Gentin alttaritaulu (Het Lam Gods) – Jan van Eyckin Mystisen karitsan palvominen
Gentin alttaritaulu eli Mystisen karitsan palvominen (hollanniksi Het Lam Gods eli Jumalan karitsa; valmistunut 1432) on erittäin suuri ja monimutkainen varhaisflanderilainen polyptyykki. Se on yksi Belgian mestariteoksista ja yksi maailman aarteista.
Se oli aikoinaan Joost Vijdtin kappelissa Pyhän Bavon katedraalissa Gentissä, Belgiassa. Myöhemmin se siirrettiin katedraalin kappeliin. Rikas kauppias ja rahoittaja Joost Vijdt tilasi sen oman ja vaimonsa yksityiskappeliin. Sen aloitti Hubert van Eyck, joka kuoli vuonna 1426 työn ollessa kesken. Sen viimeisteli hänen nuorempi veljensä Jan van Eyck.
Alttaritaulussa on yhteensä 24 kehystettyä taulua. Niistä muodostuu kaksi näkymää, avoin ja suljettu. Avatun näkymän ylärivillä on Kristus Kuningas Neitsyt Marian ja Johannes Kastajan välissä. Siipien sisäpuolella näkyy laulavia ja musisoivia enkeleitä. Ulkopuolella on Aatami ja Eeva. Keskipaneelin alarivillä on Jumalan Karitsan palvonta. Useat ryhmät ovat läsnä ja virtaavat rukoilemaan, ja niitä valvoo kyyhkynen, joka on Pyhä Henki. Arkipäivisin siivet olivat kiinni. Siellä näkyi Marian ilmestys ja Joost Vijdtin ja hänen vaimonsa Lysbette Borluutin lahjoittajamuotokuvat.
Kehyksessä oli aiemmin teksti, jonka mukaan Hubert van Eyck, "suurempi kuin kukaan muu", aloitti alttaritaulun, mutta Jan van Eyck, joka kutsui itseään "toiseksi parhaaksi taiteilijaksi", viimeisteli sen vuonna 1432. Alkuperäinen, hyvin koristeellinen veistetty ulkokehys ja kehys tuhoutuivat uskonpuhdistuksen aikana. On spekuloitu, että siinä on saattanut olla kellokoneistoja, joiden avulla ikkunaluukkuja on voitu liikuttaa ja jopa soittaa musiikkia.
Alkuperäinen vasemmanpuoleinen alaosa, joka tunnetaan nimellä "Oikeudenmukaiset tuomarit", varastettiin vuonna 1934. Alkuperäistä taulua ei ole koskaan löydetty. Se korvattiin Jef Vandervekenin vuonna 1945 tekemällä kopiolla. Varastetulla paneelilla on suuri merkitys Albert Camusin romaanissa La chute. Vuonna 2010 hollantilainen toimittaja Karl Hammer julkaisi kirjan "Pyhän paneelin salaisuus". Hän kuvailee eri uskonnollisten ryhmien, Vatikaanin ja Britannian tiedustelupalvelun osallistumista yritykseen saada kadonnut taulu takaisin.
Avattaessa alttaritaulu on kooltaan 3,5 x 4,6 metriä (11 x 15 jalkaa).
Historia ja tekijät
Alttaritaulun tilaajina toimivat rikas gentiläinen kauppias Joost Vijdt ja hänen vaimonsa Lysbette Borluut. Työn aloitti vanhemmista tunnettu Hubert van Eyck; hänen kuolemaansa vaille valmis teos viimeisteltiin hänen veljensä Jan van Eyckin toimesta. Janin nimi ja valmistumisvuosi 1432 ovat alttaritaulun kehyksessä olleessa latinankielisessä piirissä mainittuina, mikä on yksi lähde taideteoksen ajoitukselle ja tekijyydelle.
Rakenne ja symboliikka
Alttaritaulu on jaettu moniin erillisiin paneeleihin, jotka muodostavat avoimen ja suljetun näkymän. Suljettuna teos esitti lähinnä lahjoittajaparin kuvia ja Marian ilmestystä; avattuna katsojan eteen avautuu elävä ja monikerroksinen jumalallisen palvonnan näky:
- Keskellä näkyy Jumalan Karitsa alttarilla, taustalla lähde, joka viittaa pelastuksen lähteeseen ja eukaristiaan.
- Kyyhkynen, Pyhä Henki, leijuu karitsan yläpuolella ja yhdistää maallisen ja taivaallisen palvonnan.
- Yläreunassa Kristus Kuningas valvoo paikalla olevia pyhimyksiä ja enkeleitä.
- Useat ryhmät – kuninkaalliset, papit, pyhimykset ja tavalliset kansalaiset – osoittavat koko kristillisen yhteisön osallistumista palvontaan.
Symboliikassa yhdistyvät vanhan ja uuden testamentin viitteet: karitsa edustaa Kristusta uhrina ja voiton ilmentymänä, lähde ja alttari viittaavat liturgiseen elämään, ja monet pienet yksityiskohdat kätkevät viittauksia pyhimyksiin, liturgisiin esineisiin ja katoliseen teologiaan.
