Pöllö
Pöllöt ovat Strigiformes-luokkaan kuuluvia eläimiä. Lajeja on 200, ja ne ovat kaikki petoeläimiä. Useimmat niistä ovat yksinäisiä ja yöeläimiä; ne ovat itse asiassa ainoa suuri linturyhmä, joka saalistaa yöllä. Pöllöt ovat erikoistuneet yöaikaan metsästäviin eläimiin. Ne syövät pieniä nisäkkäitä, kuten jyrsijöitä, hyönteisiä ja muita lintuja, ja muutamat lajit syövät mielellään myös kaloja.
Ryhmänä pöllöt ovat erittäin menestyksekkäitä. Niitä tavataan kaikkialla maailmassa lukuun ottamatta Etelämannerta, suurinta osaa Grönlannista ja joitakin muita pieniä saaria.
Pöllö
Huuhkaja
Pöllöperheet
Pöllöperheitä on kaksi: huuhkajat ja pöllöt:
- Pöllöt: Strigidae-heimo (185 lajia 25 suvussa).
- Pöllöt: Tytonidae-heimo. Siihen kuuluu Tyto-suku, erityisesti Tyto alba, ja sen monet alalajit. Pholidus-suvussa on vain pari lajia, jotka tunnetaan nimellä laakeripöllö. Metsästää pääasiassa äänen perusteella.
Ulkonäkö
Pöllöllä on suuri pää, litteät kasvot, koukkumainen nokka, lyhyt häntä ja terävät kynnet. Pöllöllä on ruskea, harmaa tai valkoinen höyhenpeite, jossa on raitoja tai täpliä.
Mukautukset
Pöllöillä on joukko sopeutumisia, jotka auttavat niitä menestymään.
Pöllöillä on suuret silmät ja reiät korviksi, haukan kaltainen nokka ja melko litteät kasvot. Useimmilla petolinnuilla on silmät pään sivuilla, mutta pöllön silmät ovat eteenpäin, jotta se näkee paremmin pimeässä. Pöllön silmät ovat myös kiinni silmäkuopissaan, joten sen on käännettävä koko päätään katsoakseen muita asioita. Pöllöt voivat kääntää päätään ja niskaansa jopa 270 astetta molempiin suuntiin.
Pöllöt pystyvät hyvin katsomaan asioita kaukana silmistään, mutta ne eivät näe mitään selvästi muutaman senttimetrin säteellä silmistään. Pöllöillä on nokassaan ja jaloissaan pieniä höyheniä, joiden avulla se voi tunnustella saalistaan.
Metsästys
Useimmat pöllöt saalistavat yöllä ja hämärässä (aamu- ja iltahämärässä). Muutamat pöllöt ovat aktiivisia myös päivällä.
Pöllöjen metsästys riippuu saaliin yllättämisestä. Niiden tärkein sopeutuminen on lähes äänetön lento. Höyhenet ovat pehmeitä, takareunassa on hapsuja, ja jokaisen höyhenen tyvi on nukkamainen. Tämä kaikki vaimentaa melua ja takaa hiljaisuuden. Lisäksi ne liukuvat, kun ne lähestyvät saalista.
Pöllöjen höyhenien himmeät värit tekevät niistä vähemmän näkyviä naamioimalla pöllön. Tämä auttaa niitä, kun ne nukkuvat päiväsaikaan.
Pöllöt syövät hiiriä.
Pöllöillä on loistava kuulo. Pään muoto auttaa lieviä ääniä pääsemään korviin. Kasvokiekon höyhenet on järjestetty siten, että ne lisäävät äänen kulkeutumista korviin. Pöllön korvat ovat epäsymmetriset, minkä ansiosta pöllö pystyy paikallistamaan äänen. Ne voivat kuulla hiiren liikkuvan ruohikossa.
