Hudson-joki sijaitsee New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Se on noin 315 mailia (507 km) pitkä. Joki saa alkunsa Tear of the Clouds -järvestä Mount Marcyn lähellä, Essexin piirikunnassa osavaltion pohjoisosassa ja laskee New Yorkin satamaan New Yorkin kaupungissa osavaltion eteläosassa. Se on nimetty merentutkija Henry Hudsonin mukaan, joka tutki jokea 1609.
Maantiede ja vesistö
Hudson on osittain jokivesi- ja osittain suistoalue: alemmissa osissaan se muodosta suiston, jossa makean ja suolaisen veden sekoittuminen luo vaihtelevan, brakkisen (haurassuolaisen) ekosysteemin. Vedessä on jonkin verran suolaa New York Citystä pohjoiseen tyypillisesti noin Poughkeepsieen asti; Poughkeepsiesta pohjoiseen Tear of the Clouds -lähteelle asti vesi on makeaa. Suolan raja vedessä liikkuu vuoroveden noustessa ja laskiessa, ja vuorovesi vaikuttaa joen virtaukseen hyvinkin pohjoisissa kohdissa. Hudsonin valuma-alueeseen kuuluu monia sivujokia, joista merkittävin on Mohawkin joki, ja sen varrella on sekä vuoristoisia että alavia osia.
Historia ja ihmistoiminta
Hudsonilla on ollut suuri merkitys New Yorkin alueen asutuksen, kaupankäynnin ja teollisuuden kehitykselle. 1600-luvulta alkaen joki toimi kulkureittinä hollantilaisten ja myöhemmin brittiläisten siirtokuntien välillä. 1800-luvulla Erie-kanavan rakentaminen yhdisti Erie-kanavaa kautta Great Lakes -alueen New York Cityyn, mikä vahvisti Hudsonin roolia tärkeänä vesiväylänä tavaraliikenteelle. Joen varteen syntyi satamia, tehdasalueita ja kaupunkeja; merkittäviä paikkoja ovat muun muassa West Point (Yhdysvaltain sotilasakatemia) ja useat historialliset kaupunkikeskustat.
Ekologia ja ympäristö
Hudsonin ekosysteemi on monimuotoinen: suolaisemmassa alaosassa elää mm. merikalalajeja kuten striped bass ja ankerias, kun taas ylempänä tavataan makean veden lajeja. Joen varrella on myös tärkeitä linnuston levähdysalueita ja kosteikkoja. 1900-luvulla Hudson kärsi vakavasta teollisuuden saastumisesta, muun muassa PCB-yhdisteiden aiheuttamasta pilaantumisesta, mistä käytännössä monilla osilla jokea on kestänyt pitkään puhdistustoimia ja valvontaa. Nykyään vedenlaatu ja eliöstö ovat parantuneet monin paikoin, mutta joissain kohdissa on yhä kalojen ja äyriäisten syöntisuosituksia tai rajoituksia.
Liikenne, sillat ja virkistys
Tämän joen alaosa erottaa New Yorkin ja New Jerseyn toisistaan, ja sitä kutsutaan toisinaan North Riveriksi. Hudsonilla on lukuisia tärkeitä siltayhteyksiä ja lauttoja, kuten kuuluisa George Washington Bridge Manhattanin ja New Jerseyn välillä sekä Tappan Zeen paikalla kulkeva Mario M. Cuomo Bridge. Joen varrella on myös historiallisia lauttoja, huvivenesatamia ja retkeilyreittejä; tunnettu esimerkki on Walkway Over the Hudson -silta Poughkeepsien kohdalla, joka on suosittu kävely- ja pyöräilyreitti.
Talous ja tulevaisuus
Hudson on edelleen merkittävä sekä kaupalliselle liikenteelle että vapaa-ajan toiminnalle. Satamat New Yorkin suulla muodostavat suuren kansainvälisen logistisen keskuksen, ja jokivarren kaupunkien elinkeinot vaihtelevat teollisuudesta matkailuun ja palveluihin. Viime vuosikymmeninä on panostettu ympäristön puhdistukseen, suojelualueiden perustamiseen ja joen monimuotoisuuden palauttamiseen, mikä on parantanut myös jokiyhteisöjen elämänlaatua.
Hudson-joki on siis sekä luonnoltaan monipuolinen että historiallisesti ja taloudellisesti merkittävä vesireitti New Yorkin osavaltiossa.
