Gesso – pohjamaali ja primaus taiteessa: käyttö kankaalle ja puulle

Gesso – opas pohjamaalaukseen: kuinka primata kankaat ja puupinnat, parantaa maalipinnan tasaisuutta, valon heijastusta ja maalauksen kestävyyttä.

Gesso on pohjamaali tai primer joka luo maalausalustan kankaalle tai puulle ennen maalaamista. Perinteinen gesso on valkoinen seos, jossa on sideainetta ja siihen sekoitettua pigmenttiä. Historiallisesti sideaineena on käytetty eläinliimaa tai liivatetta (liima), ja pigmenttinä usein liitua tai kipsiä (kipsiä esiintyy tekstiissä kahdesti alkuperäisenä linkkinä). Modernissa kaupallisessa gessossa sideaineena on useimmiten akryyliemulsio ja pigmenttinä käytetään esimerkiksi titaanidioksidia, jolloin lopputulos on nopeasti kuivuva ja joustava.

Gessoa käytetään taiteessa valmistelemaan pintoja (puupaneelit, kankaat ja veistokset) maalausta varten. Se antaa pinnalle toothin (nosteen), parantaa maalien tarttumista ja tasaa huokoisuutta. Lisäksi gesso peittää puun tai kankaan värin ja epätasaisuudet sekä estää öljymaalin rasvoja imeytymästä alustan kuituihin, mikä on tärkeää etenkin öljymaalauksessa. Gesson päälle levitetään maalikerroksia, sekatekniikan materiaalikerroksia tai muita käsittelyjä riippuen taiteilijan tavoista.

Vaikka pinnassa ei olisi näkyvää karheutta, monet taiteilijat pohjustavat sen silti ennen varsinaisen maalauksen aloittamista — joskus he käyttävät valmista gessoa, toisinaan he tekevät itse pohjustuksen tai käyttävät ns. "pesua" (ohennettua värikerrosta). Pohjamaali muuttaa pinnasta heijastuvan valon laatua ja voi vaikuttaa maalauksen lopulliseen sävyyn ja kirkkauteen, vaikka muutokset eivät olisikaan silmin heti havaittavia. Gesso on erityisen hyödyllinen karkeille tai epätasaisille pinnoille sekä silloin, kun halutaan neutraali, tasainen alkupinta.

Tyyppit gessosta

• Perinteinen (kipsi- tai liimagesso): valmistetaan eläinliimasta ja kalkki-/liitupohjaisista täyteaineista. Antaa erittäin matan, imevän pinnan ja kovettuu kovaksi, mutta on hauras ja vähemmän joustava — siksi se soveltuu paremmin puupaneeleille kuin joustaville kankaille.
• Acryyligesso (nykyaikainen): akryylipohjainen, nopeasti kuivuva ja joustavampi kuin perinteinen gesso. Sopii hyvin kankaalle ja puulle ja yleiskäyttöinen akryyli- ja usein myös öljymaalien alla.
• Öljypohjaiset pohjamaalit: käytetään erityisesti öljymaalauksen alla konservatiivisemmissa tai perinteisissä töissä. Tarjoavat stabiilin, vähemmän imevän pinnan öljymaaleille, mutta vaativat erilaisen käsittelyn kuin akryylipohjaiset aineet.

Käyttö kankaalle

• Sido ja pingota kangas oikein ennen gesson levitystä. Jos käytät luonnonkuitukangasta ja aiot maalata öljyväreillä, käytä ensin kokisointia (sizing), jotta öljy ei imeydy kuituihin.
• Levitä ohuita kerroksia: tavallisesti 1–3 kerrosta akryyligessoa riittää, mutta tarvittaessa 2–4 kerrosta antaakseen tasaisen pinnan. Anna kuivua kerrosten välillä.
• Hio kevyesti kerrosten välissä hienolla hiekkapaperilla, jos haluat sileämmän pinnan. Lisää tarvittaessa enemmän kerroksia, jos haluat pienemmän imeytyvyyden tai paksumman peittävyyden.
• Vältä liian paksuja kerralla levitettyjä kerroksia, ne voivat halkeilla kuivuessaan.

Käyttö puulle ja veistoksille

• Puupaneelit tulee olla kuivia ja stabiileja; halkeileva tai väärin kuivattu puu voi rikkoa pohjustuksen. Halkaisun ja liitosten kohdat kannattaa hioa ja täyttää tarvittaessa.
• Perinteinen kipsigesso antaa erittäin sileän ja imevän pinnan, jota käytettiin runsaasti vanhoissa paneelimaalauksissa. Moderni akryyligesso on joustavampi ja kestää puulla usein hyvin.
• Levitä useampi ohut kerros (esim. 3–6 kerrosta), anna kuivua ja hio pinnasta halutessasi sileä. Veistoksiin ja kolmiulotteisiin pintoihin voi käyttää myös tekstuuria antavia gessoja tai lisätä täyteaineita (esim. marmori- tai kalkkipölyä) saadakseen erilaisia pintoja.

Vinkit ja varotoimet

• Voit sävyttää gessoa lisäämällä siihen pieniä määriä vettä laimennettua akryliväriä tai muuta pigmenttiä — tämä auttaa esimerkiksi kartoissa tai sarjatyössä, joissa tausta ei saa olla täysin valkoinen.
• Acrylic-gesso kestää yleensä sekä akryyli- että öljymaalin päällä, mutta konservaattorit suosittelevat harkintaa: öljykerrokset kovettuvat eri tavalla kuin akryyli ja pitkällä aikavälillä materiaalien erilainen joustavuus voi aiheuttaa halkeilua. Jos työ on tarkoitettu arkistokestävyyttä vaativaksi öljymaalaukseksi, perinteinen öljypohjainen pohjustus voi olla suositeltavampi.
• Hionnan yhteydessä syntyvä pöly on haitallista hengitettynä — käytä tarvittaessa suojamaskea ja tuuletettua työtilaa. Käytä myös suojakäsineitä, jos olet herkkä kemikaaleille.
• Älä säilytä gessoa pakkauksessa, josta ilma pääsee läpi — sulje kannet huolellisesti, jotta se ei kuivu ennenaikaisesti.

Yleisiä virheitä

• Liian paksu kerta-annos gessoa, joka halkeilee kuivuttuaan.
• Ei esikäsittelyä tai kokisointia luonnonkuitukankaalle ennen öljypohjaista maalausta, mikä johtaa värien imeytymiseen ja heikentyneeseen kestävyteen.
• Väärän tyyppisen pohjusteen käyttö (esim. joustava akryyligesso hyvin jäykälle paneelille tms.) ilman huomioimista lopullisen maalitekniikan vaatimuksista.

Gesso on siis monipuolinen työkalu taiteilijalle: se peittää, tasoittaa ja säätelee pinnoista heijastuvaa valoa sekä parantaa maalien tarttumista. Valitsemalla oikean tyypin (perinteinen, akryyli tai öljypohjainen) ja käyttämällä oikeaa tekniikkaa kankaalle, puulle tai veistoksille, saat kestävämmän ja visuaalisesti toimivamman pohjan maalaukselle.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on gesso?

K: Mikä on gesson tarkoitus taidemaalauksessa?

K: Mitä sideainetta käytetään perinteisessä gessossa?

K: Mitä pigmenttiä käytetään perinteisessä gessossa?

K: Miksi monet taiteilijat pohjamaalaavat pinnan, vaikka siinä ei olisi karheutta?

K: Voiko gesso nähdä suoraan maalauksessa?

K: Onko gesso hyödyllinen vain karkeille tai epätasaisille pinnoille?

Hae kirjaimella