Vuori

Vuoren määritelmä

• Vuoren korkeinta kohtaa kutsutaan huipuksi. Vuoren huippu on korkein alue, jonne yksilö voi päästä. Vuorikiipeilijä ei saavuta vuoren huippua, mutta voi päästä huipulle.
• Britannica Student Encyclopedia sanoo, että termi "vuori" tarkoittaa yleensä yli 610 metrin (2 000 jalan) korkeutta".
• Polytechnic Student Encyclopedia sanoo, että termi "vuori" tarkoittaa yleensä yli 300 metrin (1 000 jalan) korkeutta".
• Englannissa vuoren tavanomainen korkeus on 600 metriä. Englannissa tämä on tärkeää, koska Englannin lain mukaan ihmisillä on "oikeus kulkea" vuorilla, mutta heillä ei ole samaa oikeutta kulkea jonkun muun maalla.

Muodostuminen

Vuorten muodostumista kutsutaan orogeniaksi. Vuoret muodostuvat, kun maan pinnassa olevia kivikerroksia työnnetään vastakkaisilta puolilta, ja työntämällä ne työntävät maankuorta ylöspäin. Vuoristoalue on suuri joukko vierekkäisiä vuoria. Vuori voi syntyä kolmella eri tavalla:

Taita vuoret

Taittovuoret syntyvät, kun kaksi levyä törmää toisiinsa. Vähemmän tiheä mannermainen kuori "kelluu" sen alla olevien tiheämpien vaippakivien päällä. Mannermaan kuori on yleensä paljon paksumpi vuorten alla kuin alempana sijaitsevilla alueilla. Kallio voi taittua joko symmetrisesti tai epäsymmetrisesti. Ylöspäin suuntautuvat taitteet ovat antikliinisiä ja alaspäin suuntautuvat taitteet ovat synkliinisiä. Jura-vuoristo on esimerkki poimuvuoristosta.

Taivutetut vuoret muodostavat joitakin maailman korkeimmista vuorista. Taivutettuja vuoria muodostuu yleensä rajoilla, joissa 2 maanosaa kohtaa. Eräitä todella monimutkaisia poimuja on Andien, Alppien, Himalajan, Appalakkien ja Venäjän Ural-vuoriston osissa. Näissä pitkissä vuoristoketjuissa on myös paljon merkkejä taittumisesta.

Vikavuoret

Lohkovuoret johtuvat maankuoren ruhjeista: saumasta, jossa kivet voivat liikkua toistensa ohi. Kun ruhjeen toisella puolella olevat kivet nousevat suhteessa toiseen, se voi muodostaa vuoren. Kohonneet lohkareet ovat lohkovuoria tai horsteja. Pudonneita lohkareita kutsutaan grabeiksi. Ne voivat muodostaa laajoja repeämälaaksojärjestelmiä. Tällaista maisemaa on nähtävissä Itä-Afrikassa, Vosgesissa, Pohjois-Amerikan länsiosan Basin and Range -provinssissa ja Reinin laaksossa. Tällaisia alueita esiintyy usein silloin, kun alueellinen jännitys on ekstensiota ja maankuori on ohentunut.

Tuliperäiset vuoret

Tulivuoret muodostuvat jollakin näistä tavoista:

• Kun mannerlaatta työntyy toisen mannerlaatan alle,
• valtameren keskellä olevalla harjanteella tai kuumalla pisteellä. Noin 680 kilometrin (2 230 000 jalan) syvyydessä kalliossa tapahtuu sulamista (veden lisäämisen vuoksi), ja se muodostaa magmaa, joka nousee pintaan. Kun magma pääsee pintaan, se muodostaa usein tulivuoren, kuten kilpitulivuoren tai stratovulkaanin.

