Pituushyppy – mitä se on? Määritelmä, säännöt ja tekniikka

Pituushyppy: kattava määritelmä, säännöt ja tekniikka. Opas juoksusta, hyppykuopasta ja suoritusvinkeistä — paranna hyppyjäsi nopeasti ja opi voittavat tekniikat. Lue lisää.

Pituushyppy on urheilulaji yleisurheilussa (yleisurheilu), jossa urheilijat kilpailevat vertailemalla hyppyjensä pituuksia. Tavoitteena on hypätä mahdollisimman pitkälle: urheilija juoksee kiihdytysjuoksun eli run-upin ja loikkaa ottolaudan kautta pehmeään, hiekasta tehtyyn hyppykuoppaan. Jos urheilija kaatuu taaksepäin laskeutuessaan, lähimpään painaumaan mitataan ottopisteestä jolloin hyppyn pituus voi pienentyä.

Säännöt lyhyesti

• Ottolauta ja virhehyppy: Hyppy lähtee ottolaudalta. Jos varvas tai muu kehon osa koskettaa lautaa tai sen takapuolta ottolinjan yli, hyppy tuomitaan virheeksi (foul) eikä sitä mitata.
• Yritykset: Kilpailuissa on yleensä useita yrityksiä; usein karsinnassa kolme yritystä ja finaalissa kuusi parasta jatkaa lisäyrityksiin.
• Mittaaminen: Mittaus tehdään ottolautaan lähimmän painaumamerkin kohdalta hiekassa ja ilmoitetaan yleensä senttimetreinä.
• Sää- ja tuuliolosuhteet: Virallisissa tuloksissa sallitaan tuulen avustus enintään +2,0 m/s; suurempi myötätuuli tekee tuloksesta epäkelvon ennätyskäyttöön.
• Turvallisuus ja järjestys: Hiekka tasoitetaan ja poistetaan edellisten hyppyjen jäljet ennen seuraavaa yritystä.

Hyppyvaiheet ja tekniikka

Pituushypyn voi jakaa neljään päävaiheeseen: run-up (juoksu), ottotakoma (takeoff), lento ja laskeutuminen (landing). Jokaisella vaiheella on oma merkityksensä loppupituuteen.

• Run-up: Kiihdytys, jolla hankitaan nopeutta. Sen pituus ja rytmi ovat yksilöllisiä; tärkeintä on tasainen askelsarja ja hyvä viimeinen askel ennen ottolautaa.
• Takeoff: Voimakas työntö ja pystysuuntaisen komponentin lisääminen. Jalka asettuu lautaan napakasti ja vartalo ojentuu.
• Flight (lento): Tässä vaiheessa hallitaan kehon asento ja ilmavirran hyödyntäminen. Tunnetuimmat lentotekniikat ovat sail (venytys), hang (roikunta) ja hitch‑kick (juoksuliikkeen jäljittely ilmassa).
• Landing (laskeutuminen): Pyritään etuasentoon ja suorille jaloille, jotta lähin painauma hiekassa on mahdollisimman kaukana ottolaudasta. Takaperin kaatuminen vähentää mitattavaa pituutta.

Mittaaminen ja tuomaritoiminta

• Mittaaja mittaa ottolaudan etureunasta lähimpään hiekkaan jääneeseen painaumaan tai merkkiin.
• Tulokset ilmoitetaan yleensä senttimetreinä; kilpailuissa käytetään myös tuomarikokoonpanoa virheiden ja tuulimittaritietojen varmistamiseen.
• Jos hiekkaan jää useita painaumia, mitataan lähin ottolautaan nähden.

Harjoittelu ja harjoitevinkit

• Nopeus ja räjähtävä voima: Sprintiharjoitukset ja plyometria (esim. laatikkohypyt) kehittävät tarvittavaa nopeutta ja voimantuottoa.
• Tekniikkaharjoitukset: Ottotilanteen malliharjoitukset, erilaiset lentotekniikat (sail, hang, hitch‑kick) ja laskeutumisharjoitukset hiekassa tai paksulla alustalla.
• Run-upin harjoittelu: Askelrytmin ja viimeisen askeleen kontrollointi toistoharjoituksilla ja merkkien avulla.
• Voimaharjoittelu: Kyykky, maastaveto ja keskivartalon harjoitteet parantavat voimaa ja tasapainoa.

Varusteet ja turvallisuus

• Pituushyppääjä käyttää yleensä piikkikenkiä (yleensä 6–9 piikkiä) ja kevyttä kilpailuasua.
• Hyppykuoppa täytetään ja tasoitetaan jokaisen hypyn jälkeen, jotta seuraavan hyppääjän laskeutuminen on turvallinen.
• Hyppääjän yleisimpiä vammoja ovat pohje- ja reiden lihasrevähdykset sekä nilkan vammat; huolellinen lämmittely ja voima‑/liikkuvuusharjoittelu vähentävät riskejä.

Kilpailumuodot ja historiaa

Pituushyppy on ollut olympialaji antiikin ajoista lähtien ja modernissa olympiassa alusta alkaen. Kilpailuja järjestetään paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, ja niissä noudatetaan kansainvälisen liiton (World Athletics) sääntöjä.

Pituushyppy kehittää monipuolisesti nopeutta, voimaa ja koordinaatiota. Oikealla tekniikalla ja järjestelmällisellä harjoittelulla hyppyyn voi saada merkittävää lisäpituutta ja välttää yleisimpiä virheitä.

Hae kirjaimella