Liettua | maa Euroopassa

Historia

Liettua alkoi muuttua valtioksi 7.-9. vuosisadalla Baltian kansojen ryhmästä. Baltit, liettualaisten ja latvialaisten esi-isät, tulivat Nemunas- ja Daugava-jokien ja Itämeren väliselle alueelle proto-indoeurooppalaisten kielten oletetusta alkuperäisestä kotimaasta. Monet tutkijat uskovat, että he tulivat sinne joskus 3. vuosituhannella eaa.

Perinteinen päivämäärä maan perustamiselle on vuosi 1236, jolloin liettualaiset voittivat Šiauliain taistelun (auringon taistelu).

Liettua (tuolloin Liettuan suuriruhtinaskunta) teki Puolan kanssa sopimuksen vuonna 1569. Maa siirtyi Venäjän keisarikunnan haltuun vuonna 1795, jolloin Puola-Liettuan kansainyhteisö päättyi. Se sai itsenäisyytensä takaisin 16. helmikuuta 1918. Vuonna 1940 maasta tuli neuvostotasavalta ja se liittyi Neuvostoliittoon. Kesäkuun 22. päivänä 1941, Saksan hyökkäyksen jälkeen, tasavalta miehitettiin. Se jatkui vuoteen 1944 asti. Liettua julistautui uudelleen itsenäiseksi 11. maaliskuuta 1990. Tällä hetkellä Liettua on itsenäinen, puolipresidentillinen, demokraattinen tasavalta.

 

Politiikka

Liettua on ollut Naton ja Euroopan unionin jäsen vuodesta 2004.

Liettua on puolipresidentillinen tasavalta, joka palautti itsenäisyytensä ja demokratiansa vuonna 1990. Sen jälkeen on tehty erittäin merkittäviä uudistuksia, ja Liettua on nyt julistautunut demokraattiseksi valtioksi, joka takaa ihmisoikeudet.

Vuonna 1992 hyväksytyn perustuslain mukaan maan johtaja on presidentti, joka on valittava tehtäväänsä. Vaalit järjestetään viiden vuoden välein. Jos presidentti rikkoo valansa, parlamentti voi pakottaa hänet eroamaan. Presidentti edustaa Liettuaa myös ulkomailla ja on ylipäällikkö.

Liettuan lainsäädäntövalta on Seimas eli parlamentti. Seimasissa on 141 jäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Seimas hyväksyy lait, jotka Seimasissa muodostetun hallituksen on pantava täytäntöön, ja presidentin on hyväksyttävä ne. Presidentti asettaa pääministerin ja erottaa hänet.

Oikeus on tuomioistuinten vallassa. Liettuan korkein oikeus on perustuslakituomioistuin.

 
Valdas Adamkus, entinen presidentti ja Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheney Vilnassa.  

Hallinnolliset osa-alueet

Liettua on jaettu 10 maakuntaan, 60 kuntaan ja 500 vanhimmistoon. Maakunnat ovat:

• Alytus County
• Kaunasin lääni
• Klaipėdan lääni
• Marijampolėn lääni
• Panevėžysin lääni
• Šiauliain lääni
• Tauragėn lääni
• Telšiain lääni
• Utenan lääni
• Vilnan lääni

Piirikunnan kuvernööri hallitsee piirikuntaa. Keskushallituksen on nimitettävä hänet. Kuntia johtavat kunnanvaltuustot, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kunnan johtaja on pormestari. Vanhinten hallinnassa ovat vanhimmat. Vanhinten nimittävät kunnanvaltuustot.

 
Liettuan läänit ja kunnat  

Maantiede

Liettua on maa Pohjois-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Puola lounaassa, Venäjä (Kaliningrad) lännessä, Latvia pohjoisessa ja Valko-Venäjä idässä. Liettua rajoittuu Itämereen, ja 99 kilometriä sen rannikosta kuuluu Liettuaan. Korkein kukkula on Aukštojas (294 metriä korkea), suurin järvi on Drūkšiai-järvi. Maatiloille soveltuu 31 prosenttia maasta.

