Lika-Senj (Ličko-senjska): Kroatian suurin maakunta — Plitvice ja Velebit

Lika-Senj (Ličko-senjska) — Kroatian suurin maakunta: upeat Plitvice- ja Velebit-kansallispuistot, koskematon luonto, syrjäiset rannat ja ainutlaatuinen seikkailumatkailu.

Lika-Senjin lääni (kroatiksi [lǐːka sɛ̂ːɲ], kroatiksi Ličko-senjska županija) on lääni Kroatiassa. Maakunta kattaa suurimman osan perinteisestä Likan alueesta sekä pienen, mutta maisemallisesti merkittävän osan Adrianmeren rannikkoa ja Pagin saaren pohjoisosan. Maakunnan hallinnollinen keskus (kotipaikka) on Gospić.

Maantiede ja luonto

Maakunta on pinta-alaltaan Kroatian suurin, ja sen kokonaispinta-ala on 5 353 km². Alue on karua ja vaihtelevaa: suuri osa on vuoristoista ja karstista Velebitin ja Likan alueita. Velebitin vuoristo muodostaa maakunnan itä- ja pohjoisreunaa; sen jyrkät rinteet, järkälemäiset kallioseinämät ja laajat aluskasvillisuuden alueet tekevät alueesta suosittua vaellus- ja luonnonharrastusaluetta. Maakunnassa sijaitsee myös laaksoja ja jokilaaksoja (esim. Gacka ja Lika), jotka ovat perinteisesti tärkeimpiä maa- ja karjatalouden alueita.

Kansallispuistot ja suojelualueet

• Plitvicen järvien kansallispuisto — tunnettu terrassimaisista järvistään ja vesiputouksistaan; yksi Kroatian ja Euroopan suosituimmista luontokohteista sekä UNESCOn maailmanperintökohde.
• Sjeverni Velebitin (Pohjoinen Velebit) kansallispuisto — erämaista vuoristoa, erinomaiset vaellusreitit ja monipuolinen eliöstö.

Historia ja kulttuuri

Alueella on pitkä asutushistoria, jota leimasivat niin roomalaiset kuin myöhemmin slaavilaiset ja myöhemmin myös osittain Osmanien rajavyöhykkeen vaikutukset. Lika-Senj oli historiallisesti osa Krajinaa (Vojna Krajina), sotilasvyöhykettä Habsburgien hallinnon aikana, mikä on muokannut alueen väestörakennetta ja kulttuuriperintöä. 1990-luvun sotien jälkeinen muuttoliike ja pitkäaikainen väestökato ovat jättäneet alueelle harvaan asuttuja kyliä ja ikääntyvän väestön rakenteen.

Väestö ja talous

Lika-Senjin lääni on Kroatian harvimmin asuttu maakunta. Vuoden 2011 väestönlaskennassa asukkaita oli 50 927; myöhemmissä laskennoissa (esimerkiksi 2021) väkiluku on laskenut merkittävästi, mikä heijastaa alueen pitkään jatkunutta muuttotappiota ja väestön ikääntymistä. Väestötiheys on yksi maan alhaisimmista.

Talous perustuu pitkälti maatalouteen (karjatalous, lammas- ja vuohitalous), metsätalouteen, kalastukseen rannikkokylistä sekä matkailuun. Matkailu on yhä tärkeämpi tulonlähde erityisesti Plitvicen ja Velebitin kansallispuistojen myötä — alue houkuttelee luonnosta kiinnostuneita kävijöitä ympäri maailmaa.

Kaupungit ja yhteisöt

Maakunnan keskuksia ovat muun muassa:

• Gospić (maakunnan hallinnollinen keskus)
• Senj (rannikkokaupunki, historiallinen satama ja linnoitus)
• Otočac
• Novalja (Pag-saarella, suosittu kesämatkailukohde)
• Karlobag

Liikenne

Lika-Senjin läpi kulkee useita tärkeitä liikenneyhteyksiä, kuten Zagreb–Split-moottoritie (A1), joka yhdistää maan sisäosat rannikkoon ja kulkee maakunnan alueella. Vuoristoiset tiet voivat talvella olla haastavia, mutta ne tarjoavat hyvät yhteydet vaellus- ja luontokohteille. Rannikkokyliin ja saarille pääsee myös vesiteitse ja paikallisin lauttoin.

Matkailu ja aktiviteetit

Matkailijoille alue tarjoaa monipuolisia aktiviteetteja:

• Luontokohteet ja kansallispuistot (Plitvice, Sjeverni Velebit)
• Vaellus, kiipeily ja luontopolut Velebitin vuoristossa
• Rannikko ja saaristo Pag-saarella — uimarannat, ruokaperinteet ja kesätapahtumat
• Historialliset kohteet, linnoitukset ja perinteinen lukuisa kulttuuriperintö

Lika-Senjin lääni on maisemiltaan monipuolinen ja luonnoltaan arvokas osa Kroatiaa. Vaikka alue kohtaa haasteita väestön vähenemisen ja talouden rakenteen muutosten muodossa, sen upeat luontokohteet tekevät siitä merkittävän matkailu- ja suojelualueen sekä kotipaikan harvinaiselle ja kotoperäiselle eliöstölle.

Demografiset tiedot

Lika-Senjin läänin historiallinen väestö
Vuosi	Väestö	±%
1857	155,467	-
1869	165,692	+6.6%
1880	155,382	-6.2%
1890	170,084	+9.5%
1900	186,871	+9.9%
1910	182,392	-2.4%
1921	177,055	-2.9%
1931	172,735	-2.4%
1948	130,855	-24.2%
1953	125,677	-4.0%
1961	118,329	-5.8%
1971	106,433	-10.1%
1981	90,836	-14.7%
1991	85,135	-6.3%
2001	53,677	-37.0%
2011	50,927	-5.1%
Lähde: Naselja i stanovništvo Republike Hrvatske 1857-2001, Kroatian tilastokeskus, Zagreb, 2005.

Maakunnan väkiluku on vähentynyt 1900-luvun alusta lähtien. Vuoden 2011 väestönlaskennassa piirikunnassa oli 50 927 asukasta. Asukastiheys on 9,5/km . ²

Kroatian valtion tilastokeskus arvioi maakunnan väkiluvuksi 45 493 vuonna 2017 ja 45 184 vuonna 2018.

Etniset kroaatit ovat enemmistönä. Heidän osuutensa väestöstä on 84,15 prosenttia. Serbien osuus on 13,65 prosenttia. Serbit ovat enemmistönä Vrhovinen, Donji Lapacin ja Udbinan kunnissa.

Vuonna 1991, ennen Kroatian itsenäisyyssodan alkamista, kroaattien osuus väestöstä oli 59,7 prosenttia ja serbien 37 prosenttia. Maakunnan itäosa oli serbienemmistöinen alue.

Lika-Senjin läänin väestöpyramidi vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan.  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Lika-Senjin lääni?

K: Missä sijaitsee Lika-Senjin läänin kotipaikka?

Kysymys: Kuinka asuttu Lika-Senjin lääni on?

K: Kuinka vauras Lika-Senjin lääni on?

K: Mikä on Lika-Senjin läänin pinta-ala?

Kysymys: Mitkä ovat Lika-Senjin läänin tärkeimmät nähtävyydet?

Kysymys: Mikä osa Pagin saaresta kuuluu Lika-Senjin lääniin?

Hae kirjaimella