Himachal Pradesh — Pohjois-Intian vuoristoinen osavaltio, pääkaupunki Shimla

Tutustu Himachal Pradeshiin: Pohjois-Intian vuoristoinen helmi, pääkaupunki Shimla — upeat vuoristomaisemat, perinteet, vaellusreitit ja rikas kulttuuri.

Himachal Pradesh (hindi: हिमाचल प्रदेश) (punjabi: ਹਿਮਾਚਲ ਪ੍ਰਦੇਸ਼) on osavaltio Pohjois-Intiassa. Shimla on Himachal Pradeshin pääkaupunki. Sen pinta-ala on 56 019 km² (21 629 mi²), vaikka raja Kiinan kanssa on edelleen kiistanalainen. Maassa on korkeita vuoria. Perinteisessä Intian maantiedossa se kuuluu Pohjois-Intian vyöhykkeeseen. Se rajoittuu pohjoisessa kiisteltyyn Intian miehittämään, Intian hallinnoimaan Kashmirin alueeseen.

Himachal Pradesh oli osa Intian Punjabia ennen vuotta 1966.

HP:n osavaltio on jaettu kolmeen divisioonaan, jotka ovat Mandin, Kangran ja Shimlan divisioonat. Divisioonat on jaettu edelleen 12 piirikuntaan. Nämä jakautuvat edelleen 55 alajaostoon, 82 tehsiliin ja 35 sub-tehsiliin.

Maantiede ja ilmasto

Himachal Pradesh sijaitsee Himalajan eteläisillä rinteillä, ja sen maisema vaihtelee laaksoista jyrkkiin vuorenseinmiin. Korkeuserot ovat suuria: alimmat kohdat ovat noin 350–500 metrin korkeudella ja korkeimmat huiput nousevat yli 6 800 metriin (alueella on muun muassa korkeat huiput Kinnaurin ja Lahaul–Spiti -alueilla). Alueen tärkeimpiin jokiin kuuluvat Sutlej, Beas ja Ravi sekä niiden sivujoet, jotka syöttävät suuria vesivarantoja ja patojärjestelmiä.

Ilmasto vaihtelee subtrooppisesta lauhkeaan ja subalpiinisiin olosuhteisiin korkeuden mukaan. Leudot lauhkeat kesät ja viileät talvet leimaavat keskisiä kukkuloita; ylävuoristoissa esiintyy alppi- ja tundrailmastoa. Monsuuniaika (kesä) tuo suurimman osan sateista, mutta lumipeitteet ovat tärkeitä vesivarannolle ja matkailulle.

Historia

Alueen historiaan kuuluu lukuisia paikallisia ruhtinaskuntia ja prinssivaltakuntia, jotka liitettiin osaksi Intiaa itsenäistymisen jälkeen. Himachal Pradesh muodostettiin asteittain erilaisten alueiden yhdistyessä; alue oli alun perin liittovaltion alue (union territory) ja siitä tuli täysivaltainen osavaltio 25. tammikuuta 1971. Vuoden 1966 aluejärjestelyssä osa Punjabista liitettiin Himachaliin, minkä takia mainitaan yhteys entiseen Punjab-osaan.

Väestö ja kielet

Viimeisimmän laajemman väestönlaskennan (2011) mukaan osavaltion väkiluku on noin 6,8 miljoonaa. Väestö on hajautunut laaksoihin ja kukkuloille; asutus keskittyy alavammille kukkuloille ja laaksoihin. Virallinen kieli on hindi, mutta arjessa puhutaan monia paikallisia pahari-dialekteja (kuten kangri, kullui, mandeali), sekä alueellisesti myös punjabia. Kirjoittamatonta ja suullista kulttuuriperintöä on runsaasti: perinteiset tavat, musiikki ja uskonnolliset juhlat ovat aktiivisesti esillä.