Liettua on jaettu viiteen kulttuurialueeseen niiden menneisyyden ja perinteiden mukaan:

• Aukštaitija
• Dzūkija
• Mažoji Lietuva (Liettua Minor)
• Suvalkija
• Žemaitija (Samogitia)

Ilmasto

Äärimmäiset lämpötilat Liettuassa (°C)

Kuukausi

Jan

Helmikuu

Mar

Apr

Toukokuu

Jun

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Korkeimmat lämpötilat

+12,6

+16,5

+21,8

+28,8

+34

+35

+37,5

+36

+32

+26

+18

+15,6

Alhaisimmat lämpötilat

-40,5

-42,9

-37,5

-23,0

-6,8

-2,8

+0,9

-2,9

-6,3

-19,5

-23

-34

 
Liettuan fyysinen kartta  

Talous

Liettuan talous kasvaa nopeasti. Se kasvoi jopa 7 prosenttia vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä.

Ostovoimapariteettiin perustuvan BKT:n asukasta kohti arvioidaan olevan 19 730 dollaria vuonna 2008. Nimellisen BKT:n asukasta kohden arvioidaan olevan 14 213 dollaria samana vuonna. Näiden lukujen mukaan Liettuan BKT asukasta kohti on vain 61 prosenttia EU:n keskiarvosta. Vaikuttavaa on kuitenkin se, että vain kahdeksassa vuodessa, vuodesta 2000 lähtien, se kasvoi 30 prosentista EU:n keskiarvoon verrattuna.

Maastamuutto aiheuttaa edelleen ongelmia. Virallisten tietojen mukaan maastamuutto oli vuonna 2006 30 prosenttia vähäisempää kuin edellisenä vuonna, ja neljässä kuukaudessa maasta lähti 3 483 ihmistä.

 

Demografiset tiedot

Noin 80 prosenttia Liettuan asukkaista on liettualaisia. Liettuassa on suuria kansallisia vähemmistöjä:

• Puolalaiset (6,3 %) asuvat pääasiassa Vilnan läänissä, joka siirtyi Puolalle vuonna 1920.
• Venäläiset (5,1 %) asuvat pääasiassa Vilnan ja Utenan maakunnissa Ignalinan ydinvoimalan työntekijöinä.
• Valkovenäläiset (1,1 %), joista suurin osa asuu Vilnan läänissä.

Liettuan kieltä puhuu 82 prosenttia väestöstä, ja se on ainoa virallinen kieli. Puolaa käytetään lähinnä Vilnan läänissä, jossa puolalaiset poliitikot valitaan edustamaan puolalaista vähemmistöä. Asiakirjojen ja kadunnimien on oltava liettuankielisiä.

Suurimmat kaupungit ovat Vilna, 542 287 asukasta, Kaunas, 358 107 asukasta, ja Klaipėda, 185 899 asukasta.

Suurimmat kaupungit

Kaupunki	Alue	Väestö	Tiheys* (/km )2	Pinta-ala (km )2
Vilna	Itä	&&&&&&&&&&544206.&&&&&0544,206	&&&&&&&&&&&&1354.&&&&&01,354	401
Kaunas	Keskimmäinen	&&&&&&&&&&355586.&&&&&0355,586	&&&&&&&&&&&&2281.&&&&&02,281	157
Klaipėda	West	&&&&&&&&&&184657.&&&&&0184,657	&&&&&&&&&&&&1926.&&&&&01,926	98
Šiauliai	North	&&&&&&&&&&127059.&&&&&0127,059	&&&&&&&&&&&&1605.&&&&&01,605	81
Panevėžys	North	&&&&&&&&&&113653.&&&&&0113,653	&&&&&&&&&&&&2236.&&&&&02,236	52
Alytus	Etelä	&&&&&&&&&&&68304.&&&&&068,304	&&&&&&&&&&&&1747.&&&&&01,747	40
Marijampolė	Etelä	&&&&&&&&&&&47010.&&&&&047,010	&&&&&&&&&&&&2271.&&&&&02,271	21
Mažeikiai	North	&&&&&&&&&&&40572.&&&&&040,572	&&&&&&&&&&&&2956.&&&&&02,956	14
Jonava	Keskimmäinen	&&&&&&&&&&&34446.&&&&&034,446	Ilmaisuvirhe: Expression error: Unrecognized word "n"..Expression error: Tunnistamaton sana "n".n/d	n/d
Utena	Itä	&&&&&&&&&&&32572.&&&&&032,572	&&&&&&&&&&&&2191.&&&&&02,191	15,1
Kėdainiai	Keskimmäinen	&&&&&&&&&&&31055.&&&&&031,055	Ilmaisuvirhe: Expression error: Unrecognized word "n"..Expression error: Tunnistamaton sana "n".n/d	44

