Hamas – palestiinalainen islamistinen puolisotilaallinen järjestö

Hamas – palestiinalainen islamistinen puolisotilaallinen järjestö: historia, ideologia ja rooli Gazassa sekä Palestiinan politiikassa. Perustettu 1987, vaikutus alueen konflikteissa.

Hamas (arabiaksi: حماس, lyhenne sanoista Harakat al-Muqawama al-Islamiyya, arab: حركة المقاومة الاسلامية, kirjaimellisesti "islamilainen vastarintaliike") on palestiinalainen sunni-islamistinen puolisotilaallinen järjestö. Ahmed Yassin ja Abdel Aziz al-Rantissi perustivat sen vuonna 1987 ensimmäisen intifadan aikana Egyptin Muslimiveljeskunta-järjestön Gazan haarana. Vuoden 2006 Palestiinan vaaleissa Hamas sai 74 paikkaa parlamentin 132 paikasta, ja se hallitsee Gazan kaistaa. Ryhmä haluaa rakentaa islamilaisiin arvoihin perustuvan palestiinalaisvaltion alueelle, joka on nykyisin Israel, Länsiranta ja Gazan kaista. Hamas ei tunnusta Israelin valtiota.

Historia

Hamas syntyi 1980-luvulla vastauksena alueen poliittisiin ja yhteiskunnallisiin olosuhteisiin sekä Muslimiveljeskunnan vaikutukselle Gazassa. Järjestö yhdisti uskonnollisia pyrkimyksiä ja palestiinalaista nationalistista vastarintaa. Sen perustajia olivat muun muassa Ahmed Yassin ja Abdel Aziz al-Rantissi, jotka nousivat näkyviksi hahmoiksi 1990- ja 2000-luvuilla. Useita johtajia on tapettu tai vangittu vuosien aikana; esimerkiksi Yassin ja Rantissi surmattiin Israelin iskuissa vuonna 2004.

Rakenne ja toiminta

Hamas koostuu useista osista, joista keskeisimpiä ovat:

• Poliittinen siipi – hoitaa järjestön diplomaattisia suhteita, osallistui vuoden 2006 vaaleihin ja edustaa Hamasia Palestiinan politiikassa.
• Sotilaallinen siipi – Izz ad-Din al-Qassam Brigades -nimisen aseellisen ryhmän kautta Hamas on toteuttanut sääntöjenvastaisia iskuja, raketti- ja taisteluoperaatioita ja rakennuttanut tukirakenteita Gazassa.
• Hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut – Hamas ylläpitää kouluja, terveydenhuoltoa, rekisteröityjä järjestöjä ja avustusverkostoja, mikä on lisännyt sen kannatusta erityisesti Gazassa.

Ideologia ja ohjelma

Hamasin ideologia yhdistää islamistisia ja palestiinalaisia nationalistisia tavoitteita. Järjestön varhainen peruskirja (1988) sisälsi voimakkaasti Israelin vastaisen retoriikan ja uskonnollisia kannanottoja, joita on pitkään kritisoitu. Vuonna 2017 Hamas julkaisi uuden poliittisen asiakirjan, joka pehmensi joitakin ilmaisujaan, hyväksyi ajatuksen palestiinalaisvaltiosta vuoden 1967 rajoilla mutta ei myöntänyt Israelin olemassaoloa. Hamas korostaa vastarintaa miehitystä vastaan ja islamin merkitystä yhteiskunnan järjestämisessä.

Poliittinen valta ja Gazan hallinto

Hamas voitti vuoden 2006 parlamenttivaalit ja otti myöhemmin hallinnollista valtaa Gazassa. Vuoden 2007 jälkeen se hallinnoi käytännössä Gazan kaistaa, minkä seurauksena palestiinalaisten poliittinen kenttä jakautui – Länsirannalla vaikutusvaltainen Fatah ja Palestiinan kansallinen auktoriteetti (PA) hallitsivat eri alueita. Gazan hallinnointi on sisältänyt julkisten palveluiden järjestämistä, turvallisuusjärjestelyjä ja lainsäädäntöä, mutta myös autoritaarisia piirteitä, kuten poliittisten vastustajien tukahduttamista ja rajattuja ilmaisunvapauksia.

