King Kong (1933) – klassinen mustavalkoinen kauhuelokuva

King Kong (1933) – legendaarinen mustavalkoinen kauhuelokuva: vaikuttava stop-motion, Max Steinerin sävellys ja kulttuuriperintö; klassikko, joka määritteli fantasia- ja kauhuelokuvat.

Tekijä: Leandro Alegsa

King Kong on vuonna 1933 valmistunut mustavalkoinen amerikkalainen kauhuelokuva. Sen ohjasivat ja tuottivat Merian C. Cooper ja Ernest B. Schoedsack. Käsikirjoituksen tekivät Ruth Rose ja James Ashmore Creelman. He perustivat käsikirjoituksen Cooperin ja Edgar Wallacen tarinaan. Elokuvan pääosissa esiintyvät Fay Wray, Bruce Cabot ja Robert Armstrong. Se sai ensi-iltansa New Yorkissa 2. maaliskuuta 1933 ja hyvät arvostelut.

Elokuva kertoo Kong-nimisestä valtavasta apinaolennosta, joka kuolee yrittäessään saada haltuunsa kauniin nuoren naisen. Kong on kuuluisa Willis O'Brienin tekemästä stop-motion-animaatiosta. Musiikin on säveltänyt Max Steiner. Vuonna 1991 kongressin kirjasto piti elokuvaa "kulttuurisesti, historiallisesti ja esteettisesti merkittävänä" ja valitsi sen säilytettäväksi National Film Registryyn. Se on tehty uudelleen kahdesti: kerran vuonna 1976 ja uudelleen vuonna 2005.

Juoni lyhyesti

Elokuva seuraa seikkailutoimittajaa ja elokuvantuottajaa, jotka lähtevät etsimään uutta sensaatiota trooppiselle saarelle. Saarella he löytävät villin yhteiskunnan ja jättiläismäisen Kong-apinan, joka sieppaa näyttelijättären luodakseen itselleen "kuningattarensa". Kong tuodaan myöhemmin New Yorkiin, missä hän pakenee, aiheuttaa tuhoa ja kohtaa lopullisen kohtalonsa korkealla modernin kaupungin pilvenpiirtäjän huipulla.

Tuotanto ja erikoistehosteet

King Kongin tuotanto oli 1930-luvun oloissa poikkeuksellisen suuri ja kalliiksi käynyt. Erityistehosteet olivat elokuvan keskeinen vetovoima: stop-motion-animaatio, laajat miniatyyriset lavasteet ja käytännön efektit yhdistyivät luomaan vaikuttavia kauhukohtauksia. Willis O'Brienin kokeilevat ja hienostuneet tekniikat antoivat elokuvan hirviölle elävän ja mytologisen ilmeen, joka on sittemmin innoittanut lukuisia elokuvantekijöitä.

Pääosan esittäjät ja roolit

  • Fay Wray – naispäähenkilö, jonka ympärille Kongin kohtalo rakentuu
  • Bruce Cabot – miespääosa
  • Robert Armstrong – elokuvan toinen keskeinen hahmo

Roolisuoritukset korostivat paitsi draamaa myös suuren mittakaavan tarinan inhimillistä puolta: Kongin ja ihmisten välinen kohtaaminen muuttuu sekä traagiseksi että symboliseksi.

Vastaanotto ja vaikutus

Ensiesityksen jälkeen King Kong oli merkittävä kaupallinen ja kriittinen menestys. Arvostelijat kiittelivät erityisesti erikoistehosteita, tarinan jännitystä ja Max Steinerin uhkuvaa musiikkia, joka tuki kohtauksia voimakkaasti. Elokuva loi pohjan monille myöhemmille hirviöelokuville ja se on usein mainittu yhtenä tärkeimmistä esimerkeistä siitä, miten tekniset innovaatiot voivat muuttaa elokuvakerrontaa.

