Makedonian falangi
Makedonialainen falangi on Filip II:n kehittämä jalkaväen muodostelma. Hänen poikansa Aleksanteri Suuri käytti sitä valloittaessaan Persian valtakunnan. Muodostelma koostui keihäsmiehistä, jotka kantoivat 5,5-6 metrin pituisia keihäitä. Näitä kutsuttiin sarissoiksi. He olivat kaksikätisiä; pienemmät kilvet kannettiin vasemman olkapään yli.
Makedonialainen falangi oli edestä päin valloittamaton, mutta haavoittuvainen sivuilta ja takaa, missä vihollisen ratsuväki saattoi hyökätä sitä vastaan. Siksi järjestelmä tarvitsi suojaa, jonka se sai makedonialaiselta ratsuväeltä, joka oli joustavin joukko. Taistelun alussa Aleksanteri käytti falangia vihollisen kiinnittämiseen. Hänen raskas ratsuväkensä ajoi vihollisen hevosen pois kentältä ja hyökkäsi sitten valittujen vastustajien tai paljastuneiden vihollisyksiköiden sivustoille. Sitten falangi siirtyi keskustaa vastaan.
Varhaiset kreikkalaiset kaupunkivaltiot taistelivat usein kapeilla laaksonpohjilla, joissa ratsuväki ei ollut niin tärkeää. Usein ratsuväkeä oli vähän tai ei lainkaan. Kreikkalais-persialaisissa sodissa taistelut käytiin kuitenkin avoimemmalla maalla, jossa ratsuväki oli suuri voima. Esimerkkinä tästä on Gaugamelan taistelu. Siellä Aleksanteri siirtyi oikealle estääkseen persialaisten armeijan kaksinkertaisen saartamisen. Dareios komensi ratsuväkensä vasemmalle sivustalleen estämään kreikkalaisten vinon liikkeen hyökkäämällä heidän ratsuväkensä kimppuun. Aleksanterin seuralainen ratsuväki hyökkäsi sitten heikentyneeseen vihollisen keskukseen, jossa Dareios oli sijoitettuna, ja sitä seurasi falangimuodostelma.
Makedonialainen taistelumuodostelma. Hypaspistit, eliittiraskas jalkaväki, on merkitty virheellisesti eliittiraskaaksi ratsuväeksi.
Makedonialainen falangi: kilvet ovat pienemmät ja kevyemmät kuin perinteisessä hopliittifalanxissa, ja sarissa on kaksi kertaa niin pitkä kuin perinteiset keihäät.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli makedonialainen falangi?
A: Makedonialainen falangi oli Filip II:n kehittämä jalkaväkimuodostelma, jota hänen poikansa Aleksanteri Suuri käytti valloittaessaan Persian valtakunnan. Se koostui keihäsmiehistä, jotka kantoivat pitkiä keihäitä, joita kutsuttiin sarissoiksi, jotka olivat kaksikätisiä ja joiden vasemman olkapään yli oli ripustettu pienemmät kilvet.
Kysymys: Miten Aleksanteri käytti falangia taistelussa?
V: Taistelun alussa Aleksanteri käytti falanxia vangitakseen vihollisen, kun hänen raskas ratsuväkensä ajoi heidän hevosensa pois kentältä. Sitten hän hyökkäsi ratsuväkensä kanssa valittujen vastustajien tai paljastuneiden vihollisyksiköiden sivustoja vastaan, ennen kuin hän pani falangin siirtymään niiden keskustaa vastaan.
Kysymys: Miksi varhaiset kreikkalaiset kaupunkivaltiot eivät turvautuneet ratsuväkeen?
V: Varhaiset kreikkalaiset kaupunkivaltiot taistelivat usein kapeilla laaksopohjilla, joissa ratsuväki ei ollut niin tärkeää tai jopa olematonta. Kuitenkin esimerkiksi Kreikan ja Persian välisissä taisteluissa taisteltiin avoimemmalla maalla, jossa ratsuväestä tuli suuri voima.
K: Mitä Gaugamelassa tapahtui?
V: Gaugamelassa Aleksanteri manööveröi estääkseen Dareioksen persialaisten armeijan kaksinkertaisen saartamisen antamalla ratsuväkensä hyökätä Dareioksen heikentyneen keskuksen kimppuun, kun hänen falanx-muodostelmansa seurasi häntä.
Kysymys: Mikä teki makedonialaisesta falangista edestä käsin valloittamattoman?
V: Makedonian falangit olivat edestäpäin valloittamattomia, koska ne koostuivat keihäsmiehistä, jotka kantoivat pitkiä keihäitä, joita kutsuttiin sarissoiksi ja joita voitiin käyttää samanaikaisesti puolustukseen ja hyökkäykseen.
K: Miten Makedonia suojasi falangiaan taistelujen aikana?
V: Järjestelmä tarvitsi suojaa, jonka se sai makedonialaiselta ratsuväeltä, joka oli riittävän joustava suojautuakseen sivulta ja takaa tulevia hyökkäyksiä vastaan, jolloin vihollisen ratsuväki saattoi hyökätä.
K: Millaisia aseita keihäsmiehet kantoivat tässä muodostelmassa?
V: Keihäsmiehet kantoivat 5,5-6 metrin pituisia keihäitä, joita kutsuttiin sarissoiksi ja jotka olivat kaksikätisiä, ja heillä oli vasemman olkapäänsä yli kiinnitetyt pienemmät kilvet lisäsuojana taistelun aikana.
