Lippe – piirikunta ja entinen ruhtinaskunta Nordrhein-Westfalenissa, Saksassa
Lippe – historia ja nykypäivä: entinen ruhtinaskunta ja nykyinen piirikunta Nordrhein‑Westfalenissa, Saksa. Kulttuuri, nähtävyydet ja paikallishistoria.
Lippe (IPA: [ˈlɪpə]) on piirikunta Nordrhein-Westfalenin osavaltion itäosassa Saksassa.
Lippe on nimetty Lippeen herrojen ja heidän Lippeen ruhtinaskuntansa mukaan. Se oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan osavaltio, ja nykyään se on Nordrhein-Westfalenin maakunta.
Historia
Alueen keskiaikaiset valtaherrat muodostivat myöhemmin tunnetun Lippen suvun, jonka hallitsema alue kehittyi vähitellen linnallisesta hallintoyksiköstä kreivikunnaksi ja lopulta ruhtinaskunnaksi (Fürstentum Lippe). Ruhtinaskunta säilytti suhteellisen itsenäisyytensä läpi varhaismodernin ajan ja oli osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Vuoden 1918 vallankumouksen jälkeen Lippe muuttui tasavallaksi (Freistaat Lippe) ja menetti monarkkisen hallintomuotonsa. Toisen maailmansodan jälkeen alue liitettiin osaksi Nordrhein-Westfaliaa, mutta Lippe säilytti oman historiansa, kulttuurinsa ja osittain erillisen hallinnollisen asemansa nykyisessä piirikuntarakenteessa.
Maantiede ja luonnonperintö
Lippe sijaitsee Itä-Westfalenin alueella, lähellä Ala-Saksin rajaa. Maastolle ovat tyypillisiä kumpuilevat metsät ja pellot sekä osa Teutoburgin metsän (Teutoburger Wald) alueesta. Tunnettuja luonnon- ja kulttuurikohteita Lippeessä ovat muun muassa Externsteine -kalliomuodostelmat sekä Hermannsdenkmal-monumentti, jotka vetävät paljon vierailijoita.
Hallinto ja väestö
Piirikunnan hallinnollinen keskus on Detmold, joka toimii myös kulttuurin ja hallinnon keskuksena. Lippeeseen kuuluu useita kaupunkeja ja kuntia, joista tunnetuimpia ovat esimerkiksi Detmold, Lemgo ja Lage. Alueella asuu sekä maaseutumaisia yhteisöjä että pienempiä teollisuus- ja palvelukeskuksia; väestörakenne on monipuolinen, ja perinteinen maatalous elää rinnakkain nykyaikaisten elinkeinojen kanssa.
Talous ja kulttuuri
Lippen talous perustuu pääosin pk-yrityksiin, teollisuuteen, kauppaan sekä maatalouteen. Matkailu on tärkeä elinkeino etenkin kulttuuri- ja luontokohteiden ansiosta. Alueella on useita museoita, mukaan lukien ulkoilmamuseo LWL-Freilichtmuseum Detmold, sekä historiallisia linnoja ja kartanoita, jotka kertovat alueen pitkistä perinteistä.
Symbolit
Piirikunnan ja historiallisesti Lippen ruhtinaskunnan tunnuksessa esiintyy perinteinen Lippeläinen ruusu (Lippische Rose), joka on alueen vanha heraldisymboli ja näkyy usein lipuissa, vaakunoissa ja muistomerkeissä.
Nykytila
Tänä päivänä Lippe tunnetaan sekä elinvoimaisista kaupungeistaan että koskemattomammista maaseutualueistaan. Alue panostaa kulttuuriperinnön säilyttämiseen, kestävään maankäyttöön ja yritysten tukemiseen säilyttääkseen asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen vetovoimaisuuden myös tulevaisuudessa.
Historia
Viimeinen Lippien ruhtinas joutui luopumaan vallasta vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, kun Saksasta tuli tasavalta, ja hänen maastaan tuli Saksan tasavallan vapaavaltio (Freistaat). Vuonna 1932 osavaltio jaettiin kahteen piiriin, Detmoldiin ja Lemgoon.
Vuonna 1973 Lemgon ja Detmoldin piirit yhdistettiin Lipin piiriksi.
Vaakuna
|
| Vaakunassa on Lippin osavaltion perinteinen symboli, ruusu, sillä alue kattaa lähes saman alueen kuin historiallinen maa. Ruusun keskellä on 16 heteenkukkaa, jotka symboloivat piirin 16 kaupunkia ja kuntaa. Vaakuna myönnettiin vuonna 1973. Vaikka Lippe on suhteellisen pieni, lippalainen ruusu on myös yksi kolmesta symbolista, jotka sisältyvät Nordrhein-Westfalenin osavaltion vaakunaan. |
Kaupungit ja kunnat
| Kaupungit | Kunnat |
|
|
Cuisine
Tunnetuin Lipessä tarjoiltu ruokalaji on Pickert. Aiemmin se tunnettiin köyhien ateriana. Pääainesosia ovat perunat, jauhot ja rusinat.
Etsiä
