Israelin ja Palestiinan konflikti – historia, kiistat ja ratkaisuvaihtoehdot

Syväluotaava katsaus: Israelin ja Palestiinan konflikti — historia, keskeiset kiistat ja käytännölliset ratkaisuvaihtoehdot ymmärrettävästi.

Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on pitkäkestoinen poliittinen ja aseellinen kiista Israelin valtion ja palestiinalaisten (joita edustavat eri toimijat, kuten palestiinalaishallinto, Fatah tai Hamas) välillä. Se on osa laajempaa arabien ja Israelin välistä konfliktia ja liittyy kiistaan maasta, joka oli aikanaan Palestiinan mandaattialuetta. Molemmat osapuolet vaativat alueesta oikeuksia. Keskeisiä kiistakysymyksiä ovat rajat (mukaan lukien Juudea ja Samaria eli Länsiranta), Gazan alueen asema, Jerusalemin status, pakolaisten oikeus palata (»right of return»), turvallisuus, siirtokunnat ja luonnonvarojen hallinta.

Keskeiset kysymykset ja osapuolet

Konfliktissa on useita sekä poliittisia että sotilaallisia ulottuvuuksia. Osapuolina ovat Israelin valtion lisäksi monimuotoiset palestiinalaiset tahot sekä arabivaltiot ja kansainväliset toimijat, jotka ovat olleet mukana sovittelussa. Palestiinalaisten keskeisiä edustustahoja ovat olleet esimerkiksi Palestiinalaishallinto ja Fatah, ja Gazassa merkittävä toimija on Hamas. Konfliktin luonne on muuttunut vuosikymmenten aikana: se on sisältänyt sota- ja väkivaltaisuuksien jaksoja, poliittisia neuvotteluja sekä kansainvälisiä vetoja ratkaisuun.

Ratkaisuvaihtoehdot

Useita ratkaisumalleja on esitetty. Yleisimmät keskustelunaiheet ovat:

• Kahden valtion ratkaisu: ajatus itsenäisestä palestiinalaisvaltiosta ja Israelin valtiosta, jotka elävät rinnakkain. Monissa mielipidemittauksissa kahden valtion ratkaisu saa tukea useilta tahoilta, mutta tuen määrä ja ehdot vaihtelevat ajankohdasta ja osapuolten asemasta riippuen.
• Yhden valtion ratkaisu: yksi valtiomuoto, jossa Juudean, Samarian, Gazan ja nykyisen Israelin alueet muodostaisivat yhden valtion, jossa olisi sekä juutalaisia että palestiinalaisia kansalaisia ja joiden oikeudet määriteltäisiin perustuslailla. Tätä vaihtoehtoa kannattavat pienemmät akateemiset ja poliittiset ryhmät.
• Vaihtoehtoiset mallit: erilaiset liittovaltio-, konfederaatio- tai vaiheittaiset ratkaisut, joissa osa kysymyksistä (esim. turva- tai taloussopimukset) ratkaistaan ensin ja poliittinen status myöhemmin.

Ratkaisuyrityksiin ovat kuuluneet lukuisat neuvottelut ja ehdotukset eri vuosikymmeninä. Historian aikana eri suunnitelmia on tehty, hyväksytty tai hylätty eri osapuolten toimesta; luottamuksen puute ja turvallisuuskysymykset ovat usein vaikeuttaneet sitovien ja pysyvien sopimusten syntymistä.

Keskeiset historialliset vaiheet lyhyesti

• Ennen 1917: alue kuului Osmanien valtakuntaan.
• 1917–1948: Britannian mandaattihallinto (British Mandate for Palestine) ja kasvava siirtolaisuus juutalaisväestön keskuudessa sekä palestiinalaisten kansallinen liike.
• 1947: YK:n jakosuunnitelma (resoluutio 181) ehdotti alueen jakamista juutalais- ja arabivaltioksi; juutalaiset johtajat hyväksyivät sen, monet arabijohtajat hylkäsivät sen.
• 1948: Israelin itsenäisyysjulistus ja sitä seurannut sota (Arab–Israel War), joka johti laajoihin väestönsiirtoihin ja pakolaiskysymykseen.
• 1967: Kuuden päivän sota; Israel miehitti Länsirannan (Juudean ja Samarian), Gazan, Itä-Jerusalemin sekä Golanin kukkulat ja Siinain (myöhemmin Siinain palautettiin Egyptille).
• 1990-luku: Oslo-prosessin ja muiden neuvottelujen kautta syntyi Palestiinan itsehallintoa koskevia sopimuksia, mutta lopullinen ratkaisu jäi saavuttamatta.
• 2000–2020-luku: useita yrityksiä (esim. Camp David 2000, aloitteita 2003–2008, alueellisia sopimuksia ja kansainvälisiä aloitteita). Tilanne on edelleen epävakaa ja ajoittain väkivaltainen.

