päiväntasauksen prekessioon. Kehitettiin välineitä, joilla voitiin mitata maapallon muotoa, tiheyttä ja painovoimakenttää sekä veden kiertokulun osia. 1900-luvulla kehitettiin geofysikaalisia menetelmiä kiinteän maapallon ja valtamerten etätutkimusta varten.
Geofysiikan opiskelu voi auttaa esimerkiksi mineraalivarojen etsimisessä, luonnonuhkien vähentämisessä ja ympäristönsuojelussa. Geofysikaaliset tutkimustiedot auttavat löytämään öljysäiliöitä, mineraaliesiintymiä, pohjavettä ja arkeologisia jäännöksiä. Tällaiset tiedot voivat myös kertoa jäätiköiden ja maaperän paksuuden ja kertoa, millä alueilla on ympäristövahinkoja, jotka olisi korjattava.
Kartta merenpohjan iästä, joka on tehty magneettikentän muutoksia koskevien tietojen perusteella.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on geofysiikka?
V: Geofysiikka on maapallon ja sen ympäristön fysiikkaa avaruudessa. Siinä tutkitaan maapalloa mittaamalla asioita ja keräämällä tietoja, kuten sen muotoa, painovoima- ja magneettikenttää, sisäistä rakennetta ja koostumusta.
K: Milloin geofysiikasta tuli tunnustettu tutkimusala?
V: Geofysiikka tunnustettiin erityiseksi tutkimusalaksi vasta 1800-luvulla.
K: Keitä olivat varhaiset geofyysikot?
V: Geofyysikkoja oli jo muinaishistoriassa. Ensimmäiset magneettikompassit valmistettiin neljännellä vuosisadalla eaa. ja ensimmäinen seismoskooppi rakennettiin vuonna 132 eaa. Isaac Newton sovelsi mekaniikan teoriaansa vuorovesiin ja päiväntasauksen prekessioon.
Kysymys: Millä tavoin geofysiikan opiskelu voi auttaa ongelmissa?
V: Geofysiikan opiskelu voi auttaa esimerkiksi mineraalivarojen, luonnonuhkien vähentämisen ja ympäristönsuojelun kaltaisissa ongelmissa. Geofysiikan tutkimustiedot voivat auttaa löytämään öljysäiliöitä, mineraaliesiintymiä, pohjavettä ja arkeologisia jäännöksiä. Tällaiset tiedot voivat myös kertoa, millä alueilla on ympäristövahinkoja, jotka olisi korjattava.
Kysymys: Mitä välineitä käytetään mittaamaan maapallon ympäristöön liittyviä näkökohtia?
V: Laitteita on kehitetty mittaamaan maapallon ympäristön osa-alueita, kuten sen muotoa, tiheyttä ja painovoimakenttää sekä veden kiertokulun osia. Lisäksi nykyaikaisia välineitä käytetään sekä kiinteän maapallon että valtamerten kaukokartoitukseen.
K: Miten geofysiikka liittyy muihin tieteisiin, kuten tähtitieteeseen tai meteorologiaan?
V: Geofysiikka tutkii, miten sähkö ja magnetismi vaikuttavat ilmakehään, kuten ionosfääriin tai magnetosfääriin; se tutkii myös sitä, miten maa on vuorovaikutuksessa auringon kanssa, mikä liittyy tähtitieteeseen; se tutkii myös hydrologista kiertoa, mukaan luettuna lumi ja jää, mikä liittyy meteorologiaan.
