Krazy Kat – George Herrimanin surrealistinen sarjakuvaklassikko (1913–1944)

Krazy Kat — George Herrimanin surrealistinen sarjakuvaklassikko (1913–1944): runollinen, omalaatuinen ja vaikuttava rakkauskolmio Ignatz–Krazy–Offissa, kulttitason sarjakuvahistoriaa.

Krazy Kat on sarjakuvapiirtäjä George Herrimanin luoma sarjakuva, jota julkaistiin päivittäin sanomalehdissä vuosina 1913–1944. Strippi ilmestyi ensimmäisen kerran New York Evening Journalissa, ja sen omistaja William Randolph Hearst kannatti teosta koko sen keston ajan. Herriman jatkoi stripin tekemistä kuolemaansa saakka vuonna 1944.

Julkaisu ja tausta

Krazy Kat hahmot esiteltiin alun perin Herrimanin toisessa stripissä The Dingbat Family, josta ilmaisu "Krazy Kat" on peräisin — se oli hiiren tapa kutsua kissaa. Varsinainen Krazy Kat-strippi vakiintui omaksi kokonaisuudekseen ja ilmestyi sekä päivä- että sunnuntaisivuina; sunnuntaisivut tunnettiin erityisesti kokeilevasta sommittelustaan ja laajemmasta taiteellisesta ilmaisustaan.

Sijainti ja miljöö

Strippi sijoittuu Herrimanin kuvitteelliseen, mutta vahvasti arizonalaista luontoa muistuttavaan ympäristöön, Coconino Countyn loma-asuntoon Arizonaan. Maisemat vaihtelivat usein surrealistisesti: taustat saattoivat esittää aavikkoa, vuoria, rautateitä, sokerikuppipuita tai kummallisia kalliomuodostelmia. Herriman muokkasi maisemia ja näkymiä vapaasti, mikä loi stripille unenomaisen ja ajattoman tunnelman.

Hahmot ja juoni

Keskeinen kolmikko on:

• Krazy Kat – huoleton, yksinkertainen ja rakastava kissa, jonka sukupuoli ja identiteetti on tarkoituksellisesti joustava; hahmo ilmaisee tunteitaan usein omalaatuisella, runollisella kielellä.
• Ignatz – kapea-alainen, ärhäkkä hiiri, joka halveksii Krazyä ja osoittaa tunteensa heittämällä tälle tiiliä. Ignatz puhuu vähän; hänen toimintansa on stripin keskeisin motiivi.
• Offissa Bull Pupp – Coconino Countyn lain ja järjestyksen ylläpitäjä (poliisikoira), joka yrittää estää Ignatzin tiilinhyökkäykset ja pitää hiiren kurissa. Hän usein pidättää Ignatzin ja vie tämän putkaan.

Kertomuksen peruskuvio on yksinkertainen mutta monitulkintainen: Ignatz heittää tiilen Kracyn päähän; Krazy tulkitsee tiilen romanttisena eleenä ja osoittaa kiitollisuutta sanomalla esimerkiksi "Li'l dollink, allus f'etful". Toistuva väkivallan ja rakkauden sekoitus tekee sarjakuvasta sekä humoristisen että runollisen.

Tyyli, kieli ja visuaalisuus

Herrimanin työ yhdistää omalaatuista surrealismia, leikkisyyttä ja omaäänistä, fonetiikkaan pohjautuvaa kieltä. Kielessä näkyy leikkiä murteilla, fonetiikalla ja ääntämistä kuvaavilla kirjoitusmuodoilla, mikä tekee dialogista rytmiltään runollista ja usein vaikeasti käännettävää. Visuaalisesti Herriman oli kokeileva: hän rikkoi panelointia, muokkasi kehyksiä, vaihteli kuvakulmia ja käytti sunnuntaisivuilla suurta, graafista vapautta.

Taiteellinen merkitys ja vastaanotto

Yksityiskohtainen luonnehdinta sekä Herrimanin visuaalinen ja sanallinen luovuus nostivat Krazy Katin nopeasti arvostettujen sarjakuvien joukkoon. Strippiä alettiin käsitellä "vakavana" taiteena: kriitikko Gilbert Seldes kirjoitti pitkän artikkelin stripistä vuonna 1924 ja kutsui sitä "kaikkein huvittavimmaksi, fantastisimmaksi ja tyydyttävimmäksi taideteokseksi, jota Amerikassa nykyään tuotetaan". Runoilija E. E. Cummings ihaili Herrimania ja kirjoitti johdannon ensimmäiseen kirjamuotoiseen kokoelmaan.

Alkuaikoina Krazy Kat ei ollut valtava kaupallinen menestys sanomalehtien klassisten suosikkien tapaan, mutta se vaikutti voimakkaasti kriitikkoihin, taiteilijoihin ja myöhempiin sarjakuvantekijöihin.

Vaikutus ja perintö

Viime vuosikymmeninä monet nykyaikaiset sarjakuvapiirtäjät ja kirjailijat ovat maininneet Krazy Katin merkittävänä vaikuttajana omalle työlleen. Herrimanin tapa leikata aikaa, muokata maisemaa ja yhdistää runollinen kieli visuaaliseen kokeiluun on nähtävissä muun muassa underground- ja vaihtoehtosarjakuvassa sekä nykykuvituksessa.

Teoksen perintö näkyy myös lukuina julkaisuina: stripin sunnuntaisivut ja päiväkuvakerrat on sittemmin koottu useisiin kokoelmiin ja uusintapainoksiin, ja sitä tutkitaan sekä sarjakuvahistorian että taidehistorian näkökulmista.

George Herriman

Herriman oli monipuolinen piirtäjä, joka kehitti urallaan omaleimaisen visuaalisen kielen. Hänen taiteensa sisältää sekä humoristisia että taiteellisia elementtejä, ja hän käytti sarjakuvaa välineenä sekä tarinankerrontaan että muodon tutkimiseen. Herrimanin elämään ja taiteelliseen identiteettiin liittyy myös keskustelua hänen etnisestä taustastaan ja siitä, miten hän esittäytyi julkisuudessa — aiheet, joilla on kiinnostusta sekä kulttuurihistoriallisesti että yhteiskunnallisesti.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka loi Krazy Kat -sarjakuvan?

K: Milloin Krazy Kat julkaistiin ensimmäisen kerran?

K: Mikä lause on peräisin toisesta Herrimanin stripistä?

K: Missä Krazy Katin tapahtumapaikka sijaitsee?

K: Mikä on Ignatz-hiiren, Offissa Bull Puppin ja Krazy Catin välinen suhde?

K: Miten älymystö reagoi tähän sarjakuvaan?

Kysymys: Kuinka menestyksekäs tämä sarjakuva oli sen ensimmäisellä julkaisukierroksella?

Hae kirjaimella