Hopliitti
Hopliitti oli antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden kansalaissotilas. Hopliitin tärkein ase oli keihäs. He taistelivat lähekkäin niin sanotussa falangimuodostelmassa. Phalanxissa jokaisen miehen kilpi suojasi häntä itseään ja antoi jonkin verran suojaa myös vasemmanpuoleisen miehen oikealle kädelle.
Sana "hopliitti" tulee sotilaiden käyttämän kilven tyypistä. Myöhemmissä teksteissä termiä hopliitti käytetään tarkoittamaan mitä tahansa panssaroitua jalkaväkeä aseistuksesta tai etnisestä alkuperästä riippumatta.
Hopliittien haarniskat sisältyivät:
Hopliitti oli yleensä vapaa kansalainen, joka sai omat haarniskansa ja aseensa. Useimmissa kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa kansalaiset saivat sotilaallisen peruskoulutuksen ja palvelivat jonkin aikaa pysyvässä armeijassa. Heidän odotettiin osallistuvan kaikkiin sotaretkiin, kun heidät kutsuttiin palvelukseen. Lakedaemonian kansalaiset (Sparta) olivat kuuluisia elinikäisestä taistelukoulutuksestaan ja lähes myyttisestä sotilaallisesta suorituskyvystään, kun taas heidän suurimmat vastustajansa, ateenalaiset, vapautettiin palveluksesta vasta 60. ikävuoden jälkeen.
Phalanx ja siten myös panssarit oli koulutettu toimimaan joukkueena. Phalanxissa oli yleensä vähintään kahdeksan riviä, ja jokaisella rivillä oli johtaja ja upseeri, joka piti järjestystä yllä takana. Ensimmäiset rivit puukottivat vastustajiaan ja yrittivät samalla pysyä asemissaan. Takana olevat rivit tukivat heitä keihäillään ja kilvimassoillaan työntäen heitä kevyesti, eivät pakottaakseen heitä vihollisen kimppuun vaan pitääkseen heidät vakaina ja paikoillaan. Tietyissä kohdissa annettaisiin käsky ottaa tietty määrä askelia eteenpäin.
Taistelussa falanxilla oli taipumus ajautua oikealle (koska hopliitit pyrkivät pysymään naapurinsa kilven takana). Phalanxin heikko kohta oli oikealla, jossa vapaat aseet eivät olleet suojattuina kilvillä. Kokeneimmat hopliitit sijoitettiin usein falangin oikealle puolelle näiden ongelmien ratkaisemiseksi.
Alkimakhoksen hopliitti attikalaisella punakuvioisella maljakolla, ~460 eaa. Kilvessä on verho suojana nuolilta.
Hopliitit kahdessa hyökkäysasennossa, sekä yli- että alivoimalla.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli hopliittien tärkein ase?
V: Hopliittien tärkein ase oli keihäs.
K: Miten hopliitit taistelivat taistelussa?
V: Hopliitit taistelivat lähekkäin niin sanotussa falangimuodostelmassa. Tässä muodostelmassa jokaisen miehen kilpi suojasi häntä itseään ja antoi jonkin verran suojaa myös vasemmalla puolella olevan miehen oikealle kädelle.
Kysymys: Minkälaista haarniskaa hopliitit käyttivät?
V: Hopliitilla oli kypärä, jossa oli kasvot peittävä kilpi, vartalopanssari, jalkapanssari, miekka ja keihäs.
K: Kuka toimitti omat haarniskansa ja aseensa?
V: Hopliitit hankkivat yleensä omat haarniskansa ja aseensa.
K: Miten spartalaiset olivat tunnettuja sotilaallisesta taitavuudestaan?
V: Spartan kansalaiset olivat kuuluisia elinikäisestä taistelukoulutuksestaan ja sotilaallisesta taitavuudestaan.
K: Miten falangi toimi joukkueena taistelussa?
V: Ensimmäinen rivi puukotti vastustajiaan ja yritti samalla säilyttää tiiviin muodostelman. Takana olevat rivit tukisivat heitä keihäillään ja työntäisivät heitä varovasti kilvillään, eivät pakottaakseen heitä vihollisen kimppuun vaan pitääkseen heidät vakaina ja paikoillaan. Upseerin käskystä falanx ottaisi tietyn määrän askelia eteenpäin.
K: Miksi kokeneet hopliitit sijoitettiin falangin oikealle puolelle?
V: Kokeneet hopliitit sijoitettiin usein falangin oikealle puolelle, koska se oli haavoittuvaisempi kuin vasen puoli, koska sitä eivät suojanneet viereiset kilvet.
