Approksimantit: konsonantit, jotka muistuttavat vokaaleja
Approksimantit: konsonantit, jotka muistuttavat vokaaleja — selkeä opas lateraaleihin, r-ääniin ja puolivokaaleihin sekä käytännön ääntämisesimerkkeihin.
Likimääräinen konsonantti on konsonantti, joka kuulostaa jollakin tavalla vokaalilta. Esimerkiksi lateraaliset approksimantit, kuten "l" englannin sanassa "like", "r" englannin sanassa "right", ja puolivokaalit, kuten "y" sanassa "yes" ja "w" sanassa "wet", ovat kaikki approksimantteja. Nämä äänteet äännetään tuomalla kaksi suun osaa, esimerkiksi kieli ja suunpohja, lähelle toisiaan. Se ei kuitenkaan ole niin lähellä, että ilma tukkeutuisi, kuten frikatiivikonsonantissa. Osat eivät myöskään ole tarpeeksi kaukana toisistaan, jotta niistä tulisi vokaali.
Approksimantit muodostavat äänteiden kentän, joka sijoittuu konsonanttien ja vokaalien väliin. Niille on ominaista vähäinen artikulatorinen supistus: äänteentuottajan eri osat lähestyvät toisiaan, mutta ilman merkittävää turbulenssia tai täydellistä sulkeumaa. Tämän vuoksi approksimantit kuulostavat "vokaalimaisilta" — niissä näkyy usein sama resonanssirakenne (formantit) kuin vokaaleissa.
Tavallisia approksimanttityyppejä (esimerkkejä yleisistä äänteistä IPA-merkinnällä ja tyypillisillä kielenkäyttöesimerkeillä):
- Palataali approksimantti [j] — vastaa englannin "y" sanassa yes. Sitä kutsutaan myös puolivokaaliksi tai liukuvokaaliksi, koska se vastaa vokaalia [i] ei-syllabaarisena.
- Labio-velaarinen approksimantti [w] — englannin wet. Vastaavuus vokaalin [u] kanssa.
- Alveolaarinen approksimantti [ɹ] — englannin r-äänteen tavallinen toteutus sanassa right (amerikkalainen äänne). Huomaa, että "r" eri kielissä voi olla myös trilli tai flap.
- Lateraalinen approksimantti [l] — englannin like ja monien kielten lateraaliset äänteet. Lateraalissa ilma virtaa kielen sivujen kautta.
- Labiodentaalinen approksimantti [ʋ] — esiintyy useissa kielissä; suomalaisessa puheessa äänne /v/ toteutuu usein tällä tavalla (lähempänä approksimanttia kuin kova frikatiivi).
Ero frikatiiveihin ja vokaaleihin: frikatiivissa artikulaattorit lähestyvät niin paljon, että ilmavirtauksessa syntyy turbulenssia ja kohinaa (esim. [s], [ʃ]); vokaalissa taas artikulaattorit ovat erillään niin, että koko suunontelo toimii resonanssina ja joka puolestaan muodostaa selkeät vokaaliformantit. Approksimantti sijoittuu näiden väliin: resonanssi on näkyvä mutta ilman frikaatiota.
Fonologinen käyttäytyminen — Approksimantit voivat käyttäytyä sekä konsonanttimaisesti että vokaalimaisesti. Erityisesti semivokaalit (engl. glides) [j] ja [w] ovat vokaalin [i] ja [u] ei-syllabaarisia vastineita ja ne usein yhdistyvät vokaaleihin muodostaen diftongeja tai liukuvia äänneyhdistelmiä. Joissakin kielissä approksimantit voivat muuttua vokaaleiksi tai päinvastoin ympäristön vaikutuksesta (palatalisaatio, labialisaatio, assimilaatiot).
Foneettiset ja sosiodialektiset vaihtelut — Approksimanttien tarkka artikulaatio vaihtelee kielten ja murteiden välillä. Esimerkiksi suomen /v/ voi olla labiodentaalinen approksimantti [ʋ] tai frikatiivi [v] riippuen puhujasta ja tilanteesta. Lisäksi harvinaisempina muotoina jotkin kielet tuntevat äänettömiä approksimantteja tai hyvin kevyitä frikatiivisia variaatioita.
Syllabisuus ja allofonia — Joissain kielissä lateraalit ja r-äänteet voivat esiintyä sylabaarisina konsonantteina (esim. englannissa bottle [ˈbɒt.l̩]). Approksimantit esiintyvät usein allofonisesti riippuen asemastaan sanassa (alku-, keskikohta, loppu) ja viereisten vokaalien laadusta.
