Hermannin patsas Hermannsdenkmal Teutoburgin metsä historia ja merkitys

Hermannin patsas (saksaksi Hermannsdenkmal) on muistomerkki Teutoburgin metsän eteläosassa, Lippeen kuuluvassa piirikunnassa, Nordrhein-Westfalenissa Saksassa.

Muistomerkillä muistetaan cheruskien sotapäällikköä Hermannia tai Arminia (latinaksi Arminius) ja Teutoburgin metsän taistelua vuonna 9 jKr., jolloin Arminiuksen johtamat germaaniset heimot taistelivat kolmea Varuksen johtamaa roomalaista legioonaa ja muita joukkoja vastaan.

Miekassa on kaiverrus; sen teksti on saksankielinen ja viittaa voittoon ja vapautukseen roomalaisesta vallasta. Lisäksi monumentin jalustassa ja eri osissa on omistustekstejä ja muistotekstejä, jotka korostavat tapahtuman historiallista merkitystä saksalaisen kansallistunnon näkökulmasta.

Historia ja rakentaminen

Patsaan suunnitteli ja pitkään työsti kuvanveistäjä Ernst von Bandel. Työt alkoivat 1838 ja monumentti valmistui vasta 1870-luvulla; se paljastettiin virallisesti vuonna 1875. Pitkä rakennusaika heijastaa sekä teknisiä että taloudellisia haasteita sekä muuttunutta poliittista ilmapiiriä 1800-luvun puolivälistä aina Saksan keisarikunnan syntyyn asti.

Rakenteen kuvaus

Hermannin patsas kohoaa korkealle kukkulalla ja muodostaa vaikuttavan maamerkin Teutoburgin metsän maisemaan. Patsas ja jalusta on toteutettu kestävistä materiaaleista siten, että monumentti on kestänyt vuosisatojen sääolosuhteita. Patsaan yläosassa oleva soturihahmo pitelee miekkaa ja katse suuntautuu laajalle alueelle — symboli voitosta ja puolustautumisesta.

Symboliikka ja merkitys

1800-luvulta lähtien Hermannin patsas on toiminut vahvana symbolina saksalaiselle kansallisidentiteetille ja yhtenäisyyspyrkimyksille. Monumentti yhdistettiin usein 1800-luvun kansallismielisiin aatteisiin ja se sai uudenlaista merkitystä Saksan keisarikunnan synnyn jälkeen. Myöhemmin patsasta on käytetty eri poliittisissa yhteyksissä, ja se on herättänyt keskustelua muun muassa kansallismielisyyden ja historiankirjoituksen tulkinnoista.

Vierailu ja kulttuuriperintö

• Patsas sijaitsee helposti saavutettavalla kukkulalla, jonne vie useita retkeilyreittejä. Alueelta on laajat näkymät Teutoburgin metsään ja ympäröivään maaseutuun.
• Vierailijoille on tarjolla polkuja, opastauluja ja paikallinen museo tai infopiste, jossa kerrotaan taistelusta, patsaan rakentamisesta ja alueen historiasta.
• Monumentti on suosittu matkailukohde, erityisesti historiasta kiinnostuneiden ja luontoretkeilijöiden keskuudessa.

Kiistat ja nykypäivä

Vaikka Hermannin patsas on tärkeä osa paikallista ja kansallista muistiperintöä, se on myös ollut kiistanalainen. 1800–1900‑lukujen vaihteen kansallismielinen tulkinta ja myöhemmät poliittiset käyttötavat ovat herättäneet keskustelua siitä, miten historiallisia muistomerkkejä tulisi tulkita ja säilyttää. Nykyään monumenttia tarkastellaan sekä kulttuurihistoriallisena että muistamisen paikkana, ja sen ympärillä käydään avointa keskustelua historiantulkinnasta.

Lisätietoja

Jos haluat käydä paikalla, kannattaa tarkistaa aukioloajat ja opaspalvelut etukäteen. Alueella järjestetään myös opastettuja kierroksia ja tapahtumia, jotka valottavat sekä Teutoburgin taistelun että monumentin omaa historiaa ja merkitystä eri aikakausina.

Historia

Muistomerkki on 53,46 metriä korkea, ja se rakennettiin kuvanveistäjä Ernst von Bandelin suunnitelmien mukaan.

Patsaan rakentaminen aloitettiin vuonna 1841, mutta se saatiin valmiiksi vasta vuonna 1875 Preussin valtion myöntämän suuren rahasumman turvin.

Rakentamisen alkaessa Saksa koostui monista pienistä maista. Useimmat niistä yhdistyivät toiseksi Saksan keisarikunnaksi vuonna 1871 Ranskan ja Preussin sodan jälkeen. Muistomerkin katsottiin olevan yksi niistä kohokohdista, jotka muistuttavat ihmisiä Saksan historiasta ja kansallisesta ylpeydestä.

 
Miekka on 7 metriä pitkä ja painaa noin 550 kiloa.  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Hermanin patsas?

Kysymys: Missä se sijaitsee?

K: Kuka oli Arminius?

K: Mitä se juhlistaa?

K: Mikä kaiverrus löytyy sen miekasta?

K: Milloin tämä taistelu käytiin?

Hae kirjaimella