Palestiinalaiset – Palestiinan kansa, historia, kieli ja diaspora
Tutustu palestiinalaisten historiaan, kieleen, kulttuuriin ja diasporaan — kattava esittely Palestiinan kansasta, merkkihenkilöistä ja nykypäivän haasteista.
Palestiinalaiset ovat pääosin Länsirannan ja Gazan kaistaleen arabiväestöä sekä laajemmin Palestiinan historiallisesta alueesta juuriaan ammentava kansanryhmä. Heidän historiallista kotiseutuaan kutsutaan usein Palestiinaksi tai palestiinalaisalueiksi, ja samaan etniseen ja kansalliseen ryhmään lasketaan myös palestiinalainen diasporassa elävä väestö.
Termillä "palestiinalainen" on historiansa: nykyään sillä tarkoitetaan pääosin arabitaustaisia ihmisiä, mutta aikaisemmin nimitystä saatettiin käyttää myös Palestiinassa asuneista juutalaisista. Palestiinalaisten modernin kansallisen identiteetin muotoutuminen liittyy 1800–1900-lukujen kansalliskiin myllerryksiin Levantissa, ja termin laajempi käyttö kansallisena käsitteenä vakiintui ennen ensimmäistä maailmansotaa ja voimistui brittiläisen mandaattikauden aikana.
Väestö ja diaspora
Palestiinalaisten kokonaisväestöä, mukaan lukien heidän jälkeläisensä diasporassa, arvioidaan olevan noin 10 miljoonaa. Suuri osa asuu edelleen historiallisella Palestiinan alueella, johon voidaan lukea nykyinen Israel, Länsiranta (Itä-Jerusalem mukaan lukien), Gazan kaistale ja Jordanian alueet. Alueella asuvista palestiinalaisista osa on maansisäisiä pakolaisia.
Hieman yli puolet palestiinalaisista muodostavat diasporaa. Suurimmat yksittäiset yhteisöt diasporassa ovat naapurimaassa Jordaniassa (yli 2,5 miljoonaa), Syyriassa ja Libanonissa noin miljoona yhteensä sekä merkittävä yhteisö Saudi-Arabiassa. Latinamerikassa suurin palestiinalaisyhteisö sijaitsee Chilessä, jossa arvioidaan asuvan noin puoli miljoonaa palestiinalaisperäistä ihmistä. Diasporaan kuuluu sekä valtioiden kansalaisia että suuri joukko pakolaisia ja osittain kansalaisuudettomia henkilöitä, joilla ei välttämättä ole minkään valtion kansalaisuutta.
Kieli ja uskonto
Uskonnolliselta taustaltaan suurin osa palestiinalaisista on muslimeja, pääosin islamin sunnalaisia. Palestiinalaisilla on myös merkittävä kristittyjen vähemmistö, joka kuuluu eri kristillisiin uskontokuntiin, sekä pienempiä uskonnollisia yhteisöjä. Lisäksi alueella elää muitakin yhteisöjä, kuten samaritit pienimuotoisesti.
Kielenä palestiinalaisten perinteinen kansankieli on arabian palestiinalainen murre. Monet Israelin arabitaustaiset kansalaiset puhuvat myös modernia hepreaa ja toimivat kaksikielisesti. Historialliset ja geneettiset tutkimukset viittaavat siihen, että nykyiset palestiinalaiset kantavat perintöä muinaisista levantilaisista, ja että arabian kielen leviäminen alueelle tapahtui kulttuurisen ja kielellisen arabisoitumisen kautta ennen kaikkea islamilaisten valloitusten ja myöhempien historiallisten prosessien myötä (geneettiset tutkimukset, ks. myös arabian kielen vaikutus).
Historia ja kansallinen identiteetti
Palestiinalaisten esi-isät ovat asuttaneet Levantin aluetta vuosisatojen ajan; alueella on ollut monenlaisia hallitsijoita ja kulttuurien sekoittumia. Arabisoituminen ja islaminuskon omaksuminen muokkasivat alueen kielellistä ja uskonnollista maisemaa, mutta geneettinen ja kulttuurinen jatkuvuus aiempiin asukkaisiin on nähtävissä monissa tutkimuksissa.
Ensimmäiset poliittiset ja kansalliset vaatimukset palestiinalaisten itsenäisyydestä liittyivät 1900-luvun alkuun; esimerkiksi Syyrian ja Palestiinan kongressi esitti vaatimuksia kansalliseen itsemääräämiseen 21. syyskuuta 1921. Israelin perustaminen vuonna 1948, laajat siirtymät ja pakolaisuus (ns. Nakba) sekä vuoden 1967 tapahtumat muovasivat palestiinalaisten kansallista identiteettiä ja johtivat laajoihin väestöliikkeisiin.
