Vuorovesi

Vuorovesi on Maan merenpinnan ajoittainen nousu ja lasku, joka johtuu pääasiassa Kuun vetovoimasta, joka vaikuttaa valtameriin. Vuorovesi aiheuttaa muutoksia meren ja jokisuiden syvyydessä. Vuorovesivirrat aiheuttavat myös värähteleviä virtauksia, joita kutsutaan vuorovesivirroiksi (~"vuorovesivirrat"). Tämä tarkoittaa, että vuoroveden ennustaminen on tärkeää rannikon merenkulun kannalta. Vuorovesivyöhykkeeksi kutsuttu kaistale merenrantaa, joka on veden alla vuoroveden aikaan ja paljastuu laskuveden aikaan, on tärkeä vuoroveden ekologinen tuote.

Vuorovesien korkeus vaihtelee jonkin verran kuun vaiheiden mukaan. Uudenkuun ja täysikuun aikaan vuorovesi on korkeampi, koska auringon vuorovesivoima täydentää kuun vuorovesivoimaa. Tätä kutsutaan "kevättulvaksi".

Fundynlahti nousuveden aikaanZoom
Fundynlahti nousuveden aikaan

Fundyn lahti laskuveden aikaanZoom
Fundyn lahti laskuveden aikaan

Vuorovesikaavio, jossa näkyy (liioiteltu) nousuvesi.Zoom
Vuorovesikaavio, jossa näkyy (liioiteltu) nousuvesi.

Kaksi vuorovettä päivässä

Useimmissa paikoissa on kaksi vuorovettä päivässä. Kummallakin on korkein kohta (nousuvesi) ja matalin kohta (laskuvesi). Puhutaan "tulvaveden" tulosta nousuveden aikaan ja "laskuveden" poistumisesta laskuveden aikaan.

Vuorovesiperiodi on noin 12 tuntia ja 25,2 minuuttia, eli tasan puoli vuorokautta.

Kuu kiertää Maata samansuuntaisesti kuin Maa pyörii akselinsa ympäri, joten Kuun paluu samaan kohtaan taivaalla kestää hieman yli vuorokauden - noin 24 tuntia ja 50 minuuttia. Tänä aikana se on kulkenut kerran yläpuolelta ja kerran alapuolelta, joten monissa paikoissa voimakkaimman vuorovesivoiman aika on edellä mainittu noin 12 tuntia ja 25 minuuttia. Tämä vastaa sitä, että kellon minuuttiosoitin ylittää tuntiosoittimen kello 12:00 ja sitten uudelleen noin kello 1:05½ (ei kello 1:00).

Koska painovoimakenttä heikkenee etäisyyden kasvaessa, Kuun painovoima vetää hieman voimakkaammin Maata Kuuhun päin olevalla puolella ja hieman heikommin vastakkaisella puolella. Kuu pyrkii siten "venyttämään" Maata hieman näitä kahta kehoa yhdistävällä linjalla. Kiinteä maapallo deformoituu hieman, mutta meren vesi, joka on nestemäistä, voi liikkua paljon enemmän vuorovesivoiman vaikutuksesta, erityisesti vaakasuunnassa. Vaikka valtameri ei koskaan saavuta tasapainotilaa - nesteellä ei ole koskaan aikaa "päästä kiinni" siihen tilaan, johon se lopulta pääsisi, jos vuorovesivoima olisi vakio - muuttuva vuorovesivoima aiheuttaa kuitenkin rytmisiä muutoksia merenpinnan korkeudessa.

Vuorovesiin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ilmakehän paine ja auringon painovoima, mutta useimmissa paikoissa niiden vaikutus on paljon pienempi kuin Kuun painovoiman.

Aiheeseen liittyvät sivut

  • Vesiviljely
  • Vuorovesienergia

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on vuorovesi?


A: Vuorovesi on Maan merenpinnan ajoittainen nousu ja lasku, joka johtuu pääasiassa Kuun vetovoimasta, joka vaikuttaa valtameriin.

K: Mitä muutoksia vuorovesi aiheuttaa meri- ja suistovesien syvyydessä?


V: Vuorovesi aiheuttaa muutoksia merivesien ja jokisuiden syvyydessä.

K: Mitä vuorovesivirrat ovat?


V: Vuorovesivirrat ovat värähteleviä virtauksia, jotka tunnetaan nimellä repivirtaukset.

K: Miksi vuoroveden ennustaminen on tärkeää rannikkoliikenteen kannalta?


V: Vuoroveden ennustaminen on tärkeää rannikkonavigoinnin kannalta, koska se voi vaikuttaa veden syvyyteen ja vuoroveden virtauksiin.

K: Mikä on vuorovesivyöhyke?


V: Vuorovesivyöhyke on kaistale merenrantaa, joka on veden alla vuoroveden aikaan ja paljastuu laskuveden aikaan.

K: Miksi vuorovesivyöhyke on tärkeä vuoroveden ekologinen tuote?


V: Vuorovesivyöhyke on vuorovesien tärkeä ekologinen tuote, koska se tarjoaa elinympäristön monille eri kasvi- ja eläinlajeille.

K: Miten vuoroveden korkeus vaihtelee kuun vaiheiden mukaan?


V: Vuorovesien korkeus vaihtelee jonkin verran kuun vaiheiden mukaan. Uudenkuun ja täysikuun aikaan vuorovesi on korkeampi, koska auringon vuorovesivoima täydentää kuun vuorovesivoimaa. Tätä kutsutaan "kevättulvaksi".

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3