Keskiaika | noin tuhannen vuoden ajanjakso Euroopan historiassa
Keskiaika oli noin tuhannen vuoden mittainen ajanjakso Euroopan historiassa. Se alkoi noin vuonna 476 jKr., jolloin Länsi-Rooman valtakunta päättyi, ja jatkui noin siihen asti, kun Kristoffer Kolumbus saapui Uuteen maailmaan vuonna 1492. Tätä ajanjaksoa kutsutaan "keskiajaksi", koska se sijoittui keisarillisen Rooman kukistumisen ja varhaismodernin Euroopan alun välille. Se jaetaan usein varhaiskeskiaikaan, korkeakeskiaikaan ja myöhäiskeskiaikaan.
Joskus ihmiset käyttävät keskiajasta muita nimityksiä, kuten "keskiaika". Toinen nimi keskiajalle on "uskon aikakausi", koska kristinusko ja islam yleistyivät huomattavasti. Varhaiskeskiaikaa on kutsuttu myös "pimeäksi keskiajaksi", koska aiemmat tutkijat uskoivat virheellisesti, että tänä aikana oli hyvin vähän kulttuuria, hyvää kirjallisuutta tai taidetta tai edistystä.
Keskiajalla vain harvat osasivat lukea, joten tältä ajalta ei ole paljon tallenteita. Tämän vuoksi historioitsijat eivät tiedä keskiajasta yhtä paljon kuin aiemmista ajoista.
Keskiajalla monien ihmisten elämä oli lyhyttä, vaikeaa ja köyhää. Rooman valtakunnan kukistuminen ja barbaariheimojen hyökkäykset tuhosivat Eurooppaa. Roomalaiset olivat edistyneet paljon tieteen, teknologian, tekniikan, lääketieteen ja kirjallisuuden alalla. Keskiajalla suuri osa tästä uudesta tiedosta katosi. Tapahtui joukkomuuttoja, sotia ja kulkutauteja. Noin 300 vuoden ajan vallitsi jatkuva väkivalta. Sen jälkeen feodalismin kehittyminen vähensi jonkin verran väkivaltaa.
Vuonna 800 eaa. Kaarle Suuresta tuli roomalaisten keisari. Hän edisti järjestystä, koulutusta ja sivistystä. Hitaasti Eurooppa alkoi saada takaisin sen, mitä se oli menettänyt. Myöhäiskeskiaika oli silti vaikeaa aikaa. Sodat ja paiserutto tappoivat miljoonia ihmisiä Euroopassa ja Aasiassa.
Eurooppa muuttui keskiajalla. Vanhan Länsi-Rooman valtakunnan alueelle muodostui itsenäisiä, yhtenäisiä kansallisvaltioita. Näitä uusia kansakuntia olivat muun muassa Englanti, Skotlanti, Unkari, Espanja, Portugali, Puola, Liettua, Tanska, Norja ja Ranska (joka kehittyi frankkien valtakunnasta).
Bysantti: Rooman itäinen puoli
Vuonna 330 jKr. Rooman keisari Konstantin perusti Bysantin valtakunnan (jota kutsutaan myös Itä-Rooman valtakunnaksi). Hän teki pääkaupungiksi Konstantinopolin. Bysantin valtakunta hallitsi Vähä-Aasiaa ja Pohjois-Afrikkaa sekä joskus Etelä-Espanjaa ja Etelä-Italiaa. Turkkilaisten ja frankkien kaltaiset viholliset söivät kuitenkin hitaasti sen maita.
Bysantin valtakunta selvisi Länsi-Rooman valtakunnan hajoamisesta ja kesti vuoteen 1453 asti. Konstantinopoli oli muurien ympäröimä kaupunki niemimaalla. Tämä vaikeutti hyökkääjien valtaamista. Lopulta vuonna 1453 Osmanien valtakunta valtasi Konstantinopolin. He antoivat kaupungille sen nykyisen nimen: Istanbul. Tämä oli Bysantin valtakunnan loppu.
Konstantinopolin kukistumista ottomaanien turkkilaisille kutsutaan joskus keskiajan lopuksi.
Konstantinopolin piiritys näkyy 1400-luvun käsikirjoituksessa (Chronique de Charles VII).
Islam ja sen kulta-aika
Islamin profeetta Muhammad perusti islamin 7. vuosisadan alussa. Pian hänen kuolemansa jälkeen vuonna 632 jKr. islam jakautui kahteen haaraan. Nämä olivat sunnimuslimit ja shiialaiset. Suurin osa muslimeista (noin 85 prosenttia) on sunnilaisia. Shiia-muslimit asuvat enimmäkseen nykyisessä Iranissa ja Irakissa. Sunnien ja shiiojen jakautumista on verrattu protestanttiseen uskonpuhdistukseen kristillisen kirkon sisällä paljon myöhemmin, vuonna 1517.
