Falangi
Phalanx-muodostelma on antiikin kreikkalainen termi, joka tarkoittaa lohkomaista jalkaväen muodostelmaa. Kreikkalaiset hopliitit (raskas jalkaväki) oli aseistettu keihäillä, miekoilla tai vastaavilla aseilla. Jalkaväkijoukko marssi yhtenä kokonaisuutena vastustajia vastaan. Järjestelmää käyttivät kaupunkivaltiot, jotka usein taistelivat toisiaan vastaan. Ratsuväki oli harvinaista, mikä johtui osittain siitä, että hevoset olivat niukka resurssi, ja osittain siitä, että Peloponnesoksen laaksojen lattioilla ei ollut paljon tilaa ratsuväen manöövereille. Myöhemmin Aleksanteri Suuren valloituksissa makedonialaista falangia tuki aina ratsuväki.
Taktiikka
Varhaisissa taisteluissa falanxin kanssa samankaltaiset kokoonpanot työnsivät toisiaan vastaan, kunnes yksi niistä murtui. Maratonin taistelussa (490 eaa.) osoitettiin, että falangilla oli enemmän mahdollisuuksia. Dareios I:n valtavan armeijan edessä ateenalaiset harvensivat falangiaan ja pidentivät rintamaansa välttääkseen joutumasta sivustakannalle. Kuitenkin jopa supistettu falangi osoittautui pysäyttämättömäksi kevyesti aseistettua persialaista jalkaväkeä vastaan. Ateenalaisten siipien hopliitit pyörivät sisäänpäin ja tuhosivat persialaisten keskellä olleen eliittijoukon. Tämä oli murskavoitto Ateenalle. Koko kreikkalais-persialaisten sotien ajan hopliittifalanx voitti persialaisen jalkaväen (esim. Thermopylain ja Plataian taistelut).
Kenties paras esimerkki falangin joustavuudesta oli Leuktran taistelussa tehty vino eteneminen. Siellä tebanialainen kenraali Epaminondas harvensi falanginsa oikeaa sivustaa ja keskustaa ja syvensi vasenta sivustaansa ennennäkemättömän syvälle 50 mieheen. Tämä kumosi sopimuksen, jonka mukaan falangin oikea kylki oli vahvin. Uusi järjestely mahdollisti sen, että tebanialaiset pystyivät hyökkäämään vahvasti vastapuolen falangin oikealla sivustalla olevia spartalaisten eliittijoukkoja vastaan. Samaan aikaan tebanialaisten linjan keskikohta ja oikea kylki oli siirretty taaksepäin vastapuolen falangista, jolloin muodostelman heikommat osat eivät joutuneet taisteluun. Kun spartalaisten oikea puoli oli joutunut tebanialaisten vasemman puolen jalkoihin, myös loput spartalaisten linjasta murtui. Näin Epaminondas pystyi voittamaan aiemmin voittamattomana pidetyn vihollisensa johtamalla sitä voimakkaalla siivellä.
Makedonian Filip II vietti useita vuosia Thebassa panttivankina ja kiinnitti huomiota Epaminondaksen innovaatioihin. Kotiin päästyään hän perusti vallankumoukselliset uudet jalkaväkijoukot, jotka muuttivat kreikkalaisen maailman kasvot. Filippoksen falangiitit olivat antiikin Kreikan ensimmäinen ammattisotilaiden joukko (Spartaa lukuun ottamatta). Heillä oli paljon pidemmät keihäät, ja heidät koulutettiin perusteellisemmin monimutkaisempiin taktiikoihin ja manöövereihin. Vielä tärkeämpää oli kuitenkin se, että Filippoksen falangiitit olivat osa monipuolista, yhdistettyä joukkoa, johon kuului monenlaisia vartijoita ja ratsuväkeä, erityisesti hänen kuuluisaa ratsuväkijoukkoaan.
Makedonialainen falangi käytettiin nyt kiinnittämään vihollisen keskilinja, kun taas ratsuväki ja liikkuvampi jalkaväki iskivät vihollisen sivustoja vastaan. Makedonian ylivoima Kreikan kaupunkivaltioiden staattisempiin armeijoihin nähden osoitettiin Kaironein taistelussa, jossa Filippos II:n armeija murskasi liittoutuneiden tebanialaisten ja ateenalaisten falangit.
Ylhäällä: yksinkertaistettu kaavio perinteisestä hopliittien taistelu- ja etenemisjärjestyksestä (eliittijoukot punaisella). Alhaalla: Epaminondaksen johtamien tebalaisten käyttämä diagonaalinen falangi. Vahva vasen siipi eteni, kun taas heikko oikea siipi perääntyi tai pysyi paikallaan.
Asetelmat Leuktran taistelun aikana vuonna 371 eaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on falanx-muodostelma?
V: Falanx-muodostelma on muinaiskreikkalainen termi lohkomaista jalkaväkimuodostelmaa varten.
K: Keitä olivat hopliitit?
V: Hopliitit olivat antiikin Kreikan raskasta jalkaväkeä.
K: Mitä aseita hopliitit käyttivät?
V: Hopliitit olivat aseistettuja keihäillä, miekoilla tai vastaavilla aseilla.
K: Miten jalkaväkijoukko liikkui taisteluissa, joissa käytettiin falangimuodostelmaa?
V: Jalkaväkijoukko marssi yhtenä kokonaisuutena eteenpäin vastustajaa vastaan falanksimuodostelmaa käyttäen.
K: Miksi ratsuväki oli harvinaista antiikin Kreikassa?
V: Ratsuväki oli harvinaista antiikin Kreikassa osittain siksi, että hevoset olivat niukka resurssi, ja osittain siksi, että Peloponnesoksen laaksojen lattioilla ei ollut paljon tilaa ratsuväen manöövereille.
Kysymys: Oliko makedonialaisen falangin tukena ratsuväki?
V: Kyllä, Makedonian falangin tukena oli aina ratsuväki Aleksanteri Suuren valloituksissa.
K: Ketkä käyttivät falanx-muodostelmaa antiikin Kreikassa?
V: Järjestelmää käyttivät kaupunkivaltiot, jotka usein taistelivat toisiaan vastaan.
