Yhdysvaltain tuloverolainsäädännössä bruttotulot ovat rahaa tai muuta arvoa, joka on saatu kaikista lähteistä. Bruttotulot ovat tulojen määrä ennen verovähennyksiä tai verovähennyksiä. Yhdysvaltojen verolain 26 U.S. Code § 61:ssä sanotaan: "Ellei tässä osastossa toisin säädetä, bruttotulolla tarkoitetaan kaikkia tuloja, jotka on saatu mistä tahansa lähteestä...".
Mitä bruttotulot yleensä sisältävät?
- Palkkatulot ja palkkiot (esim. W-2-lomakkeella raportoitu palkka, palkkiot, bonukset).
- Korkotulot ja osingot (säästötilien korot, yritysosinkotulot, paitsi verovapaat kunnanobligaatiot).
- Yrittäjä- ja liikevoitot (itsenäisen ammatin harjoittajan tulot, yrityksen nettotuotot ennen verotusta).
- Vuokratulot ja muut kiinteistöstä saadut tuotot.
- Pääomatulot (myyntivoitot osakkeista, kiinteistöistä yms., verotus riippuu voiton tyypistä ja pitoajasta).
- Eläkkeet ja eläketulot sekä IRA- tai 401(k)-varojen nostot.
- Maksut ja korvaukset, kuten työttömyyskorvaukset, työntekijän korvaukset ja useimmat sosiaalietuudet (joiden osa saattaa kuitenkin olla verovapaa tilanteesta riippuen).
- Vaihdanta- ja bartertulot — tavarasta tai palvelusta saatu vastine lasketaan usein bruttotuloksi markkina-arvon perusteella.
Mitä ei yleensä lasketa bruttotuloksi?
- Lahjat ja perinnöt — lahjojen ja perintöjen vastaanottaminen ei yleensä ole veronalaista tuloa vastaanottajalle (verotukselliset erityistilanteet mahdollisia).
- Useimmat kuolemantapauksesta maksettavat henkivakuutuskorvaukset suoraan edunsaajalle.
- Kunnan joukkovelkakirjojen korot (municipal bond interest) ovat usein liittovaltion verovapaita.
- Joissain tapauksissa työterveyshuollon etuudet ja muut laissa erikseen säädetyt verovapaat etuudet.
Muuttujia ja verotusprosessi
Bruttotulot ovat lähtökohta verotuksessa. Niistä tehdään ensin mahdolliset oikaisut ja vähennykset (esim. liiketoiminnan kulut), jolloin saadaan adjusted gross income (AGI). AGI:sta vähennetään edelleen joko standard deduction tai yksityiskohtaiset vähennykset (itemized deductions) sekä mahdolliset henkilökohtaiset poikkeukset (riippuen voimassa olevasta lainsäädännöstä), jonka jälkeen määritetään verotettava tulo. Lopulliseen veron määrään vaikuttavat myös veroluokat, verokrediitit ja ennakonpidätykset.
Raportointi tapahtuu tavallisesti lomakkeella Form 1040 ja liitteillä (esim. W-2 työnantajalta, 1099-lomakkeet itsenäisestä työstä, korko- ja osinkotuloista jne.). Tulojen ajallinen kirjaaminen riippuu verovelvollisen kirjanpitomenetelmästä: käteisperusteisessa kirjanpidossa tulo kirjataan saadun rahavirran perusteella, suoriteperusteisessa silloin kun tulo on ansaittu.
Esimerkki
Yksinkertainen laskuesimerkki: jos henkilö ansaitsee palkkaa 50 000 USD, saa korkotuloja 500 USD ja myy sijoituksiaan 2 000 USD myyntivoitolla, hänen bruttotulonsa olisivat 52 500 USD. Tästä tehdään mahdolliset liiketoiminnan kulut ja muut oikaisut, jotka muodostavat AGI:n, josta vähennetään standardivähennys tai itemized-vähennykset ennen verotettavan tulon laskemista.
Erityistilanteita ja huomioitavaa
- Jotkin etuudet, kuten osa sosiaaliturvamaksuista, voivat olla osittain veronalaista tuloa. Sääntö vaihtelee tilanteen mukaan.
- Velan anteeksianto (cancellation of debt) voi muodostaa verotettavan tulon, ellei lain mukaan soveltuva poikkeus päde.
- Verotuskäytännöt muuttuvat ajoittain lainsäädännön perusteella (esim. verovähennysten ja -krediittien säännöt), joten ajantasainen ohjeistus kannattaa varmistaa.
Lisätietoja erityistapauksista ja yksityiskohtaisista määritelmistä löytyy Yhdysvaltojen verolaista ja verohallinnon ohjeista. Tarvittaessa kannattaa kääntyä veroneuvojan tai tilitoimiston puoleen, erityisesti monimutkaisissa tilanteissa.