Liettua on maa Euroopassa, yksi kolmesta Baltian valtiosta. Se rajoittuu pohjoisessa Latviaan, kaakossa Valko-Venäjään, etelässä Puolaan ja lounaassa Venäjään (Kaliningradin alue). Liettuan pinta-ala on noin 65 300 km², ja maassa asuu nykyarvioiden mukaan noin 2,8 miljoonaa ihmistä. Virallinen eli kansalliskieli on liettuan kieli, jota puhuu pääosa väestöstä — kieli on yksi Euroopan vanhimmista indoeurooppalaisista kielistä. Vilna on maan pääkaupunki ja suurin kaupunki; muita merkittäviä keskuksia ovat Kaunas, Klaipėda, Šiauliai ja Panevėžys. Liettua on osa Euroopan unionia, on Naton jäsen ja kuuluu useisiin muihin kansainvälisiin järjestöihin.

Sijainti, luonto ja ilmasto

Liettua ulottuu Itämeren rannikolle ja sen länsirannikolla sijaitsee kuuluisa Kurševahti/Kuršių nerija -niemi, joka kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Suuria jokia ovat Nemunas ja Neris. Maisemat vaihtelevat rannikon dyynialueilta laajoihin soihin, järviin ja viljelysalueisiin. Ilmasto on mannerilmaston ja meren vaikutuksen sekoitus: talvet voivat olla kylmiä ja lumisia, kesät yleensä leutoja ja valoisia.

Väestö ja kielet

Liettuan väestö koostuu pääosin etnisistä liettualaisista; maassa on myös merkittäviä venäläis- ja puolalaisvähemmistöjä sekä pienempiä valkovenäläisten, ukrainalaisten ja muiden yhteisöjen edustuksia. Väestömäärä on viime vuosikymmeninä laskenut osittain maastamuuton ja alhaisen syntyvyyden vuoksi. Virallinen kieli on liettua; venäjän ja puolankieliset yhteisöt ovat yleisiä tietyillä alueilla, ja englanti on yleistynyt etenkin nuoremman väestön ja palvelualojen parissa.

Pääkaupunki ja kaupungit

Vilna on historiallinen ja kulttuurinen keskus, jossa on vanhakaupunki, kirkkoja, museoita ja yliopistoja. Kaunas on merkittävä teollisuuden ja kulttuurin kaupunki, Klaipėda toimii tärkeänä satamakaupunkina Itämeren yhteyksissä, ja Šiauliai sekä Panevėžys ovat alueellisia keskuksia.

Hallinto ja talous

Liettua jakautuu hallinnollisesti maakuntiin ja kuntiin (maantieteellinen jako sisältää 10 lääniä ja useita kuntia). Maa kuuluu euroalueeseen (euro on käytössä), ja sen talous on kehittynyt palvelu- ja teknologia-aloilla, teollisuudessa sekä maataloudessa. Viime vuosina talous on kasvanut ja investoinnit erityisesti tietotekniikkaan ja startup-yrityksiin ovat lisääntyneet.

Lyhyt historia

Liettua on pitkän historian maa: keskiajalla Liettuan suuriruhtinaskunta oli huomattava voima Itä-Euroopassa. 1700–1800-lukujen vaihteessa alue liitettiin Venäjän keisarikuntaan, ja 1900-luvulla Liettua saavutti itsenäisyyden ensimmäisen kerran vuonna 1918. Toisen maailmansodan jälkeen maa oli osa Neuvostoliittoa, kunnes se palautti itsenäisyytensä vuonna 1990. Sittemmin Liettua on liittynyt sekä Euroopan unioniin että Natoon ja suuntautunut läntiseen yhteistyöhön.

Lippu ja symbolit

Liettuan lipun värit ovat keltainen (ylhäällä), joka symboloi aurinkoa ja vaurautta, vihreä (keskellä), joka kuvaa metsiä, luontoa ja toivoa, sekä punainen (alhaalla), joka viittaa rohkeuteen ja itsenäisyyden puolesta taistelleiden verelle. Kansalliskohteluksi tunnistettava vaakuna on Vytis (ratsastava ritari), jota käytetään valtion vaakunana ja muissa virallisissa yhteyksissä.