Tekniikka ja taiteellinen merkitys
Teos on maalattu öljymaalauksena puupaneeleille, todennäköisesti tammelle, ja se on erinomainen esimerkki varhaisflanderilaisesta reiälisestä yksityiskohtaisesta ilmaisusta. Jan van Eyckin tekniikka erottuu hienovaraisena valon ja pinnan käsittelynä: ohuet lasuurit, kerroksellinen maalaus ja tarkka pintojen kuvaus luovat erittäin realistisen vaikutelman. Van Eyckin taidetta on pitkään pidetty yhtenä öljymaalaustekniikan edelläkävijänä, ja teos vaikutti suuresti pohjois-eurooppalaiseen maalaustaiteeseen.
Varkaudet, restauroinnit ja nykytila
Kuten mainittu, vasemman alakulman paneeli "Oikeudenmukaiset tuomarit" varastettiin vuonna 1934, ja sen kohtalo on edelleen arvoitus. Varastetun paneelin kohtalo on herättänyt villejä spekulaatioita ja inspiroinut kirjallisuutta sekä suosittuja salaliittoteorioita. Tulevaisuudessa löydön mahdollisuus kiinnostaa edelleen historioitsijoita ja tutkijoita.
Alttaritaulua on suojattu, tutkittu ja restauroitu useaan otteeseen eri vuosisatojen aikana. Alkuperäiset veistetyt kehykset tuhoutuivat 1500-luvun uskonnollisissa levottomuuksissa, mutta itse maalaukset ovat säilyneet suhteellisen hyvin, vaikka niihin on tehty myös entisöintejä. Viime vuosikymmenten aikana teokselle on tehty perusteellisempia konservointi- ja tutkimushankkeita, joissa on hyödynnetty muun muassa dendrokronologiaa, pigmenttianalyyseja ja non-invasiivisia kuvantamismenetelmiä. Nämä tutkimukset ovat auttaneet ymmärtämään sekä tekijöiden yhteistyötä että käytettyjä materiaaleja ja tekniikoita.
Nykyään alttaritaulu on yksi Gentin (St Bavo’s Cathedral) ja Belgian tärkeimmistä kulttuuriperintökohteista. Avoinna olevassa tilassa teos näkyy yleisölle, ja suljettuna se muodostaa arkipäivisin suojaavan ulkokuoren, joka paljastetaan kirkollisten juhlien ja erityistapahtumien yhteydessä.
Merkitys ja vaikutus
Gentin alttaritaulu ei ole pelkästään merkittävä uskonnollinen esine, vaan myös taidehistoriallinen käännekohta: se yhdistää keskiaikaisen ikonografian ja uudenlaisen luonnon ja materian havainnon, joka ennakoi renessanssin ihanteita Pohjois-Euroopassa. Alttaritaulun yksityiskohtainen kuvakieli, symboliikka ja tekninen taituruus ovat tehneet siitä tutkimuksen ja ihailun kohteen taidehistorioitsijoille, konservaattoreille ja laajalle yleisölle ympäri maailmaa.
Polyptyykin avattu näkymä.
Suljettu näkymä, takapaneelit.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Gentin alttaritaulu?
V: Gentin alttaritaulu, joka tunnetaan myös nimellä Mystisen karitsan palvominen, on erittäin suuri ja monimutkainen varhaisflanderilainen polyptyykki-paneelimaalaus. Sen tilasi rikas kauppias ja rahoittaja Joost Vijdt oman ja vaimonsa yksityiskappeliin.
K: Kuka teki Gentin alttaritaulun?
V: Alttaritaulun aloitti Hubert van Eyck, joka kuoli vuonna 1426 työn ollessa kesken. Sen viimeisteli hänen nuorempi veljensä Jan van Eyck.
Kysymys: Kuinka monta taulua alttaritaulussa on?
V: Alttaritaulussa on yhteensä 24 kehystettyä taulua, jotka muodostavat kaksi näkymää, avoimen ja suljetun.
Kysymys: Mitä alttaritaulun avoimessa näkymässä kuvataan?
V: Alttaritaulun avatussa näkymässä Kristus Kuningas on kuvattu Neitsyt Marian ja Johannes Kastajan välissä ylärivissä. Arkipäivisin, kun se on suljettu, siinä näkyy Marian ilmestys ja Joost Vijdtin ja hänen vaimonsa Lysbette Borluutin lahjoittajamuotokuvat.
Kysymys: Mitä keskimmäisen paneelin alarivillä näkyy?
V: Keskuspaneelin alarivillä on Jumalan Karitsan palvonta, johon osallistuu useita ryhmiä ja jota valvoo Pyhää Henkeä edustava kyyhkynen.
K: Oliko alkuperäisessä kehyksessä teksti, jossa luki jotain Hubert van Eyckistä?
V: Kyllä, alkuperäisessä kehyksessä oli kirjoitus, jossa sanottiin, että Hubert van Eyck, "suurempi kuin kukaan muu", aloitti alttaritaulun, mutta Jan van Eyck, joka kutsui itseään "toiseksi parhaaksi taiteilijaksi", sai sen valmiiksi vuonna 1432.
K: Mitä tapahtui alkuperäisen version yhdelle osalle (paneelille) uskonpuhdistuksen aikana?
V: Uskonpuhdistuksen aikana yksi osa (paneeli) alkuperäisestä versiosta, joka tunnetaan nimellä "Oikeudenmukaiset tuomarit", varastettiin vuonna 1934, eikä sitä ole koskaan löydetty sen jälkeen.
