LIGO
Laser Interferometer Gravitational-Wave Observatory (LIGO) on laaja fysiikan observatorio, joka havaitsee kosmisia gravitaatioaaltoja ja jonka perustajana on skotlantilainen fyysikko Ronald Drever. Sitä rahoitti ensin National Science Foundation (NSF), ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja toiminnasta vastaavat Caltech ja MIT. NSF on rahoittanut LIGO:n parannuksia herkkyyden lisäämiseksi, mikä mahdollisti ensimmäisen gravitaatioaaltojen havaitsemisen. LIGO on suurin ja kunnianhimoisin NSF:n koskaan rahoittama hanke.
LIGO on interferometri. Se laukaisee lasersäteen ja jakaa sen kahdeksi lasersäteeksi. Peilit heijastavat ne takaisin kohti valonilmaisinta ja yhdistävät ne. Normaalisti näiden kahden lasersäteen pitäisi kumota toisensa, joten valo ei pääse ilmaisimeen, mutta painovoima-aaltojen aiheuttamat muutokset avaruusajassa voivat muuttaa lasersäteitä niin, että ne eivät kumoa toisiaan kokonaan. Kun näin tapahtuu, valoilmaisin näkee osan laservalosta, jonka avulla se voi laskea aika-avaruusvääristymän suuruuden.
LIGO-ilmaisimen yksinkertaistettu kaaviokuva.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Laserinterferometrin gravitaatioaaltojen observatorio (LIGO)?
A: LIGO on suuren mittakaavan fysiikan observatorio, joka havaitsee kosmisia gravitaatioaaltoja ja jonka perustajana on skotlantilainen fyysikko Ronald Drever.
K: Kuka rahoitti alkuperäistä LIGO-hanketta?
V: National Science Foundation (NSF) rahoitti alkuperäisen LIGO-hankkeen.
K: Miten LIGOn parannukset lisäsivät sen herkkyyttä?
V: NSF rahoitti LIGO:n parannuksia sen herkkyyden lisäämiseksi, minkä ansiosta voitiin tehdä ensimmäinen gravitaatioaaltojen havainto.
K: Mikä on interferometri?
V: Interferometri on laite, joka laukaisee lasersäteen ja jakaa sen kahdeksi lasersäteeksi. Peilit heijastavat ne takaisin kohti valonilmaisinta ja yhdistävät ne.
K: Miten avaruusajan muutokset vaikuttavat lasersäteisiin interferometrissä?
V: Painovoima-aaltojen aiheuttamat muutokset avaruusajassa voivat muuttaa lasersäteitä niin, että ne eivät kumoa toisiaan kokonaan. Kun näin tapahtuu, valonilmaisin näkee osan laservalosta, jota se voi sitten käyttää laskemaan aika-avaruusvääristymän suuruuden.
K: Mikä oli LIGOn kunnianhimoisin NSF:n koskaan rahoittama hanke?
V: LIGO oli suurin ja kunnianhimoisin NSF:n koskaan rahoittama hanke.