Profeetta Muhammedin kuoleman jälkeen arabimuslimit alkoivat vallata monia kristittyjen alueita ja käännyttää niitä islamiin. Ajan myötä he ottivat haltuunsa nykyiset Irak, Syyria, Egypti, Pohjois-Afrikka ja Espanja. (Ranska ja muut Euroopan maat jäivät kristittyjen hallintaan.) Lopulta muslimien Ottomaanien valtakunta valloitti myös osia Itä-Euroopasta. Monet muslimivaltiot pitivät hallussaan laajoja maa-alueita, mikä teki niistä keskiajan suurvaltoja. Islam levisi vanhan maailman tärkeimpiä kauppareittejä pitkin. Monista kauppiaista ja matkustajista tuli muslimeja.
Keskiaika oli tiedon kulta-aikaa muslimialueilla. Kun Eurooppa kamppaili kovasti, islamilainen maailma edistyi suuresti taiteissa, maataloudessa, taloudessa, teollisuudessa, lainsäädännössä, kirjallisuudessa, merenkulussa, filosofiassa, tieteissä ja teknologiassa. Monet muslimikalifit ja sulttaanit keräsivät suurten klassisten valtakuntien muinaisia tekstejä. (Esimerkiksi Andalusian Cordoban kalifit keräsivät antiikin roomalaisia tekstejä ja Anatolian seldžukkisulttaanit antiikin kreikkalaisia tekstejä). Tämän islamilaisen kultakauden aikana eräs persialainen muslimi auttoi kehittämään algebran.
Islamin kulta-aika päättyi mongolien hyökkäyksiin 1300-luvun puolivälissä.
Aasian kauppa ja paiserutto
Keskiajalla maiden välinen kauppa yleistyi huomattavasti. Suurin osa kaupasta kulki Silkkitietä pitkin, joka yhdisti Euroopan Lähi-itään ja Itä-Aasiaan. Arabikauppiaat kuljettivat tavaroita edestakaisin Euroopan ja Itä-Aasian välillä Silkkitietä pitkin.
Kevyet, helposti kuljetettavat ja arvokkaat esineet kulkivat pisimmät matkat. Korkean keskiajan aikana vauraus alkoi palata ja kuluttajat alkoivat jälleen vaatia ylellisyyksiä. Kauppiaat toivat silkkiä, posliinia, mausteita, suitsukkeita, kultaa ja jalokiviä tuhansia kilometrejä aavikoiden, vuorten ja tasankojen halki Eurooppaan. He toivat myös lasia Euroopasta Aasiaan.
Kaikki tuotteet eivät kulkeneet koko Silkkitietä pitkin. Raskaampia ja vähemmän arvokkaita tavaroita kuljettaneet kauppiaat kulkivat lyhyempiä matkoja. Esimerkiksi elintarvikkeet kulkivat useimmiten vain muutaman kylän sisällä.
Kaupankäynti keskeytyi useita kertoja ristiretkien (1095-1291) aikana mongolien hyökkäysten, muslimien ja kristittyjen välisten sotien ja (myöhemmin) mustan ruttotaudin vuoksi. Historian mukaan mongolit toivat ruttoa mukanaan Aasiasta. Tämä tauti tuhosi maailman väestöä vuosina 1347-1351. Se tappoi lähes kolmanneksen maailman väestöstä (vaikka Amerikka ei kärsinyt siitä).
Buddhalaisuus keskiajalla
Buddhalaisuus on ei-teistinen uskonto (eli sen kannattajat eivät usko jumalaan). Se perustuu filosofiaan. Se sai alkunsa Intiasta. Muslimit kuitenkin ajoivat buddhalaisuuden pois Intiasta. Tämä pakotti buddhalaisuuden pakenemaan itään. Nykyään Intiassa on hyvin vähän buddhalaisia, mutta buddhalaisuus juurtui lopulta vahvasti Kiinaan.
Mongolien valtakunta ja Kiinan tutkimusmatkailu
Keskiajalla mongolit loivat maailman suurimman yhtenäisen valtakunnan. Tšingis-kaanin johdolla mongolit valtasivat alueita suuressa osassa Aasiaa, Lähi-itää ja Kaukoidän Eurooppaa. Koska mongolivaltakunta oli niin suuri ja voimakas, valtakunnan sisällä käytiin vain vähän sotia. Tätä ajanjaksoa kutsutaan nykyään Pax Mongolicaksi (pax on latinaa ja tarkoittaa rauhaa). Kuten aiempi Rooman Pax Romana, Pax Mongolica oli suhteellisen rauhan ja vakauden aikaa. Tämä mahdollisti sen, että kauppa, teknologia ja ideat kulkivat turvallisesti koko Euraasiassa. Kansainvälinen kauppa ja diplomatia Silkkitietä pitkin laajenivat huomattavasti.
Vuonna 1227 tapahtuneen kuolemansa aikoihin Tšingis-kaanin valtakunta oli kasvanut liian suureksi selviytyäkseen. Se romahti oman kokonsa alle (kuten Aleksanteri Suuren valtakunta muinaisessa Kreikassa). Entinen mongolivaltakunta jakautui neljään osaan. Tämä mahdollisti sen, että kiinalaisista tuli jälleen Kaukoidän hallitseva valta. Myöhemmin Yuan-dynastian aikana kiinalaiset saivat myös Pohjois-Kiinan takaisin hallintaansa.