Kansainvälinen asema ja nimitykset

Hamasin asema kansainvälisessä politiikassa on kiistanalainen. Useat valtiot ja kansainväliset organisaatiot luokittelevat sen kokonaisuudessaan tai sen sotilaallisen siiven terroristijärjestöksi. Samanaikaisesti jotkin maat ja toimijat ovat tarjonneet poliittista tai humanitaarista tukea, ovat välittäneet neuvotteluissa tai ylläpitäneet yhteyksiä järjestön poliittiseen siipeen. Taloudellinen ja sotilaallinen tuki on tullut eri lähteistä, ja Iran on usein mainittu merkittävänä tukijana. Myös Qatar ja Turkki ovat toimineet välittäjinä ja tarjonneet poliittista tukea tai varoja.

Konfliktit ja vaikutukset

Hamasin ja Israelin väliset jännitteet ovat johtaneet toistuviin väkivaltaisuuksiin, mukaan lukien laajamittaiset sotilaalliset operaatiot ja siviilikohteisiin kohdistuneet hyökkäykset. Hamas on käyttänyt raketteja, palestiinalaisten suorittamia iskuja ja maanalaisia tunneleita osana toimintaansa. Israel on vastannut sotilaallisilla iskuilla, maahyökkäyksillä ja kaasuttamisinfrastruktuurin rajoituksilla, ja Gazaan on kohdistunut laajoja tuhoja sekä vakavia humanitaarisia seurauksia. Merkittäviä konfliktipesäkkeitä on ollut useina vuosina, viimeisimpänä laajamittainen sotilaallinen vyörymä ja siviiliuhrit eskaloituessa vuosina 2021 ja 2023–2024.

Kritiikki ja ihmisoikeusnäkökohdat

Hamas on saanut laajaa kritiikkiä sekä toiminnastaan että hallinnoinnissaan. Keskeisiä kritiikin aiheita ovat:

• Väitteet siviilien tahallisesta tai välinpitämättömästä asettamisesta vaaraan esimerkiksi raketti-iskuilla tai tukikohtien sijoittelulla asuinalueille.
• Poliittisten vastustajien tukahduttaminen, mielipiteenvapauden rajoitukset ja ihmisoikeusloukkaukset Gazassa.
• Toimet, jotka ovat johtaneet pitkiin ja laajoihin humanitaarisiin kriiseihin alueella – osin vastapuolten toimien seurauksena, mutta myös Hamasin toimintatapojen takia.

Tulevaisuus ja haasteet

Hamas kohtaa useita sisäisiä ja ulkoisia haasteita: taloudelliset vaikeudet Gazassa, humanitaarinen tilanne, alueellinen eristäytyneisyys, sisäinen poliittinen paine sekä jatkuva konflikti Israelin kanssa. Järjestön kyky toimia poliittisena toimijana ja aseellisena voimana vaikuttaa laajasti palestiinalaisten elämään ja alueen geopoliittiseen tilanteeseen. Kansainvälisten välittäjäyritysten, alueellisten toimijoiden ja paikallisten poliittisten toimijoiden rooli tulee olemaan keskeinen, jos pyritään kestävään ratkaisuun ja humanitäärisen tilanteen parantamiseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Hamas?

K: Mitä termi "Hamas" tarkoittaa?

K: Milloin ja miten Hamas perustettiin?

K: Mikä oli Hamasin tulos vuoden 2006 palestiinalaisvaaleissa?

K: Mikä on Hamasin tavoite?

K: Tunnustaako Hamas Israelin valtion?

K: Mitä uskontoa Hamas noudattaa?

Hae kirjaimella