Valtameret – Maapallon valtavat merialueet, eläimistö ja syvyydet

(Meri on suuri vesialue mantereiden välissä.) Valtameret ovat hyvin suuria, ja ne yhdistävät pienempiä meriä toisiinsa. Yhdessä valtameret muodostavat käytännössä yhden yhtenäisen vesimassan, koska kaikki valtameret ovat toisiinsa yhteydessä. Valtameret peittävät noin 72 prosenttia planeetastamme. Suurin yksittäinen alue on Tyynimeri, joka kattaa noin yhden kolmasosan maapallon pinnasta. Valtamerissä elää erittäin monimuotoinen joukko eliöitä: kaloja, rapuja, meritähtiä, haita, valaita ja lukemattomia pienempiä organismeja, jotka kaikki muodostavat monimutkaisia ravintoverkkoja ja ekosysteemejä.

Valtamerien ja merialueiden jako

Pienin valtameri on Jäämeri, ja muut pääalueet ovat muun muassa Atlantti, Tyynimeri, Intian valtameri ja eteläinen merialue. Erilaiset veden liikkeet ja lämpötilaerot erottavat eteläisen valtameren Atlantin, Tyynenmeren ja Intian valtameristä. Eteläinen valtameri kutsutaan myös Etelämereksi, koska se kattaa Etelämantereen ympärillä olevan alueen ja sillä on omat erityispiirteensä, kuten kylmät virtaussysteemit ja ainutlaatuinen eläimistö. Vanhemmissa kartoissa ei välttämättä käytetä nimiä Jäämeri ja Eteläinen valtameri, mutta nykyisin ne ovat vakiintuneita nimityksiä.

Valtamerien rakenteet ja virtaukset

Valtamerissä vesi liikkuu sekä pinnalla että syvemmällä eri tavalla muodostuvien virtausten kautta. Pinta- ja ilmastovirrat, kuten Golfvirta ja muut merivirrat, siirtävät lämpöä, vaikuttavat säähän ja säästävät alueiden ilmastoa. Syvän veden liikkeet, mukaan lukien termohaliininen kierto (tiheys- ja lämpötilaerojen ohjaamat virtaukset), kuljettavat ravinteita syvemmistä kerroksista pintavesiin ja päinvastoin. Nämä virtaussysteemejä säätelevät myös valtamerten roolia hiilen ja energian kiertokulussa.

Syvyydet ja olosuhteet

Syvin valtameri on Tyynimeri. Syvin kohta on Mariana-oja, joka on noin 11 000 metriä (36 200 jalkaa) syvä. Syvemmillä alueilla vallitsevat erittäin kylmät lämpötilat, suuri paine ja täydellinen pimeys. Syvänmeren olosuhteet ovat ankarat, mutta niissä elää erikoistuneita eliöitä, jotka ovat sopeutuneet niihin. Monet näistä eliöistä hyödyntävät elantonsa tavalla, joka ei riipu auringon valosta. Tietyillä syvänmeren alueilla, kuten merenpohjan halkeamissa, esiintyy hydrotermisiä lähteitä, joissa kuumat, kemikaalirikkaat vedet purkautuvat syvästä kallioperästä. (ks. hydroterminen venttiili) Nämä lähteet ylläpitävät omia ekosysteemejään: niissä esiintyy kemosytoottisia organismeja, jotka saavat energiansa kemiallisista reaktioista eivätkä auringonvalosta. Tällaiset ekosysteemit isännöivät usein erikoistuneita simpukoita, etanoita, torvikaloja ja bakteeriyhteisöjä.

Eläimistö, ekosysteemit ja elinympäristöt

Valtameret sisältävät hyvin erilaisia elinympäristöjä, kuten rantavyöhykkeet, koralliriutat, mangrovemetsät, meriruohoniityt, avomeret ja syvänmeren laaksot. Jokaisella ympäristöllä on oma lajistonsa ja ekologiaansa:

Koralliriutat ovat erittäin monimuotoisia ja tärkeitä kalojen kasvatusalueita.
Mangrovemetsät ja suistot toimivat poikasalueina ja suojaavat rannikkoja eroosiolta.
Avomeri tarjoaa elinympäristön suurille migratoiville lajeille kuten valaille ja tonnikaloille.
Syvänmeri sisältää lajeja, jotka kykenevät elämään korkeassa paineessa ja ilman valoa.

Ihmisen vaikutus ja suojelu

Valtameret kohtaavat monia ihmisen aiheuttamia uhkia: ylikalastus, saasteet (erityisesti muoviroska), rehevöityminen, merten happamoituminen ja ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen. Nämä vaikutukset heikentävät ekologista tasapainoa, uhkaavat kalakantoja ja hävittävät tärkeitä elinympäristöjä, kuten koralliriuttoja. Suojaustoimet ja kestävä käyttö ovat tärkeitä valtamerien tulevaisuuden kannalta. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi:

merisuojelualueiden (MPA) perustaminen ja laajentaminen;
kestävä kalastus ja saaliin seuranta;
muovien käytön vähentäminen ja jätehuollon parantaminen;
tieteellinen tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Valtameret ovat elintärkeitä koko planeetalle: ne säätelevät ilmastoa, tarjoavat elinkeinoja ja ruokaresursseja sekä kätkevät valtavan määrän tuntematonta elämää. Niiden suojelu ja kestävä käyttö ovat olennaisia, jotta ne säilyttävät toimintakykynsä myös tuleville sukupolville.

- Jäämeri - Atlantin valtameri - Intian valtameri - Tyynimeri - Eteläinen valtameri .

