Kansainvälinen foneettinen aakkosto | äänteiden kirjaamisjärjestelmä
Kansainväliset foneettiset aakkoset (IPA) on järjestelmä, jolla äänteet kirjoitetaan ylös. Kansainvälinen foneettinen yhdistys (International Phonetic Association) loi sen vuonna 1886, jotta ihmiset voisivat kirjoittaa kielten äänteet ylös standardoidulla tavalla. Kielitieteilijät, kieltenopettajat ja kääntäjät käyttävät tätä järjestelmää osoittamaan sanojen ääntämyksen.
Wikipedia käyttää IPA:ta myös osoittamaan, miten tietyt sanat on tarkoitus puhua. Useimmat symbolit ovat latinalaisen aakkoston kirjaimia tai niiden muunnelmia. Esimerkiksi palatinaalinen approksimaatio (y sanassa yesterday) kirjoitetaan [j]-merkillä. IPA:ssa symbolit voidaan kirjoittaa vinoviivojen väliin (jota kutsutaan laajaksi transkriptioksi, esimerkiksi "pikku" voidaan kirjoittaa /lɪtl/ ) tai hakasulkeisiin (jota kutsutaan suppeaksi transkriptioksi, esimerkiksi "pikku" voidaan kirjoittaa [lɪɾɫ], kuten tietyt ryhmät sen sanovat). Kapea käännös on tarkempi kuin laaja.
IPA:ssa on symboleja vain äänteille, joita käytetään normaalisti puhutuissa kielissä. Kansainvälisen foneettisen aakkoston laajennuksia (extIPA) käytetään muiden äänteiden kirjoittamiseen.
IPA:ta muutetaan toisinaan, ja symboleja lisätään tai poistetaan. Tällä hetkellä IPA:ssa on 107 eri kirjainta. Lisäksi on 52 merkkiä, jotka lisätään kirjaimiin niiden äänteen muuttamiseksi. Näitä merkkejä kutsutaan diakriiteiksi.
IPA:n virallinen, vuonna 2020 tarkistettu kaavio.
Historia
Vuonna 1886 ryhmä ranskalaisia ja brittiläisiä kieltenopettajia perusti Kansainvälisen foneettisen yhdistyksen. Nämä opettajat käyttivät aluksi romanialaisia aakkosia. Myöhemmin he muuttivat aakkosia niin, että eri kielet kirjoittaisivat samat äänteet samoilla kirjaimilla.
Aakkosten käyttö
IPA:ssa on yksi symboli jokaista äännettä varten. Tämä tarkoittaa, että jokainen kirjain vastaa aina samaa äännettä. Tämä eroaa englannin kielestä. Englannissa jotkut kirjaimet muodostavat useita äänteitä. Esimerkiksi kirjain <x> puhutaan englannissa tavallisesti kahtena äänteenä ([ks]), mutta se voidaan puhua myös [gz] tai [z].
Kirjeet
Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa on kirjaimia kolmenlaisille äänteille: pulmonaalisille konsonanteille, ei-pulmonaalisille konsonanteille ja vokaaleille.
Pulmonaaliset konsonantit
Pulmonaaliset konsonantit syntyvät tukkimalla keuhkoista tuleva ilma. Useimmat konsonantit (ja kaikki englanninkieliset konsonantit) ovat pulmonaalisia. Näiden äänteiden symbolit on järjestetty taulukkoon. Rivit osoittavat, miten äänne muodostuu (artikulaatiotapa), ja sarakkeet osoittavat, missä se muodostuu (artikulaatiopaikka).
| IPA: Pulmonaaliset konsonantit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Solun oikealla puolella olevat symbolit ovat äännettyjä, vasemmalla puolella olevat äänettömiä. Harmaat alueet ovat äänteitä, jotka ovat mahdottomia. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Muut kuin pulmonaaliset konsonantit
Ei-pulmonaaliset konsonantit äännetään ilman keuhkoista tulevaa ilmaa. Ei-pulmonaalisia konsonantteja on kolmenlaisia. Implusiiviset konsonantit muodostetaan ottamalla ilmaa suuhun. Ejektiokonsonantit muodostetaan pakottamalla ilma ulos kurkunpäästä keuhkojen sijasta. Klikkauskonsonantit muodostetaan luomalla suuhun ilmatiivis tasku ja vapauttamalla se nopeasti.
| IPA: Ei-pulmonaaliset konsonantit | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Harmaat alueet ovat ääniä, jotka ovat mahdottomia. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vokaalit
Vokaalit ovat ääniä, jotka syntyvät ilman, että ilmaa estetään lainkaan.
| IPA: Vokaalit | ||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
Pisteiden vieressä olevat vokaalit ovat: pyöristämätön - pyöristetty. |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA)?
V: Kansainväliset foneettiset aakkoset (IPA) on järjestelmä äänteiden kirjoittamiseksi. Kansainvälinen foneettinen yhdistys (International Phonetic Association) loi sen vuonna 1886 luodakseen standardoidun tavan kirjoittaa ylös eri kielten sanojen ääntämystä.
K: Kuka käyttää IPA:ta?
V: Kielitieteilijät, kieltenopettajat ja kääntäjät käyttävät tätä järjestelmää osoittamaan sanojen ääntämisen. Myös Wikipedia käyttää IPA:ta näyttääkseen, miten tietyt sanat on tarkoitettu lausuttaviksi.
K: Millaisia symboleja se käyttää?
V: Useimmat IPA:ssa käytetyt symbolit ovat latinalaisen aakkoston kirjaimia tai niiden muunnelmia. Esimerkiksi palatinaalinen approksimaatio (y eilisessä eilen) kirjoitetaan kirjaimella [j].
K: Miten äänteitä kirjoitetaan IPA:n avulla?
V: Äänteet voidaan kirjoittaa vinoviivojen väliin (ns. laaja transkriptio) tai hakasulkeisiin (ns. kapea transkriptio). Kapea transkriptio on tarkempi kuin laaja.
K: Minkälaisia äänteitä se sisältää?
V: IPA:ssa on symboleja vain äänteille, joita käytetään normaalisti puhutuissa kielissä. Kansainvälisen foneettisen aakkoston laajennuksia (extIPA) käytetään muiden äänteiden kirjoittamiseen.
K: Muuttuuko se koskaan?
V: Kyllä, joskus IPA:han lisätään tai siitä poistetaan symboleja tarpeen mukaan. Tällä hetkellä IPA:ssa on 107 erilaista kirjainta ja 52 merkkiä, joita lisätään kirjaimiin niiden äänteen muuttamiseksi ja joita kutsutaan diakriiteiksi.
