Heraldinen leijona: symboliikka, asennot ja värit vaakunoissa

Heraldinen leijona: tutki symboliikkaa, asentoja ja värejä vaakunoissa — historiaa, merkitykset ja visuaaliset eroavaisuudet keskiajalta nykypäivään

Tekijä: Leandro Alegsa

Leijonat esiintyvät heraldiikassa useammin kuin mikään muu eläin. Ne symboloivat perinteisesti rohkeutta, urheutta, voimaa ja kuninkaallisuutta, mutta myös auktoriteettia, suojelua ja arvokkuutta. Leijonan käyttö vaakunassa viestii kantajansa sukupuusta, sotilaallisesta kyvystä tai hallinnollisesta asemasta; siksi se on ollut erityisen suosittu kuninkaallisissa ja aatelisissa vaakunoissa.

Leijonan kuvaaminen ja blazon

Leijonia kuvataan vaakunoissa ja kilvissä blazonissa (heraldisessa kuvauksessa) niiden tinktuuran (värin) ja asennon mukaan. Usein mainitaan myös leijonan kruunu, aseistus (hampaat ja kynnet), kieli sekä häntä, jos ne poikkeavat rungon väristä tai asennosta. Esimerkiksi ilmaisu "A lion Or armed gules" tarkoittaa kultaisen (Or) leijonan, jonka hampaat ja kynnet ovat punaiset (armed gules). Kun kieli on eri värinen, käytetään yleensä termiä langued, eli esimerkiksi langued gules = punainen kieli.

Heraldiset asennot (attitudet)

Leijonan asento määrittää sen liikkeen tai asennon vaakunassa. Yleisimmät asennot ovat:

  • Rampant (pystyssä rearing) – leijona seisoo takajaloillaan, etujalat kohotettuina; yleinen kuninkaallinen asento.
  • Passant (kävelevä) – leijona kävelee sivuttain, tavallisesti oikealle katsottaessa etujalka nostettuna.
  • Passant guardant / gardant – kävelevä leijona, joka katsoo katsojaa kohti (brittiläisessä heraldiikassa usein kuvaillaan näin).
  • Sejant – istuva leijona.
  • Couchant – makuulla oleva leijona, mutta valmiina hyppyyn.
  • Dormant – nukkuva leijona, silmät kiinni.
  • Salient – hyppäävä leijona, molemmat takajalat maassa ja etujalat ilmassa.
  • Statant – seisova leijona, kaikki neljä jalkaa maassa.
  • Regardant / Guardant – leijona, joka katsoo taaksepäin (regardant) tai suoraan katsojaa kohti (guardant); yhdistelmiä kuten rampant regardant esiintyy usein.

Ranskalaiset heraldikot käyttävät historiallisesti termiä léopard kuvaamaan leijonaa, joka on passant guardant (kävelevä ja katsoo katsojaa kohti), mutta brittiläisessä käytössä sanaa "leopard" käytetään harvoin — siellä puhutaan mieluummin lionista ja lisätään kuvaileva asento.

Värit ja tinktuurat

Heraldiset värit eli tinktura jaetaan perinteisesti kahteen metalliin ja useampaan väriin. Tavallisimpia tinktuuroita ovat:

  • Or – kulta (kuvataan usein kultaisena tai keltaisena)
  • Argent – hopea tai valkoinen
  • Gules – punainen
  • Azure – sininen
  • Sable – musta
  • Vert – vihreä
  • Purpure – violetti

Heraldiikassa on myös sääntö, jota kutsutaan usein "tinkturoinnin säännöksi" (rule of tincture): metalliä ei yleensä aseteta metallin päälle eikä väriä värin päälle, jotta kontrasti säilyy (esim. Or tai Argent kannattaa yleensä asettaa värilliselle kentälle kuten Gules tai Azure). Mustavalkoisissa esityksissä tinktuurat voidaan esittää hatching-järjestelmällä: Or pisteillä, Argent tyhjänä/valkoisena, Gules pystylinjoilla, Azure vaakaviivoilla, Sable ristiviivastolla, Vert vinoilla viivoilla toisessa suunnassa ja Purpure vinoilla viivoilla vastakkaiseen suuntaan.