Yhteenvetona: approksimantit ovat konsonantteja, jotka muistuttavat vokaaleja sekä äänteellisesti että akustisesti. Ne ovat tärkeitä puheen sujuvuuteen, diftongeihin ja kielen foneettiseen värikkyyteen, ja ne esiintyvät lähes kaikissa maailman kielissä erilaisina muunnelmina.
Puolivokaalit
Puolivokaalit ovat eräänlaisia likimääräisiä konsonantteja, jotka kuulostavat vokaaleilta, jos ne lausutaan yksinään. Monissa kielissä niitä kuitenkin käytetään konsonantteina. Seuraavassa on lueteltu yleisimmät kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa käytetyt puolivokaalit.
| Approksimantti-vokaali vastaavuudet | |||
| Vokaali | VastaavaLähentäjä |
| Esimerkki |
| i | j | Palatal | espanja amplío ('laajennan') vs. ampliamos ('laajennamme') |
| y | ɥ | Labiopalatal | ranskan aigu ('terävä') vs. aiguille ('neula') |
| ɯ | ɰ | Velar | Korean 쓰다 ('käyttää jotain') vs. 씌우다 ('joku saa jonkun käyttämään jotain') |
| u | w | Labiovelar | espanja actúo ('minä toimin') vs. actuamos ('me toimimme') |
| ɚ | ɻ | Retroflex* | amerikanenglanti waiter vs. waitress |
Keskeiset approksimaatiot
- bilabiaalinen approksimaatio [β̞] (tavallisesti transkriptiossa "β").
- labiodentaalinen approksimaatio [ʋ]
- dentaalinen approksimaatio [ð̞] (tavallisesti transkriptiossa "ð").
- alveolaarinen approksimaatio [ɹ]
- retrofleksi approximantti [ɻ] (konsonantti [ɚ]).
- palatinaalinen approksimaatio [j] (konsonantti [i]).
- velaarinen approksimaatio [ɰ] (konsonantti [ɯ]).
- uvulaarinen approksimaatio [ʁ̞] (tavallisesti kirjoitetaan "ʁ").
- nielun approksimaatio [ʕ̞] (konsonantti [ɑ]; tavallisesti kirjoitetaan "ʕ").
- epiglottaalinen approksimaatio [ʢ̞] (tavallisesti kirjoitetaan "ʢ").
Sivuttaiset approksimaatiot
Lateraalisissa approksimaatioissa vain kielen keskikohta koskettaa suun kattoa. Ilma voi siis virrata vain kielen sivujen kautta, kuten äänne "l" sanassa "like".
- äänteellinen alveolaarinen lateraalinen approksimaatio [l]
- retrofleksiivinen lateraalinen approksimaatio [ɭ]
- palatinaalinen lateraalinen approksimaatio [ʎ]
- velaarin lateraalinen approksimaatio [ʟ]
- velarisoitu alveolaarinen lateraalinen approksimaatio [ɫ]
Yhteiskieliset approksimaatiot, joilla on omat IPA-symbolit.
- äänteellinen labialisoitu velaarinen approksimaatio [w] (konsonantti [u]).
- äänetön labialisoitu velaarinen approksimaatio [ʍ](konsonantti [u̥]).
- labialisoitunut palatinaalinen approksimaatio [ɥ] (konsonantti [y]).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on approksimatiivinen konsonantti?
V: Approksimantti-konsonantti on konsonantti, joka kuulostaa jollakin tavalla vokaalilta.
K: Voitko antaa joitakin esimerkkejä lateraalisista approksimaatiokonsonanteista?
V: Kyllä, lateraalisia approksimantteja ovat esimerkiksi äänne "l" englannin sanassa "like" ja äänne "r" englannin sanassa "right".
K: Mitä ovat puolivokaalit?
V: Puolivokaaleja ovat äänteet, jotka tuotetaan tuomalla kaksi suun osaa lähelle toisiaan, kuten äänne "y" sanassa "yes" ja äänne "w" sanassa "wet".
Kysymys: Miten lähikonsonantit lausutaan?
V: Approksimaattiset konsonantit äännetään tuomalla kaksi suun osaa, esimerkiksi kieli ja suulaen katto, lähelle toisiaan.
K: Miten approksimaatiokonsonantit eroavat frikatiivikonsonanteista?
V: Approksimantti-konsonantit eivät ole niin lähellä toisiaan, että ilma tukkeutuisi, kuten frikatiivikonsonantissa.
K: Miten approksimantti-konsonantit eroavat vokaaleista?
V: Likimääräisten konsonanttien tuottamiseen käytetyt osat eivät ole tarpeeksi kaukana toisistaan, jotta niistä tulisi vokaali.
K: Onko muita esimerkkejä approksimantti-konsonanteista?
V: Kyllä, muita esimerkkejä approksimantti-konsonanteista ovat muun muassa äänne "j" sanassa "job" ja äänne "ʍ" sanassa "whale".
Etsiä