Hallinto ja tärkeimmät kaupungit

Osavaltio on jakautunut kolmeen divisioonaan ja 12 piirikuntaan. Tärkeitä kaupunkeja ja hallinnollisia keskuksia ovat:

• Shimla – osavaltion pääkaupunki ja tunnettu brittiläisen ajan siirtomaajäännöksistään.
• Dharamshala (mukaan lukien McLeod Ganj) – tunnettu Tiibetin pakolaishallinnon (Dalai-laman ja tiibetiläisen diasporan) keskuksena.
• Manali, Kullu, Solan, Mandi, Chamba – merkittäviä matkailun, kaupan ja paikallisen hallinnon keskuksia.

Talouselämä

Talouden peruspilarina on maanviljely, erityisesti pienviljely rinnemaisemissa. Hedelmätalous on erittäin tärkeää: Himachal Pradesh on yksi Intian johtavista omenantuottaja-alueista. Muita merkittäviä tuotteita ovat maissi, vehnä, ohra ja vihannekset. Tärkeitä tulonlähteitä ovat myös:

• matkailu (kukkulamatkailu, vaellus, talviurheilu),
• vesivoima (useita padon- ja voimalahankkeita hyödyntämään vuoristo-oloja),
• puunjalostus ja pienimuotoinen teollisuus (käsityöt, tekstiilit, sementti jne.).

Luonto, suojelu ja eläimistö

Himachal Pradeshissä on rikas luonnon monimuotoisuus. Alueella esiintyy muun muassa lumileopardeja, muskushirviä, tiibetinnarma-, ilves- ja karhieläimiä sekä runsaasti lintulajeja, kuten Himalajan monal. Suojelualueista merkittävin on Great Himalayan National Park (Kullun alueella), joka on UNESCOn maailmanperintökohde ja suojelun kohde monille lajeille ja ekosysteemeille.

Liikenne ja yhteydet

Tienverkko on pääasiallinen yhteydenpitoväylä; vuoristotiet yhdistävät kaupunkeja ja laaksoja, mutta sää- ja lumielementit voivat katkaista yhteyksiä talvella. Rautatieyhteyksiä on rajoitetusti; kuuluisin on Kalka–Shimla -kapearata, joka on historiallinen ja osa UNESCOn maailmanperintöä. Alueella on myös pieniä lentoasemia, esimerkiksi Shimlan Jubbarhatti, Kangran Gaggal ja Kullun (Bhuntar) lentokenttä, jotka palvelevat kotimaan lentoja.

Matkailu ja kulttuuri

Himachal Pradesh on suosittu matkailukohde niin kotimaan kuin kansainvälisten vierailijoiden keskuudessa. Vetonauloja ovat:

• kukkulakaupungit ja siirtomaa-ajan arkkitehtuuri (Shimla),
• vaellusreitit ja kansallispuistot (trekking Kullu–Manalissa, Lahaul–Spitissä),
• heimon ja paikalliskulttuurin festivaalit, temppelit ja käsityöt (esim. Kullu-shaalit).

Alueella on myös merkittävä buddhalainen yhteisö, erityisesti Dharamshalassa, joka on tunnettu hengellisestä ja kulttuurisesta elämänmuodostaan Tiibetin pakolaisten ansiosta.

Yhteenvetona Himachal Pradesh on monipuolinen vuoristoalue, jossa yhdistyvät rikkaat luonnonvarat, elävä kulttuuri, matkailun vetovoima ja haastavat maasto-olosuhteet, jotka muokkaavat alueen elinkeinoja ja elämäntapaa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Missä Himachal Pradesh sijaitsee?

K: Mikä on Himachal Pradeshin pääkaupunki?

K: Kuinka suuri Himachal Pradesh on pinta-alaltaan?

K: Onko Himachal Pradeshin ja Kiinan välinen raja edelleen kiistanalainen?

Kysymys: Millaista maastoa Himachal Pradeshista löytyy?

K: Mihin maantieteelliseen vyöhykkeeseen Himachal Pradesh kuuluu?

K: Mikä osavaltio rajoittuu Himachal Pradeshiin pohjoisessa?

Hae kirjaimella