Erityispiirteet: aseistus, kieli, kruunu ja häntä

Leijona voidaan kuvata monin lisäominaisuuksin, jotka kerrotaan blazonissa:

  • Aseistettu (armed) – leijonan hampaat ja kynnet ovat eri väriset kuin runko (esim. "armed gules").
  • Langued – kieli eri värinen, usein näkyvä ja mainittu (esim. "langued azure").
  • Kruunattu – kruunu päässä (crowned), yleinen kuninkaallisen symboliikan yhteydessä.
  • Kaksoishäntä (queue fourchée tai double‑tailed) – häntä haarautuu, esiintyy esimerkiksi joissain Keski‑Euroopan ja itäisten vaakunoiden leijonissa.
  • Hännän asento – häntä voidaan näyttää poikkeuksellisessa asennossa (kierretty, juokseva, kohotettu jne.) ja se mainitaan blazonissa, jos se on merkityksellinen.

Historialliset ja maakohtaiset eroja

Keskiajalla heraldiikan tarkoituksena oli tunnistaa ihmiset heidän haarniskansa ulkopinnan päällä olevien tunnusmerkkien avulla. Koska monet halusivat leijonan vaakunaansa, leijonia muunneltiin runsaasti: eri asentoihin, väreihin, aseistuksiin ja lisäelementteihin, jotta kaksi vaakunaa eivät olisi samanlaisia. Joissain maissa, erityisesti Ranskassa ja Saksassa, leijonia myös maalattiin ja koristeltiin runsaammin kuin esimerkiksi englanninkielisessä perinteessä, jossa terminologia ja tyylit vakiintuivat.

Esimerkkinä kansallisista vaakunoista: Englannin vaakunaan liitetään perinteisesti kolme leijonaa (kolmen vaakunan motiivina useissa historiallisissa versioissa), kun taas Suomen vaakuna tunnetaan kruunatusta ja miekkaa pitelevästä leijonasta, jossa usein on myös poljettuna miekka tai vastaava ase. Tällaiset erot heijastavat kansallisia perinteitä ja symboliikan painotuksia.

Miksi leijona on niin suosittu?

Leijonan suosio heraldiikassa johtuu sen vahvasta symboliikasta (kuninkaallinen, sotilaallinen ja moraalinen valta), sen ulkoisen tunnistettavuuden vuoksi sekä siitä, että se sopii hyvin eri asentoihin ja variaatioihin. Kun heraldiikka kehittyi, haluttiin erottautua muista — muuntelemalla leijonan asentoja, värejä ja lisävarusteita saatiin laaja kirjo yksilöllisiä vaakunoita samalla kun säilytettiin symbolin vaikutusvalta.

Asenteet

Vaikka heraldiikassa käytetään nykyään monia asentoja tai asentoja, keskiaikaiset heraldikot tunsivat niistä hyvin vähän, sillä he halusivat yksinkertaisesti piirtää leijonan täyttämään kilvessä olevan tilan. Seuraavassa taulukossa kuvataan heraldisten leijonien eri asentoja:

Asenne

Esimerkki

Kuvaus

Rampant

Profiilikuvassa (vasemmalta puolelta katsottuna) on "leijona", joka seisoo pystyasennossa etukäpälät kohotettuna. Takajalkojen asento vaihtelee paikallisen tavan mukaan: leijona voi seistä molemmat takajalat levällään tai vain toisella, jolloin myös toinen on nostettu ylös iskemistä varten. Sana riehuva jätetään usein pois kuvauksesta, erityisesti keskiaikaisessa heraldiikassa, koska tämä on tavallisin metsästävien petojen asento.

Huomautus: termi segreant tarkoittaa samaa asentoa, mutta sitä käytetään vain siivekkäistä pedoista (eli aarnikotkista ja lohikäärmeistä).

Passant

Leijona kävelee, oikea etutassu koholla ja kaikki muut tassut maassa. "Englannin leijona" tarkoittaa leijonapassanttia, joka on oranssi, jota käytetään augmentaationa (kunniamerkkinä).

