Kroatian maakunnat (kroatiksi županije) ovat Kroatian tasavallan ensimmäisen tason hallinnollisia yksiköitä. Kroatia on jaettu 20 maakuntaan ja pääkaupunki Zagrebiin, joka on sekä maakunta että kaupunki. Se on erillään Zagrebin läänistä. Maakunnat jakautuvat 128 kaupunkiin ja 428 kuntaan.

Maakuntia hallinnoivat maakuntavaltuustot (kroatiksi županijska skupština). Maakuntavaltuustojen jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi maakuntia johtaa suoraan valittu maakuntapäämies, župan, jonka tehtäviin kuuluu hallinnon toimeenpano, edustaminen ja maakunnan päivittäinen johtaminen.

Hallinto ja tehtävät

Maakunnat vastaavat alueellisesta suunnittelusta ja kehittämisestä sekä joidenkin julkisten palvelujen järjestämisestä. Tärkeitä tehtäväalueita ovat esimerkiksi:

  • alueellinen kehitys ja elinkeinopolitiikka;
  • korkeakoulu- ja ammatillinen koulutus (alueellinen taso);
  • terveydenhuollon ja sairaanhoidon yhteistyö ja suunnittelu;
  • liikenneinfrastruktuurin ja paikallisliikenteen suunnittelu;
  • ympäristönsuojelu ja maankäytön ohjaus;
  • EU-rahoitukseen liittyvä koordinointi ja hankkeet.
Maakunnat koordinoivat toimintaa paikallisten kuntien ja kaupunkien kanssa, mutta eivät korvaa kuntien itsehallintoa.

Historia

Kroatian nykyinen maakuntajako muotoutui 1990-luvun jälkeen osana valtionhallinnon uudelleenjärjestelyjä. Maakuntajärjestelmä on säilynyt suhteellisen vakaana, vaikka tarkempia toimivallan ja rahoituksen muutoksia on ajoittain keskusteltu. Suurena erityisratkaisuna toimii pääkaupunki Zagreb, joka on hallinnollisesti eriytetty muista maakunnista ja toimii samalla kaupunkina ja maakuntana.

Maakunnat (lista)

Seuraavassa Kroatian 20 maakuntaa suomeksi ja kroatiaksi:

  • Bjelovar-Bilogora (Bjelovarsko-bilogorska županija)
  • Brod-Posavina (Brodsko-posavska županija)
  • Dubrovnik-Neretva (Dubrovačko-neretvanska županija)
  • Istria (Istarska županija)
  • Karlovac (Karlovačka županija)
  • Koprivnica-Križevci (Koprivničko-križevačka županija)
  • Krapina-Zagorje (Krapinsko-zagorska županija)
  • Lika-Senj (Ličko-senjska županija)
  • Međimurje (Međimurska županija)
  • Osijek-Baranja (Osječko-baranjska županija)
  • Požega-Slavonia (Požeško-slavonska županija)
  • Primorje-Gorski Kotar (Primorsko-goranska županija)
  • Šibenik-Knin (Šibensko-kninska županija)
  • Sisak-Moslavina (Sisačko-moslavačka županija)
  • Split-Dalmatia (Splitsko-dalmatinska županija)
  • Varaždin (Varaždinska županija)
  • Virovitica-Podravina (Virovitičko-podravska županija)
  • Vukovar-Syrmia (Vukovarsko-srijemska županija)
  • Zadar (Zadarska županija)
  • Zagreb läänin maakunta (Zagrebačka županija)

Lisäksi tulee huomioida erikseen pääkaupunki Zagrebiin, joka hallinnollisesti toimii omana yksikkönään ja jonka väestömäärä on selvästi suurin maakunnista. Maakuntien pinta-alat ja väkiluvut vaihtelevat suuresti: pinta-alaltaan suurin on Lika-Senj ja väkiluvultaan suurimmat alueet kytkeytyvät Zagrebiin ja Adrianmeren rannikolle.