Väri

Vaikka monet ihmiset uskovat, että valtameret ovat sinisiä, koska vesi heijastaa sinistä taivasta, tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Vedessä on hyvin lievä sininen väri, joka näkyy vain silloin, kun vettä on paljon. Valtamerten sinisen tai sinivihreän värin pääasiallinen syy on kuitenkin se, että vesi absorboi tulevan valon punaisen osan ja heijastaa valon vihreän ja sinisen osan. Näemme sitten heijastuneen valon veden värinä.

Veden sinivihreä väri

Kasvit ja eläimet

Valtamerissä elävät organismit voivat elää suolaisessa vedessä. Niihin vaikuttavat auringonvalo, lämpötila, vedenpaine ja veden liike. Erilaiset meren eliöt elävät lähellä pintaa, matalissa vesissä ja syvissä vesissä. Pieniä kasviorganismeja, jotka elävät lähellä pintaa ja käyttävät auringonvaloa ravinnon tuottamiseen, kutsutaan kasviplanktoniksi. Lähes kaikki meren eläimet ovat suoraan tai välillisesti riippuvaisia näistä kasveista. Matalassa vedessä voi olla hummereita ja rapuja. Syvemmällä vedessä meressä uiskentelee monenmuotoisia ja -kokoisia merieläimiä. Niitä ovat muun muassa monet kalatyypit, kuten tonnikala ja miekkakala, sekä merinisäkkäät, kuten delfiinit ja valaat. Avomeren yläpuolella asuu suuria merilintuja, kuten albatrosseja.

Meren sadonkorjuu

Venäjän ja Japanin kaltaisilla mailla on paljon valtavia aluksia, jotka kulkevat monien kuukausien ajan joillakin maailman parhaista kalastusalueista. Näillä suurilla aluksilla on kirjastoja, sairaaloita, kouluja, korjaamoja ja muita asioita, joita kalastajat ja heidän perheensä tarvitsevat.

Monet ihmiset pitävät merta ruoan, mineraalien ja energian lähteenä.

Kalastus

FishBase.org-sivuston mukaan tunnetaan 33 200 kalalajia, ja monet niistä elävät valtamerissä. Monet näistä kaloista ovat hyviä proteiininlähteitä, joten monet ihmiset syövät niitä. Kalastusteollisuus on hyvin tärkeää, koska se luo työpaikkoja ja antaa ruokaa miljoonille ihmisille. Nykyään merestä saadaan yleensä merikalastuksen avulla noin 2 prosenttia ihmisten tarvitsemista kaloreista. Tonnikalaa, sardellia ja silliä pyydetään läheltä meren pintaa. Pollakki, kampela ja turska pyydetään lähellä merenpohjaa. Pohjois-Tyynellämerellä ja Pohjois-Atlantilla pyydetään vuosittain yli miljoona tonnia silakkaa, ja lähes kahdeksan kalaa kymmenestä kalasta syödään ihmisten ravinnoksi. Muut kalat käytetään lannoitteena, liimana sekä lemmikkieläinten ja muiden eläinten ruokana.

Valtamerten lämpötilat

Avomerellä on monia eri lämpötiloja sekä pystysuunnassa (ylhäältä alaspäin) että vaakasuunnassa. Jäävuoria syntyy hyvin kylmien vesien päälle kummallakin napa-alueella, kun taas päiväntasaajalla vedet ovat melko lämpimiä. Vesi jäähtyy ja lämpenee hitaammin kuin maa, joten meren vaikutuspiirissä olevalla maalla on myöhäisempiä ja leudompia vuodenaikoja kuin kauempana merestä olevalla maalla.

Valtameren pintaosa, jota kutsutaan myös sekoittuneeksi kerrokseksi, ei ole paljon kylmempi, vaikka menisimme syvemmälle. Tämän pintavyöhykkeen alapuolella on äkillisen lämpötilaeron kerros, jota kutsutaan termokliiniksi. Tämä on keskikerros, joka ulottuu pintavyöhykkeestä noin 800 metrin (2 600 jalan) syvyyteen. Termokliiniä voi esiintyä vain vuodenaikoina tai pysyvästi, ja se voi muuttua sen mukaan, missä ja kuinka syvällä se on. Kun haihtuminen tapahtuu, vesi alkaa jäähtyä, ja jos vesi haihtuu hyvin nopeasti, siitä tulee suolaisempaa. Suolainen, kylmä vesi on tiheämpää, joten se vajoaa. Tämän vuoksi lämmin ja kylmä vesi eivät sekoitu helposti keskenään. Useimmat eläimet ja kasvit elävät lämpimässä ylemmässä kerroksessa. Termokliinin alapuolella syvän alueen lämpötila on niin kylmä, että se on juuri ja juuri pakkasen yläpuolella - välillä 32-37,4 °F (0-3 °C).

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on valtameri?

V: Meri on suuri vesialue mantereiden välissä.

K: Kuinka suuren osan maapallosta valtameret peittävät?

V: Valtameret peittävät 72 prosenttia maapallosta.

K: Nimeä viisi tärkeintä valtamerta.
V: Viisi päämerta ovat Tyynimeri, Atlantin valtameri, Intian valtameri, Eteläinen valtameri ja Jäämeri.

K: Mikä on suurin valtameri?

V: Suurin valtameri on Tyynimeri.

K: Minkälaisia eläimiä elää valtamerissä?

V: Valtamerissä elää monenlaisia eläimiä, kuten karppeja, rapuja, meritähtiä, haita ja valaita.

K: Mitä valtamerta kutsutaan myös Etelämereksi ja miksi?

V: Eteläistä valtamerta kutsutaan myös Etelämereksi, koska se kattaa Etelämantereen ympärillä olevan alueen.

K: Mikä on syvin valtameri ja mikä sille on ominaista?

V: Syvin valtameri on Tyynimeri. Syvälle valtamerelle on ominaista kylmät lämpötilat, korkea paine ja täydellinen pimeys.