Pöllön terävän nokan ja voimakkaiden kynsien ansiosta se voi tappaa saaliinsa ennen kuin se nielee sen kokonaisena, ellei se ole liian suuri. Pöllöt yleensä oksennuttavat ne saaliin osat, joita ne eivät pysty sulattamaan. Näitä osia ovat esimerkiksi luut, suomut ja turkki. Tutkijat, jotka tutkivat pöllöjen syömiä asioita, voivat saada johtolankoja tutkimalla pöllön takaisin sylkemiä osia, joita kutsutaan pöllöpelleteiksi. Yritykset myyvät näitä pöllöpellettejä usein kouluille käytettäväksi oppilaiden biologian ja ekologian oppitunneilla.
Talvinen ruokakomero
Monet eläimet varastoivat ruokaa runsaiden aikojen aikana valmistautuakseen niukempiin aikoihin. Pöllöt saattavat varastoida kuolleita hiiriä talven varalle.
Pään kääntäminen
Pöllöillä on erityisiä mukautuksia, jotka auttavat niitä kääntämään päätään 270 astetta. Niillä on 14 niskanikamaa meidän seitsemän sijaan. Myös suuret kaulavaltimot eivät ole kaulan sivulla kuten ihmisillä, vaan ne kulkevat lähellä pyörimiskeskusta, aivan selkärangan edessä. Valtimot vääntyvät ja venyvät siis paljon vähemmän, ja niiden vaurioitumismahdollisuudet ovat huomattavasti pienemmät. Tämä järjestely on nähtävissä muillakin linnuilla, mutta pöllöillä nikamavaltimoille - kaularangan luissa olevien kanavien kautta kulkeville verisuonille - on annettu ylimääräistä tilaa.
Pöllöjen kaulavaltimoissa on myös leveät osat aivan kallonpohjan alapuolella. Tutkijat havaitsivat, että nämä voivat laajentua ja täyttyä verivarastolla. "Uskomme, että tämä on eräänlainen uusi rakenne, jota ei ole aiemmin tunnettu", sanoi eräs tutkija. "Se on luultavasti keino kerätä verta yhteen ja saada aikaan jonkinlainen virtauksen jatkuvuus, vaikka alla seuraavalla tasolla olisi häiriöitä".
Pöllöt kulttuurissa
Mytologiaa ja tarinoita, jotka sisältävät pöllöjä, ovat:
- Pöllö on kreikkalaisen jumalatar Athenen (roomalaisille Minerva) symboli.
- Lastenloru - "Viisas vanha pöllö istui tammessa, mitä enemmän hän kuuli, sitä vähemmän hän puhui."
- Tennysonin runo - "Viisas pöllö kellotapulissa istuu..."
- "Wol" on hahmo A. A. Milnen Nalle Puh -kirjoista.
- J.K. Rowlingin Harry Potter -kirjoissa pöllöt kuljettavat postia.
Galleria
· 
Huuhkaja on hyvin suuri pöllö. Tämä on huuhkaja Ubudista, Balilta, Indonesiasta.
· 
Tämä huuhkaja puussa, Afrikassa, osoittaa, miten täplikäs höyhenistö naamioi pöllön päiväsaikaan.
· 
Tässä Australiasta peräisin olevassa naamiopöllössä näkyy silmien ympärillä oleva höyhenpiiri.
· 
Joillakin pöllöillä, kuten tällä japanilaisella raitapöllöllä, on korvien näköisiä höyhentupsuja.
· 
Tämä lumipöllö odottaa näkevänsä tai kuulevansa liikettä.
· 
Pöllö on syöksynyt alas ja tarttuu saaliiseensa kynsillään.
· 
Pöllöpellet voivat kertoa paljon pöllön tavoista.
· 
Tämä pöllön pallo purettiin osiin. Se sisälsi pienten eläinten hampaita, luita ja turkkia.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Sarvipöllö
- Pohjoinen kääpiöpöllö
- Viirupöllö
- Yöeläimet