Perintö ja uudelleenfilmatisoinnit

King Kongin kulttuurinen vaikutus on pitkäkestoinen: siitä on tullut ikoninen hahmo populaarikulttuuriin, ja elokuvan kohtaukset (erityisesti Kongin taistelu sekä Empire State Buildingin huipulla tapahtuva loppukohtaus) ovat osa elokuvahistoriaa. Elokuva on tehty uudelleen kahdesti tunnetuimmin vuonna 1976 ja vuonna 2005, jolloin modernit erikoistehosteet ja uudet tulkinnat toivat tarinan uudelle yleisölle. Lisäksi alkuperäistä elokuvaa on restauroitu ja esitetty useissa arkisto- ja elokuvafestivaaliversioissa.

Musiikki ja arkistointi

Max Steinerin musiikki oli yksi elokuvan vahvimmista elementeistä; se loi dramaattisen ja tunteenomaisen taustan monille kohtauksille ja vaikutti myöhempien elokuvasäveltäjien työhön. Vuonna 1991 elokuvan valinta National Film Registryyn vahvisti sen aseman kulttuurisesti merkittävänä teoksena, ja tämä valinta on auttanut säilyttämään elokuvan tuleville sukupolville restaurointien ja arkistoinnin avulla.

Miksi King Kong on tärkeä

King Kong ei ole pelkästään vanha kauhuelokuva; se on historiallinen esimerkki siitä, miten tarina, teknologia ja musiikki voivat yhdistyä ja luoda kestävän vaikutuksen. Elokuva käsittelee myös teemoja kuten luonnon ja modernin yhteiskunnan kohtaaminen, hyväksikäyttö ja mytologisointi, mikä tekee siitä kiinnostavan sekä viihteellisen että analyyttisen kohteen elokuvatutkimukselle.

Vuoden 1933 näytelmälappuZoom
Vuoden 1933 näytelmälappu

Cast

  • Fay Wray (Ann Darrow)
  • Bruce Cabot Jack Driscollina
  • Robert Armstrong Carl Denhamina
  • Frank Reicher kapteeni Englehornina
  • James Flavin (Briggs)
  • Victor Wong Charlie-kokkina
  • Sam Hardy (Charles Weston)

Tarina

Kyseessä on suuri lama. Ann Darrow on köyhä nuori nainen. Hän suostuu lähtemään kaukaiselle saarelle tekemään elokuvaa ohjaaja Carl Denhamin kanssa. Saarella alkuasukkaat kidnappaavat Annin, ja hänet esitetään uhriksi jättiläisgorillalle nimeltä Kong. Kong rakastuu häneen ja vie hänet salaiseen paikkaansa viidakkoon. Denham ja laivan miehistö pelastavat hänet. Kong vangitaan ja viedään New Yorkiin näytteillepantavaksi. Se pakenee. Hän vangitsee Annin ja kantaa tämän Empire State Buildingin huipulle. Armeijan lentokoneet ampuvat hänet alas.

Vastaanotto

Variety piti elokuvaa voimakkaana seikkailuna. New York Times piti elokuvaa kiehtovana seikkailuna. Elokuvaa ei esitetty natsi-Saksassa, koska sen katsottiin uhkaavan arjalaista naiseutta. Vuonna 2002 Roger Ebert kirjoitti, että erikoistehosteet eivät vastaa nykyajan standardeja, mutta elokuva on edelleen sellainen, "joka silti jotenkin toimii". Vuonna 2009 King Kongilla oli Rotten Tomatoesin 46 arvostelun perusteella 100 %:n "Certified Fresh" -arvosana. Elokuva tuotti ensiesityksessään noin 2 miljoonaa dollaria. Sen avausviikonlopun kokonaismääräksi arvioitiin 90 000 dollaria. Vuoden 1952 uudelleenjulkaisun jälkeen Variety arvioi elokuvan tuottaneen 4 miljoonaa dollaria kumulatiivista kotimaista vuokrausta kyseisenä vuonna.



Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3