Hoplon (aspis) — antiikin Kreikan hopliittien kilpi
Hoplon (aspis) — syväpuinen hopliittien kilpi: historia, rakenne, koristelut ja taktiikat antiikin Kreikassa. Lue Spartasta, Ateenasta ja kilven kulttuurillisesta merkityksestä.
Antiikin Kreikan kreikkalaista kilpeä kutsuttiin hoploniksi tai aspikseksi. Tästä sanasta on johdettu hopliitti (kreikkalainen sotilas). Hoplon oli falkaksen (hopliittiryhmän) peruselementti: se suojasi käyttäjäänsä itseään ja naapuria, ja sen muoto ja käyttö määrittelivät suuren osan hopliittien taistelutaktiikasta.
Rakenne ja materiaalit
Hoplon oli yleensä pyöreä ja syvä, puusta valmistettu kilpi, jonka etupuoli saatettiin päällystää pronssilevyllä tai vahvistaa pronssisuojauksin. Useimmiten kilven sisäpinta peitettiin eläimen nahan tai kankan kankaan kerroksella (esim. liimattua pellavaa), jotta se kestäisi iskuja paremmin ja estäisi puun halkeilun. Reunassa saattoi olla metallilista, joka suojasi puuta kolhuilta.
Kiinnitystapa poikkesi muista antiikin kilvityypeistä: hoplonissa oli keskellä oleva renkaankaltainen tuki, porpax, johon kyynärpää kiinnittyi, sekä lähellä reunaa oleva kahva, antilabe (Argive-tyyppinen kahva). Tällainen ote jakoi painoa ja salli kilven kantamisen osittain kyynärvarren varassa, mikä vapautti oikean käden hevoskeihäälle (doru) tai muille aseille. Kilven syvä kaarevuus muodosti suojan sivuttaissäteitä vastaan ja helpotti vierekkäisten kilpien limitystä falkaksessa.
Mitat ja paino
Hoplonin halkaisija oli tyypillisesti noin 0,8–1,0 metriä, ja se painoi useimmiten 6–9 kilogrammaa riippuen materiaalista ja vahvistuksista. Koska suurin osa kilvistä oli puurakenteisia, säilyneitä esinelöytöjä on vähän, ja tieto perustuu pääasiassa veistosten, vasemalteosten ja kirjallisten lähteiden kuvauksiin.
Käyttö taistelussa
Nämä suuret kilvet suunniteltiin hopliittien joukkoa varten: falkaksessa kiväärimäinen asento ja limittäinen kilvimuuri loivat yhtenäisen suojaseinämän, jolla pyrittiin puhkaisemaan vastustajan rivi tai kestämään hyökkäys. Kilpeä kannettiin vasemmassa kädessä, jolloin oikea käsi jäi vapaaksi pitkäkeihäälle. Hopliittien fyysinen työntö ja tiivis ryhmittymä — usein kuvattu termillä othismos — saattoi ratkaista taistelun.
Spartalaiset tunnettiin kurinalaisuudestaan ja heidän tapansa käyttää kilpeä myös hyökkäysaseena tai suunnattuna työntövoimana vastustajaa vastaan kuvattiin antiikin lähteissä; kilven reunalla saattoi myös antaa voimakkaita työnnettäviä iskuja tai suojata omaa vartaloa lähemmäs painuessa.
Koristeet ja tunnukset
Hoplonit saatettiin koristella sotilasyksikön, kaupungin tai sotilaan tunnusmerkillä. Tunnetuin koriste on luultavasti spartalainen merkki: iso kirjain lambda (Λ), joka viittasi Lakoniaan. Ateenan hopliitit käyttivät 5. vuosisadan loppupuolelta eaa. lähtien yleensä pikkupöllöä (Ateenan pyhä lintu), ja Thebanilaisten hopliittien kilvissä esiintyi joskus sfinksi tai Herakleen nuijapuu. Koristelulla oli myös moraalinen ja psykologinen vaikutus: se vahvisti ryhmän yhteenkuuluvuutta ja saattoi pelotella vihollista.
Kehitys ja arkeologinen aineisto
Monet alkuperäiset hoplonit eivät ole säilyneet, koska puu hajoaa helposti. Siksi suuri osa tiedosta perustuu veistoksiin, maalaustaiteeseen, hautalöytöihin ja kirjallisiin kuvauksiin. Pronssivahvistetut tai kokonaan metalliset kilvet ovat harvinaisia säilyneitä esineitä, mutta ne vahvistavat kuvan hoplonin ulkonäöstä ja käytöstä. Ajan myötä kilven muoto, koko ja kiinnitystapa kehittyivät, ja sotatekniikan muuttuessa myös kilpien merkitys taisteluissa vähitellen muuttui.
Yhteenvetona hoplon/aspis oli sekä henkilökohtainen suoja että osa kollektiivista suojamuuria, joka määritteli hopliittisodankäynnin muodon antiikin Kreikassa. Sen rakenne (puu, mahdolliset pronssivahvikkeet, porpax ja antilabe), koristeet ja käyttö falkaksessa tekevät siitä yhden antiikin sota-ajan tunnusmerkkejä.
Hopliittien kilpi, jota urheilijat kantavat olympialaisten juoksukilpailussa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli kreikkalaisen kilven nimi?
A: Kreikkalaista kilpeä kutsuttiin hoploniksi tai aspikseksi.
K: Mistä hoplon oli tehty?
A: Hoplon tehtiin puusta, ja joissakin kilvissä oli ohut pronssilevy ulkopinnalla.
K: Mikä oli hoplonin tarkoitus?
V: Hoplonin kilpi oli suunniteltu hopliittien joukkoa varten, joka oli tarkoitus työntää vastustajajoukkoja vastaan, ja se oli heidän tärkein varusteensa.
K: Miten hoploni-kilpeä kannettiin?
V: Hoploni-kilpeä kannettiin vasemmassa kädessä.
K: Mikä oli hoploniittikilven tunnetuin koriste?
V: Kuuluisin koristelu hoplon-kilvessä on spartalaisten iso lambda (Λ).
K: Mitä muita koristeita hoplon-kilvessä käytettiin?
V: Ateenalaiset käyttivät yleensä pikkupöllöä (Athenen pyhää lintua), kun taas tebanialaiset käyttivät sfinksiä tai Herakleen keppiä.
K: Miten spartalaiset käyttivät hoplon-kilpeä?
V: Spartalaiset käyttivät hoplonkilpeä hyökkäysaseena.
Etsiä