Demografiset muutokset: juutalaisyhteisöt arabimaissa

Ennen vuoden 1948 sotaa ja Israelin valtion perustamista suurissa osassa arabimaailmaa asui huomattavia juutalaisyhteisöjä. Sodan ja sen jälkeisten tapahtumien seurauksena monet näistä yhteisöistä lähtivät pakolaisina, siirtyivät Israeliin tai muihin maihin, ja niiden koko pieneni merkittävästi. Alla oleva luettelo esittää arvioita juutalaisten määrästä tietyissä maissa 1948 ja niiden arvioiduista määristä vuosina 2020–2021 (luvut ovat arvioita ja lähteet vaihtelevat):

• Marokko: 1948 noin 250 000 → 2020–2021 noin 2 150
• Algeria: 140 000 → 0
• Tunisia: 50 000 → noin 1 050
• Libya: 35 000 → 0
• Pohjois-Afrikka yhteensä: arviolta 475 000–548 000 → noin 3 200

• Irak: 135 000 → noin 3
• Egypti: 75 000 → noin 3
• Jemen (ml. Aden): yli 45 000 → noin 1
• Syyria: 15 000 → 0
• Libanon: 5 000 → noin 29
• Bahrain: 550–600 → noin 30 (2017)
• Sudan: noin 350 → 0

• Afganistan: 5 000 → 0
• Bangladesh: tuntematon → noin 4 (2018)
• Iran: 65 232 (1956 arvio) → noin 8 500 (2020 arvio)
• Pakistan: 2 000–5 000 → yli 900 (2017 arvio)
• Turkki: 80 000 → noin 15 000 (2020 arvio)

Muu kuin arabimuslimi – maat yhteensä: arviolta 202 000–282 500 → noin 24 404

Lisäksi mainittakoon eräitä pieniä yhteisöjä tai maita, joiden juutalaisväestö on käytännössä hävinnyt: esimerkiksi Samara ja Eritrea mainitaan joissain lähteissä määränä 0.

Loppuhuomioita

Edellä esitetyt luvut ja historiallisen kehityksen vaiheet tiivistävät osan konfliktin monimutkaisuudesta ja sen ihmiskunnallisista seurauksista. Konfliktin ratkaisu on monimutkainen ja poliittisesti herkällä alueella siihen liittyy syvää emotionaalista ja oikeudellista painolastia kummallakin puolella. Kansainvälinen yhteisö, alueelliset toimijat ja osapuolet itse ovat eri aikoina pyrkineet neuvotteluratkaisuihin, mutta kestävä rauha edellyttää poliittista tahtoa, luottamusta ja kompromisseja useilla tasoilla.

Huom. Numerot ja historialliset tapahtumat on esitetty yleiskuvauksena. Tarkat luvut ja tulkinnat vaihtelevat lähteittäin, ja kommentoidut arviot perustuvat julkisiin tilastoihin ja arvioihin, jotka voivat poiketa eri tutkimuksissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Israelin ja Palestiinan välinen konflikti?

K: Mistä tässä konfliktissa kiistellään?

K: Mitä on ehdotettu ratkaisuksi tähän konfliktiin?

Kysymys: Kuinka monta kertaa on tehty sopimuksia mandaattisen Palestiinan jakamisesta kahteen valtioon?

Kysymys: Kuinka monta juutalaista asui arabimaissa vuonna 1948?

K: Kuinka monta juutalaista on nykyään jäljellä näissä arabimaissa?

Hae kirjaimella