Noin vuonna 1405 kiinalainen amiraali Zheng He lähti tutkimaan maailmaa. Hänen 300 "aarreaitta-aluksesta" koostuva laivastonsa tutki suuria alueita itäisessä maailmassa. Nämä alukset olivat moninkertaisesti suurempia kuin mikään, mitä eurooppalaiset olivat rakentaneet. (Zheng He:n aarrelaiva oli leveämpi kuin Kolumbuksen Santa Maria -laiva oli pitkä).
Maalaus Donian ja Jelckaman taistelusta kansansa vapauden puolesta. Maalaus on nimeltään: "Dapperheid van Grote Pier", joka tarkoittaa: "Suuren Pyrin rohkeus".
Myöhäinen keskiaika
Myöhäiskeskiaika oli keskiajan kaksi viimeistä vuosisataa noin vuodesta 1291 (jolloin ristiretket päättyivät) vuoteen 1492 (jolloin Kolumbus matkusti Uuteen maailmaan). Tänä aikana keksittiin ase, joka muutti tapaa, jolla sotia käytiin. Aristokratian ja feodalismin merkitys väheni.
Ennen myöhäiskeskiaikaa armeijoita muodostettiin vain sodan sattuessa. Nyt valtiot perustivat pysyviä armeijoita. Teknologia, talous ja tiede kehittyivät. Kaupunkeja perustettiin, ja olemassa olevat kaupungit kasvoivat suuremmiksi ja rikkaammiksi.
Keskiajan lopulla Ranska ja Englanti kävivät satavuotista sotaa. Tänä aikana Kiina sai myös takaisin itsenäisyytensä mongolivaltakunnasta. Niin teki myös Moskovan suuriruhtinaskunta, josta tuli Itä-Euroopan tärkein valtio nimellä "Venäjä".
Paiserutto tuhosi Euraasiaa ja Pohjois-Afrikkaa myöhäiskeskiajalla. Se oli yksi historian tappavimmista pandemioista. Se tappoi 75-200 miljoonaa ihmistä. Tämä oli 1/3-3/4 maailman silloisesta väestöstä.
1400-luvulla turkkilaiset ottomaanit valloittivat Bysantin valtakunnan. Tämä katkaisi Silkkitien, joten eurooppalaisten oli löydettävä uusia kauppareittejä. Kristityt valtiot puolestaan ajoivat muslimit pois Espanjasta. Tämä käynnisti renessanssin aikaisen löytöretkien aikakauden.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on keskiaika?
V: Keskiaika on noin tuhannen vuoden ajanjakso Euroopan historiassa, joka alkoi noin vuonna 476 jKr. ja päättyi noin vuonna 1492 jKr. Sitä kutsutaan myös "uskon aikakaudeksi", koska kristinuskon ja islamin suosio kasvoi tänä aikana.
Kysymys: Millaisena varhaiskeskiaikaa pitivät aiemmat tutkijat?
V: Aiemmat tutkijat uskoivat virheellisesti, että tänä aikana oli hyvin vähän kulttuuria, hyvää kirjallisuutta tai taidetta tai edistystä, joten he kutsuivat sitä "pimeäksi keskiajaksi".
K: Mitä Euroopassa tapahtui Rooman valtakunnan kaatumisen jälkeen?
V: Rooman valtakunnan kukistumisen jälkeen Eurooppa koki joukkomuuttoja, sotia ja kulkutauteja, jotka tuhosivat sitä. Tämän vuoksi paljon roomalaisten hankkimaa uutta tietoa katosi.
K: Kenestä tuli roomalaisten keisari vuonna 800 jKr?
V: Kaarle Suuresta tuli roomalaisten keisari vuonna 800 jKr. Hän edisti järjestystä, koulutusta ja sivistystä, mikä auttoi Eurooppaa saamaan hitaasti takaisin sen, mitä se oli menettänyt.
K: Mitä seurauksia oli siitä, että elettiin tämän ajanjakson aikana?
V: Ihmisten elämä oli lyhyttä ja vaikeaa, koska sodat ja kulkutaudit tappoivat miljoonia ihmisiä kaikkialla Euroopassa ja Aasiassa. Myös väkivalta oli jatkuvaa 300 vuoden ajan, kunnes feodalismi vähensi jonkin verran väkivaltaa.
K: Mitä kansakuntia muodostui vanhan Länsi-Rooman valtakunnan alueelle tämän ajanjakson aikana? V: Vanhan Länsi-Rooman valtakunnan alueelle muodostui kansakuntia, joihin kuuluivat Englanti, Skotlanti, Unkari, Espanja, Portugali, Puola Liettua Tanska Norja Ranska (joka kehittyi valtakunnan frangista).
