Korkea-asteen koulutus on toisen asteen koulutuksen jälkeen. Opiskelemalla korkeakoulussa voi saada korkeamman tutkinnon (tai arvonimen). Yleensä korkea-asteen koulutukseen pääsemiseksi on oltava vähintään 18-vuotias. Heidän on myös suoritettava peruskoulu ja keskiasteen koulutus. Yleensä käytetään jonkinlaista valintamenettelyä. Valintakokeet voivat olla valtiollisia, paikallisia tai yliopistotasoisia. Joskus valintaa ei ole lainkaan. Jotkut avoimet yliopistot kannustavat vanhempia aikuisia hakemaan, olivatpa he hyviä koulussa tai eivät.

Mitä korkeakoulutus tarkoittaa?

Korkeakoulutus tarkoittaa korkea-asteen opintoja, joita järjestävät Suomessa pääasiassa yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Opiskelun tavoitteena voi olla ammatillinen pätevyys, tieteellinen tutkinto tai jatko-opinnot (esim. tohtorintutkinto).

Tutkinnot ja opintojen kesto

  • Alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti tai AMK-tutkinto) – yleisesti 3 vuotta, noin 180 opintopistettä (ECTS).
  • Ylempi korkeakoulututkinto (maisteri tai YAMK) – tavallisesti 1,5–2 vuotta lisää, noin 90–120 opintopistettä sen jälkeen, kun alempi tutkinto on suoritettu.
  • Tohtorintutkinto – jatkotutkinto, kesto usein 4 vuotta tutkimustyön ja väitöskirjan tekemisen myötä.
  • Ammatilliset ja laillistettavat tutkinnot (esim. lääketieteelliset, hammaslääketiede, arkkitehtuuri) voivat olla pidempiä ja niiden rakenteessa on erityisvaatimuksia ja harjoittelua.

Hakeminen ja valintamenettelyt

Hakukäytännöt vaihtelevat oppilaitoksittain ja alasta riippuen. Tärkeimmät asiat, jotka hakijan tulee huomioida:

  • Hakukelpoisuus: useimmiten vaaditaan perus- ja toisen asteen opinnot, mutta aikuiset hakijat ja aiemmin suoritetut opinnot voivat vaikuttaa kelpoisuuteen.
  • Valintamenetelmät: valintakokeet, todistusvalinta, portfoliot, haastattelut tai näiden yhdistelmät. Joissain opinnoissa voi olla erillisiä pääsykokeita tai ennakkotehtäviä.
  • Kielivaatimukset: suomen tai ruotsin taito useissa koulutuksissa; kansainvälisissä koulutuksissa yleinen vaatimustaso voi olla englanti (TOEFL/IELTS tai muu todistus).
  • Hakuaikataulut: hakukierrokset ovat yleensä vuosittain keväällä ja/tai syksyllä. Tarkat päivämäärät löytyvät oppilaitosten hakuilmoituksista.

Avoin korkeakoulu, joustavat reitit ja tunnustaminen

Monissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on avoin yliopisto- tai avoin AMK -opetus, jonka kautta voi suorittaa opintojaksoja ilman muodollista opiskelupaikkaa. Avoimien opintojen kautta voi hakea myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi tai saada tunnustuksia (opintosuoritusten hyväksilukeminen) tutkintoihin.

Täydennyskoulutus, erikoistumiskoulutukset ja oppisopimuskoulutus tarjoavat vaihtoehtoisia väyliä työelämän ja opiskelun yhdistämiseen.

Rahoitus ja kansainvälisyys

  • Opintorahoitus Suomessa koostuu opintotuesta ja lainasta (opintotuki). Korkeakouluopiskelijoille on tarjolla myös asumistukea ja muita etuuksia tietyin ehdoin.
  • EU/ETA-alueen opiskelijat pääsääntöisesti opiskelevat Suomessa ilman lukukausimaksuja. Kansainvälisille, ei-EU/ETA -opiskelijoille monet oppilaitokset perivät lukukausimaksuja, mutta apurahoja ja stipendimahdollisuuksia on tarjolla.
  • Monilla koulutusohjelmilla on kansainvälisiä vaihtomahdollisuuksia (esim. Erasmus+) ja englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia.

Vinkkejä hakijalle

  • Selvitä tutkinnon rakenne ja kelpoisuusvaatimukset etukäteen oppilaitoksen sivuilta.
  • Harjoittele mahdollisia valintakokeita ja tee ennakkotehtävät huolellisesti.
  • Huolehdi kielitaidosta ja tarvittaessa suorita pakolliset kielikokeet ajoissa.
  • Hae useampaan kohteeseen ja varaudu vaihtoehtoihin kuten avoimiin opintoihin tai välivuoteen valmistautumista varten.
  • Kysy neuvoa opinto-ohjaajalta tai oppilaitosten hakupalveluista, jos jokin hakuprosessissa on epäselvää.

Korkeakoulutus avaa monia uramahdollisuuksia, syventää osaamista ja tarjoaa väyliä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tutki eri koulutusvaihtoehtoja ja valitse itsellesi sopivin polku.