Valamiehistö: mitä se on, tehtävät ja päätöksenteko
Mitä valamiehistö tekee, miten jäsenet valitaan ja miten päätökset syntyvät? Selkeä opas valamiehistön roolista, tehtävistä, päätöksenteosta ja puolueettomuudesta.
Valamiehistö on ryhmä tavallisesti ulkopuolisista, ei-tuomarin tehtäviä hoitavista ihmisistä, jotka oikeudenkäynnissä ratkaisevat pääkysymyksen: onko henkilö syyllinen vai syytön rikokseen. Valamiehistön tehtävänä voi olla myös päättää henkilölle annettavasta rangaistuksesta, jos hänet todetaan syylliseksi. Valamiehistön jäsentä kutsutaan valamieheksi; hänen tulee olla puolueeton, eli kuunnella molempia osapuolia rehellisesti eikä tehdä päätöstä etukäteen.
Koostumus ja valinta
Valamiehistön koko vaihtelee maittain ja asian luonteen mukaan, tavallisesti jäseniä on esimerkiksi 6–12. Joissakin järjestelmissä on myös varajäseniä, jotka astuvat paikalle, jos ensisijainen jäsen estyy. Valintaan kuuluu usein satunnaisesti valittu joukko ehdokkaita (jury pool), joista asianajajat ja tuomari voivat poistaa ehdokkaita joko perustellusti (este) tai peremptorisesti (ilman syytä rajoitetusti).
Valamiehille luetaan yleensä vala tai heidät vakuutetaan noudattamaan lakia ja toimimaan rehellisesti. Lisäksi ehdokkailta voidaan selvittää mahdollisia esteellisyyksiä, kuten läheiset suhteet osapuoliin tai ennakkokäsitykset asiasta.
Tehtävät
- Arvioida tosiasiat ja todistusaineisto: valamiehet päättävät, mitkä esitetyt todisteet ovat uskottavia ja mitä se tarkoittaa tapahtumaketjun kannalta.
- Soveltaa tuomarin antamia oikeudellisia ohjeita tosiseikkoihin: tuomari kertoo lain ja ohjeistaa, millä kriteereillä on arvioitava syyllisyys.
- Päättää syyllisyydestä tai syyttömyydestä — ja joissain järjestelmissä osallistua rangaistuksen määräämiseen.
Päätöksenteko ja yksimielisyys
Monissa oikeusjärjestelmissä valamiehistön päätös edellyttää yksimielisyyttä. Joissakin maissa riittää määräenemmistö tai tietyt säännöt enemmistöpäätöksille. Jos valamiehistö ei saa aikaan päätöstä eikä yksimielisyyttä synny, tilannetta kutsutaan usein hung jury, ja käsittely voi päättyä ilman tuomiota (uusi käsittely voi olla mahdollinen).
Päätöksenteossa keskeistä on myös syyttömyysolettama ja todistustaakka: syyttäjän on osoitettava syyllisyys asianmukaisella varmuudella (englanninkielinen termi "beyond reasonable doubt" kuvaa tätä vaatimusta). Valamiehet tekevät päätöksensä äänestämällä ja perustelemalla näkemyksensä keskinäisissä keskusteluissa (deliberointi).
Vaitiolovelvollisuus ja puolueettomuus
Valamiehillä on yleensä tiukka vaitiolovelvollisuus: he eivät saa keskustella oikeusjutusta ulkopuolisten kanssa, hakea lisätietoja itsenäisesti (esimerkiksi internetistä tai sosiaalisesta mediasta) tai antaa julkisia lausuntoja jutusta ennen oikeuden määräämiä toimenpiteitä. Valamies voi tulla syrjäytetyksi tai rangaistuksi, jos hän rikkoo näitä sääntöjä.
Missä käytetään ja miten systeemit eroavat
Valamiehistö (jury) on erityisen yleinen common law -maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Monissa Euroopan maissa käytetään sen sijaan ammattilaisista tuomareista koostuvia ratkaisuja tai sekoitettuja ratkaisuja, joissa mukana on myös lautamiehiä (lay judges) tai asiantuntija-arvioita. Käytännöt — kuten kokoonpano, valinta, päätöksenteon kriteerit ja vaitiolovelvollisuuden laajuus — vaihtelevat huomattavasti maittain.
Yhteenvetona: valamiehistö toimii yhteiskunnan välineenä, jolla tavalliset kansalaiset osallistuvat rikos- ja joskus muihin oikeudenkäynteihin. Sen tarkoituksena on tuoda tuomioistuinten päätöksiin kansalaisten näkökulma ja varmistaa, että tosiasiat arvioidaan reilusti ja puolueettomasti.
Valamiehistötyypit
Yhdysvalloissa on pääasiassa kahdenlaisia valamiehistöjä, jotka päättävät oikeudenkäynnin tosiseikoista:
- Petit jury, jota kutsutaan myös trial juryksi, koostuu 6-12 valamiehestä.
- Syyttäjä kutsuu suuren valamiehistön koolle päättämään, onko todennäköisiä syitä uskoa jonkun syyllistyneen rikokseen. Jos näin on, valamiehistö nostaa syytteen vastaajaa vastaan.
Tuomaristot maittain
Yhdistyneessä kuningaskunnassa valamiehistö koostuu 12 henkilöstä rikosasioissa ja 10 henkilöstä siviiliasioissa (tai 15 henkilöstä Skotlannissa). Nämä henkilöt valitaan sattumanvaraisesti, ja he ovat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia, joilla ei ole rikosrekisteriä. Jäsenet valitaan oman alueensa vaaliluettelosta, ja valittujen on osallistuttava valamiestyöhön.
Yhdysvalloissa valamiehistö koostuu 12 tavallisesta henkilöstä, jotka ovat kotoisin alueelta, jossa oikeudenkäynti pidetään, eivätkä he ole tuomioistuinjärjestelmän jäseniä. Heille maksetaan pieni korvaus heidän palveluksestaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on valamiehistö?
A: Valamiehistö on joukko tavallisia ihmisiä, jotka päättävät vastauksen kysymykseen oikeussalissa.
K: Mikä on tavallinen kysymys, johon valamiehistön on vastattava?
A: Tavallinen kysymys, johon valamiehistön on vastattava, on se, onko henkilö syyllinen vai syytön rikokseen.
K: Mitä muuta valamiehistön tehtävänä voi olla päättää?
V: Valamiehistön tehtävänä voi olla myös päättää henkilölle määrättävästä rangaistuksesta, jos hänet todetaan syylliseksi.
K: Miten valamiehistö tekee päätöksensä?
V: Tavallisesti kaikkien valamiehistön jäsenten on oltava päätöksestä samaa mieltä.
K: Voiko valamiehistö silti tehdä päätöksen, vaikka muutama jäsen ei olisi siitä samaa mieltä?
V: Kyllä, joskus valamiehistö voi tehdä päätöksen, vaikka muutama jäsen ei olisi samaa mieltä.
K: Mitä tapahtuu, jos valamiehistö on varsin selvästi eri mieltä?
V: Jos valamiehistö on melko selvästi eri mieltä, tulosta kutsutaan "hung jury", eikä juttua ratkaista.
K: Miksi kutsutaan henkilöä, joka on valamiehistön jäsen?
V: Henkilöä, joka on valamiehistön jäsen, kutsutaan valamieheksi.
Etsiä