Esimerkkejä tulivuorista ovat Fuji-vuori Japanissa ja Pinatubo-vuori Filippiineillä. Magman ei tarvitse nousta maanpinnalle vuoren syntymiseksi: maan alla jähmettynyt magma voi silti muodostaa kupolivuoria, kuten Navajo-vuori Utahin ja Arizonan osavaltioissa Yhdysvalloissa.

Tulivuoret muodostuvat, kun sulaa kiveä purkautuu maan pinnalle. Ne voivat muodostua joko maalle tai merelle. Washingtonissa, Oregonissa ja Pohjois-Kaliforniassa sijaitseva Cascade-vuoristo koostuu tulivuorista. Jotkin suurimmista tulivuorista sijaitsevat divergenttien rajoilla, jotka muodostavat valtameren keskiharjanteet. Valtameren keskiosien selänteillä on suuria tuliperäisiä vuoristoketjuja, jotka kulkevat Atlantin, Tyynenmeren ja Intian valtameren halki. Valtameren keskiosien selänteiden vuoret voivat kasvaa niin korkeiksi, että ne voivat muodostaa Islannin tai Azorien kaltaisia saaria.

Muut tuliperäiset vuoret muodostuvat kuumien pisteiden päälle, jotka ovat maankuoren alla olevia magmataskuja, jotka purkautuvat maan pinnalle. Havaijin saaret ovat todella korkeita tuliperäisiä saaria, jotka ovat muodostuneet merenpohjassa olevan kuuman pisteen päälle. Havaijin tärkein saari on tulivuori noin 98 kilometriä merenpohjan yläpuolella. Sen pohja on noin 680 kilometriä (2 230 000 ft) leveä. Lähes 48 kilometriä saaresta on merenpinnan yläpuolella.

Muut ehdot

Kupolivuoret

Dome-vuoret, kuten Etelä-Dakotan Black Hillsissä ja New Yorkin Adirondack-vuorilla sijaitsevat vuoret, ovat epätavallinen kupolivuori, joka muodostuu, kun sula kallio nousee maankuoren läpi ja työntää sen yläpuolella olevia kivikerroksia ylöspäin. Näin maan pinnalle syntyy pyöreä kupoli. Sula kivi jäähtyy myöhemmin ja muodostaa kovettunutta kiveä. Kun ylös työntyneet kivet kuluvat pois, näkyy kovettunut kallio. Kovettunut kallio kuluu sitten paikoitellen pois. Kun se kuluu pois, siitä jää vuoria, ja niitä kutsutaan kupolivuoriksi.

Plateau-vuoret

Tasankovuoret muodostuvat vähän niin kuin taittuneet vuoret. Ne ovat laajoja tasakorkuisia kallioalueita, joita mannerlaatat ovat nostaneet korkealle maankuoren yläpuolelle. Useimmat ylätasangot ovat lähellä taittuneita vuoria.

Korkeus

Vuoren korkeus mitataan etäisyytenä merenpinnasta.

Korkeimmat vuoret

Aurinkokunnan korkein tunnettu vuori on Marsin Olympus Mons (27 km korkea). Maapallon korkein vuori on Mount Everest (8 848 m), joka sijaitsee Nepalissa ja Tiibetissä Aasiassa.

Maailman "korkein" vuori on Mauna Loa Havaijilla. Vuoren "korkeus" mitataan merenpinnasta, mutta vuoren "pituus" mitataan sen juurelta, vaikka se olisi veden alla. Pohjois-Amerikan korkein vuori on Mount McKinley (6 194 m) Alaskassa Yhdysvalloissa. Etelä-Amerikan korkein vuori on Aconcagua (6 962 m) Argentiinassa. Afrikassa se on Kilimanjaro (5 963 m) Tansaniassa. Euroopassa korkein vuori on Venäjällä sijaitseva Elbrus (5 633 m). Etelämantereen korkein vuori on Vinsin Massiff (5 140 m). Oseaniassa korkein vuori on Puncak Jaya (5 030 m). Tämä kyseinen vuori sijaitsee Papua-Uudessa-Guineassa / Indonesiassa.