 
Kaunasin vanha kaupunki  

Koulutus

Lastentarhat ja päiväkodit ovat ensimmäisen tason koulutusmuotoja. Ne eivät kuitenkaan ole pakollisia. Lapset aloittavat peruskoulun 7-vuotiaina, jossa opetusohjelma kestää neljä vuotta; sen jälkeen heidän on aloitettava keskiasteen koulu (5.-10. luokat). Kun oppilas on suorittanut 8. tai 10. luokan, hän voi jatkaa opiskelua lukiossa tai valita kursseja ammatillisessa oppilaitoksessa. Lukiosta valmistuneet oppilaat voivat siirtyä korkeakouluihin ja yliopistoihin. Korkea-asteen koulutus on maksutonta opiskelijoille, joiden arvosanojen vuotuinen mediaani on vähintään 8. Muiden on maksettava vähintään ~1300 euroa lukukautta kohti.

Korkeakoulut ovat yliopistoja ja korkeakouluja. Tärkeimmät yliopistot ovat:

• Vilnan yliopisto (Koillis-Euroopan vanhin yliopisto, perustettu vuonna 1579);
• Vytautas Suuren yliopisto Kaunasissa;
• Gediminasin teknillinen yliopisto Vilnassa;
• Klaipėdan yliopisto.

 
Vilnan yliopiston suuri piha vuonna 2006  

Media

Radio ja televisio

Liettualaiset voivat valita monista televisio- ja radioasemista. Ensimmäinen radioasema aloitti toimintansa vuonna 1926 Kaunasissa. Ensimmäinen televisioasema aloitti toimintansa vuonna 1957. Tärkeimmät radioasemat ovat:

• Yleisradioyhtiö: LRT Radijas (keskusteluasema), LRT Klasika (klassinen musiikki), LRT Opus (vaihtoehtoinen musiikki).
• M-1 (TOP 40)
• Lietus (liettualainen pop)
• Radiocentras (TOP 40)
• Power Hit Radio (tanssi)
• ZIP FM (TOP 40)
• M-1 Plius (aikuisten nykyaikainen)
• Žinių Radijas (keskusteluasema)

Suosituimmat TV-asemat ovat:

• Yleisradioyhtiö: LRT Televizija (pääohjelma), LRT Plius (kulttuuri, urheilu, elokuvat).
• TV3 (kansallinen)
• LNK (kansallinen)
• BTV (kansallinen)
• Lrytas TV (kansallinen)
• TV1 (naisille suunnattu)
• TV8 (naisille suunnattu)
• TV6 (miehille suunnattu)
• Info TV (uutiset)

Painetut tiedotusvälineet ja Internet

Liettuan vanhin lakiasiainlehti on puolalainen Kurier Wilenski. Sitä julkaistiin ensimmäisen kerran 1700-luvulla, ja se on nykyään suosittu vain puolalaisyhteisön keskuudessa. Eniten myyvät sanomalehdet ovat:

• Lietuvos Rytas (kansallinen)
• Verslo žinios (liiketoiminta)
• Kauno diena (alueellinen)
• Vakaro žinios (iltapäivälehti)
• Vakarų ekspresas (alueellinen)

Internetin uutisportaalit ovat hyvin suosittuja Liettuassa. Niissä on uusimmat tiedot ja ihmiset voivat myös kommentoida niitä. Suosituimmat uutisia ja tietoja sisältävät Internet-sivustot ovat:

• Delfi.lt
• 15min.lt
• lrytas.lt
• tv3.lt
• lrt.lt

 
Euroopan maantieteellinen keskus sijaitsee Liettuassa  

Aiheeseen liittyvät sivut

• Liettua olympialaisissa
• Liettuan jalkapallomaajoukkue
• Luettelo Liettuan joista