Poliittisesti Palestiinan kansaa ovat kansainvälisesti edustaneet muun muassa Palestiinan vapautusjärjestö (PLO). Myöhemmin Oslon prosessin kautta syntynyt palestiinalaishallinto perustettiin väliaikaiseksi hallintoelimeksi, joka vastaa nimellisesti Länsirannan ja Gazan kaistan palestiinalaisten asuinalueiden hallinnosta. Poliittinen tilanne on monimutkainen ja siihen liittyvät kiistat alueen hallinnasta, turvallisuudesta, rajojen määrittelystä, pakolaiskysymyksistä ja valtion tunnustamisesta ovat edelleen keskeisiä kansainvälisessä keskustelussa.
Kulttuuri ja yhteiskunta
Palestiinalaiseen kulttuuriin kuuluvat rikas kirjallisuus (esim. runous ja proosa), perinteinen ja nykytaide, musiikki, tanssi (kuten dabke), käsityöt ja keittiö, joka tunnetaan muun muassa meze-ruoista ja paikallisista leivistä. Tunnettuja palestiinalaisia kulttuurivaikuttajia ovat muun muassa runoilijat ja kirjailijat, joiden teokset ovat nostaneet esiin palestiinalaisen kokemuksen ja muistin.
Tunnettuja palestiinalaisia
- Jasser Arafat, PLO:n johtaja
- Fatahin johtaja MahmoudAbbas
- Edward Said, filosofi ja kirjallisuusteoreetikko.
Nämä henkilöt edustavat eri aikakausia ja rooleja: Jasser Arafat oli keskeinen poliittinen johtaja 1900-luvun loppupuolella, Mahmoud Abbas on merkittävä nykypäivän poliitikko ja kansainvälinen neuvottelutoimija, ja Edward Said vaikutti laajasti kulttuuri- ja kirjallisuusteorian aloilla, erityisesti postkoloniaalisuuden tutkimuksissa.
Nykytilanne ja haasteet
Palestiinalaisten asema vaihtelee paljon asuinpaikan ja kansalaisuuden mukaan: osa on Israelin kansalaisia, osa elää Länsirannalla ja Gazassa eri hallinnollisten järjestelyjen alaisina, ja osa on diasporassa tai pakolaisyhteisöissä, joiden oikeudet ja elinolot vaihtelevat. Kysymykset kansalaisuudesta, paluuoikeudesta, maanomistuksesta, liikkumisesta ja poliittisesta itsemääräämisoikeudesta ovat edelleen keskeisiä ja monitahoisia ongelmia, joissa sekä paikalliset että kansainväliset toimijat ovat mukana.
Yksittäisten palestiinalaisten ja koko yhteisön tulevaisuus riippuu poliittisista ratkaisuista, ihmisoikeuksien toteutumisesta ja laajemmasta kansainvälisestä kontekstista. Samalla palestiinalainen kulttuuri, yhteys maahan ja kollektiivinen muisti säilyvät voimakkaina elementteinä identiteetin rakentumisessa.
Lisätietoja palestiinalaisten historiasta, väestöstä, kulttuurista ja poliittisesta tilanteesta löytyy aiheeseen keskittyvistä tutkimuksista ja kansainvälisten järjestöjen julkaisuista.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Keitä ovat palestiinalaiset?
V: Palestiinan kansa on Palestiinasta kotoisin oleva arabikansa. Aikaisemmin "palestiinalaisia" voitiin käyttää myös nimityksenä Palestiinassa asuneista juutalaisista.
K: Mikä on palestiinalaisten arvioitu kokonaisväestömäärä?
V: Palestiinalaisten kokonaisväestön, jälkeläiset mukaan lukien, arvioidaan olevan noin 10 miljoonaa.
K: Missä suurin osa palestiinalaisista asuu nykyään?
V: Noin puolet kaikista palestiinalaisista asuu edelleen historiallisen Palestiinan alueella, joka käsittää varsinaisen Israelin, Länsirannan ja Itä-Jerusalemin sekä Gazan kaistaleen ja Jordanian.
K: Mitä kieltä palestiinalaiset yleensä puhuvat?
V: Palestiinalaisten perinteinen kieli on arabian palestiinalaismurre. Niistä, jotka ovat Israelin kansalaisia, monet puhuvat nykyään myös kaksikielisesti modernia hepreaa.
K: Mitä uskontoa useimmat palestiinalaiset noudattavat?
V: Suurin osa palestiinalaisista on muslimeja, erityisesti islamin sunnilaisia, ja palestiinalaisilla on merkittävä kristittyjen vähemmistö, joka kuuluu eri kristillisiin uskontokuntiin, sekä pienempiä uskonnollisia yhteisöjä.
K: Milloin "palestiinalainen" alkoi laajalti viitata kansallismieliseen käsitteeseen? V: "Palestiinalaisen" ensimmäinen laajalle levinnyt käyttö kansallismieliseen käsitteeseen viittaavana nimityksenä alkoi ennen ensimmäistä maailmansotaa vuonna 1921, kun Syyrian ja Palestiinan kongressi esitti 21. syyskuuta 1921 vaatimuksen kansallisesta itsenäisyydestä.
Etsiä