Yleisurheilu on joukko urheilulajeja, jotka koostuvat pääasiassa juoksu-, hyppy- ja heittolajeista. Yleisurheilukilpailut järjestetään yleensä urheilustadionilla joko juoksuradalla tai radan sisällä olevalla kentällä. Joitakin juoksutapahtumia, kuten maastojuoksu, maantiejuoksu, maratonit ja kävelylajit, järjestetään stadioneiden ulkopuolella.
Lajit
Yleisurheilun lajit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:
- Juoksulajit: lähtien sprinttimatkoista (esim. 100 m), keskimatkoihin ja pidempiin matkoihin sekä estejuoksuihin. Esimerkkejä ovat 200 metrin juoksu, 3000 metrin esteet, ja maratonit (maratonit).
- Hyppylajit: mm. korkeushyppy, pituushyppy, kolmiloikka ja seiväshyppy. Hyppyjen tulokset mitataan korkeutena tai pituutena.
- Heittolajit: mm. keihäänheitto, kiekonheitto, moukarinheitto ja kuulantyöntö, joissa mitataan heiton matka.
On myös yhdistelmäkilpailuja, joissa yhdistyvät juoksun, hyppäämisen ja heittämisen osa-alueet. Tunnetuimpia näistä ovat miesten kymmenottelu (decathlon) ja naisten seitsenottelu (heptathlon). Esimerkiksi kymmenottelu sisältää muun muassa lyhyen matkan juoksuja, mailin juoksun, estejuoksun, keihäänheiton, kiekon, kuulantyönnön, korkeuden ja seiväshypyn.
Pituushyppy Berliinissä, 2009.
Kiekonheitto Barcelonassa.
Seiväshyppy Birminghamissa.
200 metrin juoksu Helsingissä.
Kilpailut ja sarjat
Yleisurheilua kilpaillaan paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Merkittävimpiä kansainvälisiä kilpailuja ovat olympialaiset, IAAF:n (World Athletics) maailmanmestaruuskilpailut, EM-kilpailut sekä vuosittaiset sarjat kuten Diamond League. Kilpailut voivat olla yksittäisiä tapahtumia tai monipäiväisiä kilpailuja, joissa useita lajeja järjestetään samanaikaisesti.
Säännöt, mittaaminen ja tuomarit
Yleisurheilussa tulokset mitataan joko ajalla (juoksu) tai etäisyydellä/korkeudella (hyppy ja heitto). Kilpailuissa käytetään virallisia ajanotto- ja mittausmenetelmiä, kuten elektronista ajanottoa ja laser- tai liuskamittausta kenttätilanteissa. Tuomarit valvovat sääntöjen noudattamista: lähtövirheet (esim. ennen lähtölaukausta liikkuminen), heittojen tai hyppyjen virheet (esim. ylitys raja-alueella) johtavat hylkäykseen.
Välineet, kenttä ja turvallisuus
Radat ovat yleensä 400 metrin mittaisia ja materiaaleiltaan synteettisiä. Hyppyalueilla on ponnistuskaistat ja hiekkalaatikot pituuteen ja kolmiloikkaan, sekä kaaret korkeuteen ja seiväshyppyyn. Heittolajeissa käytetään heittorenkaita ja -alueita, ja laitteet kuten keihäs, kiekko, moukari ja kuula ovat lajin sääntöjen mukaisia painoltaan ja mitoiltansa. Turvallisuus on tärkeää — erityisesti heittotreeneissä ja seiväshypyssä on huolehdittava siitä, että muut urheilijat eivät ole heittoalueella tai ponnistuslinjalla.
Harjoittelu ja valmennus
Yleisurheilijat harjoittelevat monipuolisesti lajin vaatimusten mukaan: voima-, nopeus-, kestävyys- ja tekniikkaharjoituksia yhdistellään. Nuorille tarjotaan laaja perustreeni, josta lajikohtaista erikoistumista voidaan suunnitella. Valmennus painottaa myös palautumista, ravintoa, vammojen ehkäisyä ja psyykkistä valmiutta kilpailutilanteisiin.
Kilpailuluokat ja saavutettavuus
Yleisurheilu on laji, jota voi harrastaa kaikenikäiset ja -tasoiset urheilijat. Kilpailuluokkia ovat lapset, nuoret, aikuiset ja veteraanit sekä para-urheilun luokat. Para-yleisurheilu (para-athletics) tarjoaa kilpailumahdollisuudet liikunta- ja toimintarajoitteisille urheilijoille omine sarjoineen, lajeineen ja luokituksineen.
Yleisurheilu olympialajina
Yleisurheilu on yksi olympialaisten keskeisistä ja perinteisimmistä lajeista. Monet suosituimmista ja seuratuimmista olympiakilpailuista ovat yleisurheilulajeja, ja lajissa mitataan maailman parhaita suorituksia ja ennätyksiä.
Kaikille osallistujille mitataan aika tai matka, ja nämä tulokset ratkaisevat sijoitukset. Useimmat urheilijat harjoittelevat pitkään parantaakseen suorituksiaan ja saavuttaakseen kilpailumenestystä. Yleisurheilu tarjoaa mahdollisuuden sekä harrastamiseen että kansainväliseen huippu-urheiluun, ja se on levinnyt laajasti ympäri maailmaa.