Huomautus: Leijonapassanttia voidaan joskus kutsua myös leopardiksi.

Statant

Leijonapatsas seisoo, kaikki neljä jalkaa maassa, yleensä etukäpälät yhdessä. Tässä asennossa olevia leijonia nähdään useammin vaakunoissa kuin kilvissä olevissa latauksissa.

Merkittävimmät

Leijona hyppää, kun molemmat takajalat ovat yhdessä maassa ja molemmat etujalat yhdessä ilmassa. Tämä on hyvin harvinainen asento leijonalle, mutta sitä käytetään myös muista heraldisista pedoista.

Sejant

Leijona istuu kyttyräselällään, molemmat etukäpälät maassa.

Sejant pystyssä

Sejant-leijona istuu kyttyräselällään, mutta sen vartalo on pystyssä ja molemmat etukäpälät ovat koholla "rampant"-asennossa (tätä kutsutaan joskus "sejant-rampant"-asennoksi).

Couchant

"Leijona couchant" makaa makuulla, mutta pää kohotettuna.

Lepo

Lepotilassa oleva leijona makaa silmät suljettuina ja pää alas laskettuna etukäpälien varassa, ikään kuin nukkuen.

Muita termejä käytetään kuvaamaan leijonan asemaa yksityiskohtaisemmin. Leijonan pää näkyy yleensä yleisasennon mukaisesti (vasemmalle päin), ellei toisin mainita. Jos leijonan koko vartalo on käännetty oikealle, se on sinister tai contourné. Jos leijonan koko vartalo on katsojaan päin, se on affronté. Jos leijonan pää on vain katsojaan päin, se on guardant tai gardant, ja jos se katsoo olkansa yli (vartalo vasemmalle, mutta pää käännettynä oikealle), se on regardant. Nämä sanat seuraavat asennon pääkuvauksen jälkeen, ja sitten leijona kuvataan vielä aseistettuna (hampaat ja kynnet), jos käytetään toista väriä. Lopuksi voidaan kuvata häntä, jos se on epätavallinen. Leijona (tai muu peto) kantaa pelkurimaisesti häntäänsä takajalkojensa välissä. Häntä voi olla myös nowed (solmittu), tai leijona voi olla queue fourchée (haarautuva häntä) tai double-queued (kaksi häntää).

Leijona guardant

Lion regardant

Leijona pelkuri

Tail nowed

Queue fourchée

Kaksinkertainen jonotus



Esimerkkejä

·        

Sri Lankan lippu

·        

·        

Belgian vaakuna

·        

Persian vaakuna (Qajar-dynastia)

·        

·        

Viron vaakuna

Aiheeseen liittyvät sivut

  • Leónin heraldiikka

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä eläin esiintyy useimmin heraldiikassa?


A: Leijonat esiintyvät useammin kuin mikään muu eläin.

K: Mitä leijona perinteisesti symboloi heraldiikassa?


A: Leijona symboloi perinteisesti rohkeutta, urheutta, voimaa ja kuninkaallisuutta.

K: Miten leijona voi esiintyä vaakunassa?


V: Leijona voi esiintyä kilven rintamana tai vaakunassa.

K: Miten leijonat kuvataan vaakunassa?


V: Leijonat kuvataan vaakunassa niiden tinktuuran (värin) ja asennon (asennon) mukaan.

K: Mitä "aseistettu" tarkoittaa heraldiikassa?


V: "Aseistettu" tarkoittaa sitä, että leijonan hampaat ja kynnet voivat olla eri väriset kuin leijonan muu ruumis.

K: Miksi leijonat esitetään heraldiikassa monin eri tavoin?


V: Kun heraldiikka kehittyi, monet ihmiset halusivat leijonan vaakunaansa, mutta kaksi vaakunaa ei voi olla samanlaisia.

K: Mikä oli heraldiikan tarkoitus keskiajalla?


V: Keskiajalla heraldiikan tarkoituksena oli tunnistaa ihmiset heidän haarniskansa ulkopinnalla olevien rohkeiden kuvien avulla.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3