Wittelsbachien suku — Baijerin hallitsijasuku ja dynastia (1180–1918)
Wittelsbachien suku: Baijerin vaikutusvaltainen dynastia 1180–1918 — tarina kuninkaista, hallitsijoista ja eurooppalaisesta vallasta yli seitsemässä vuosisadassa.
Wittelsbachien suku on eurooppalainen kuninkaallinen suku ja saksalainen dynastia Baijerista.
Suvun jäsenet olivat Baijerin hallitsijoita joko herttuoina, kruununvalitsijoina tai kuninkaina vuodesta 1180 aina vuoden 1918 vallankumoukseen asti, joka tapahtui Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan.
Muiden sukuhaarojen hallinnassa olevat maa-alueet ovat seuraavat
- Vaaliruhtinaskunta Pfalzi eli Electorate of the Palatinate (Kurpfalz) ja sen lukuisten sivuhaaroja kuten Pfalz-Neuburg, Pfalz-Zweibrücken, Pfalz-Birkenfeld ja Pfalz-Simmern, jotka hallitsivat alueita Rein-joen alueella.
- Erilaiset baijerilaiset hallintoyksiköt: Baijerin herttuakunta, myöhemmin Kurpfalzin ja Baijerin vaaliruhtinaskuntien alueita sekä lopulta kuningaskunta Baijeri (1806–1918).
- Pienempiä läänityksiä ja herttuakuntia eri puolilla nykyistä Saksaa ja Alankomaita, joita hallittiin eri aikoina sukuhaarojen kautta.
Wittelsbachit hallitsivat myös
- Ruotsia 1600–1700-lukujen vaihteessa Palatinatin-Zweibrückenin haarasta nousevien kuninkaiden kautta (mm. Kaarle X Kustaava ja hänen jälkeläisensä).
- Kreikkaa 1800-luvun puolivälissä, kun Otto von Wittelsbach valittiin kreikkalaiseksi kuninkaaksi vuosiksi 1832–1862.
- Yhden suku jäsenen kautta Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan korkeimpaan arvoon: Kaarle VII (Karl Albrecht) oli keisarina 1742–1745.
Historia lyhyesti
Suku sai nimensä Wittelsbachin linnasta (sijaitsi lähellä nykyistä Aichachia) ja noustiin merkittävään asemaan, kun Otto I von Wittelsbach nimettiin Baijerin herttuaksi vuonna 1180. Wittelsbachit hallitsivat Baijeria käytännössä katkeamattomasti useissa eri muodoissa aina 1800-luvun alkuun saakka, jolloin Baijeri muuttui kuningaskunnaksi (1806) Napoleonin aikaisen Euroopan uudelleenjärjestelyn seurauksena.
Suvun haarat ja vaikutus
Wittelsbachit jakautuivat lukuisiksi haaroiksi, jotka kilpailivat, liittoutuivat ja muodostivat liittoja naimakauppojen kautta muiden eurooppalaisten dynastioiden kanssa. Suvun palatinaattiset haarat olivat erityisen vaikutusvaltaisia Reinin alueella, ja niistä nousi myös Ruotsin kuninkaita. Suku oli mukana useissa eurooppalaisissa konflikteissa, kuten kolmikymmenvuotisessa sodassa ja Itävalta-Saksan politiikan käänteissä.
Merkittäviä sukujäseniä
- Otto I von Wittelsbach (n. 1117–1183) — sukuun liittyvän politisen vallan alku Baijerissa.
- Fredrik V Pfalzin vaaliruhtinas (1596–1632) — niin sanottu "talvikuningas", joka hyväksyi Böömin kuninkuuden ja sai aikaan osan kolmikymmenvuotisen sodan seurauksista.
- Kaarle VII (Karl Albrecht, 1697–1745) — Wittelsbachien edustaja, joka toimi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin virassa 1742–1745.
- Kaarle X (Karl X Gustav) ja hänen jälkeläisensä — Ruotsin kuninkaita Palatinate-Zweibrücken -haaran kautta 1600–1700-lukujen vaihteessa.
- Otto von Wittelsbach (1815–1867) — ensimmäinen Kreikan kuningas itsenäistymisen jälkeen (valittiin 1832).
- Ludvig III (1845–1921) — viimeinen Baijerin kuningas, joka luopui kruunusta vuonna 1918 Saksan vallankumouksen seurauksena.
Suvun perintö ja nykytila
Wittelsbachien sinivalkoinen ruutukuvio (Bayern‑rauta) on edelleen symbolisesti erittäin tunnettu ja liitetään Baijeriin. Suku omisti ja rakennutti lukuisia palatseja ja linnoja, esimerkiksi Münchenin Nymphenburgin ja Wittelsbachien kaupunkipalatsit, jotka ovat osa alueen kulttuuriperintöä.
Suku on yhä olemassa nykyäänkin, vaikka se ei enää hallitse valtionpohjaisia tehtäviä. Perheen nykyiseksi pääksi on tunnustettu Franz, Herzog von Bayern (synt. 1933), joka toimii sukuhaarojen edustajana ja on mukana kulttuuri- ja hyväntekeväisyystoiminnassa. Wittelsbachien laaja sukupuu näkyy edelleen eurooppalaisissa kuninkaallisissa ja aatelissuvuissa monien sukulaisuussuhteiden kautta.
Merkitys Euroopassa
Wittelsbachien vaikutus Euroopan politiikassa oli pitkäkestoinen: he tuottivat kuninkaita, vaaliruhtinaita ja keisareita, osallistuivat uskonnollisiin ja sotilaallisiin konflikteihin sekä vaikuttivat alueiden hallintoon ja kulttuuriin. Suku on esimerkki siitä, miten yksi dynastia saattoi jakautua moniksi haaroiksi ja levitä vaikutusvaltaiseksi useilla alueilla yli vuosisatojen.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka on Wittelsbachin suku?
V: Wittelsbachin suku on eurooppalainen kuninkaallinen suku ja saksalainen dynastia Baijerista.
K: Mitkä olivat Wittelsbachin suvun jäsenten tehtävät Baijerissa?
V: Wittelsbachin suvun jäsenet olivat Baijerin hallitsijoita joko herttuoina, kruununvalitsijoina tai kuninkaina vuodesta 1180 vuoden 1918 vallankumoukseen asti.
Kysymys: Milloin Wittelsbachin suvun valtakausi Baijerissa päättyi?
V: Wittelsbachin suvun valtakausi Baijerissa päättyi Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan vuonna 1918.
Kysymys: Hallitsivatko Wittelsbachin suvun muut sukuhaarat Baijerin lisäksi muitakin maita?
V: Kyllä, muut sukuhaarat hallitsivat muitakin maita.
Kysymys: Millainen oli Wittelsbachin suvun hallitsema valta muilla hallitsemillaan mailla?
V: Wittelsbachit hallitsivat myös muita maita, vaikka tekstistä ei käy selvästi ilmi, millainen hallitsijuus heillä oli näissä paikoissa.
Kysymys: Onko Wittelsbachien suvulla yhä vaikutusvaltaa Saksassa nykyäänkin?
V: Tekstistä ei käy ilmi, onko Wittelsbachien suvulla edelleen vaikutusvaltaa Saksassa nykyään.
Kysymys: Voitko antaa lisätietoja vallankumouksesta, joka aiheutti Wittelsbachien suvun valtakauden päättymisen?
V: Tekstissä ei anneta yksityiskohtaisia tietoja Wittelsbachien suvun valtakauden päättäneen vallankumouksen luonteesta tai syistä.
Etsiä