Aleksanteri Suuri — Makedonian kuningas, elämäkerta ja valloitukset
Aleksanteri Suuri — Makedonian kuninkaan elämäkerta ja ikoniset valloitukset (356–323 eaa.): lapsuus, Aristoteles, sotataidot ja valtakunnan laajentuminen Antiikin maailmassa.
Aleksanteri Suuri (Makedonian Aleksanteri III) oli Makedonian kuningas vuodesta 336 eaa. kuolemaansa 323 eaa. saakka. Hän oli yksi kaikkien aikojen suurimmista sotilasjohtajista. Aleksanteri syntyi vuonna 356 eaa. Pellassa, Makedonian muinaisessa pääkaupungissa.
Aleksanteri oli Makedonian kuninkaan Filippos II:n ja naapurimaan Epeirosin prinsessan Olympiaksen poika. Aleksanteri vietti lapsuutensa seuraten, kuinka hänen isänsä teki Makedoniasta suuren sotilasvallan, ja katseli, kuinka tämä voitti Balkanin taistelukentillä.
Kun Aleksanteri oli 13-vuotias, Filippus palkkasi kreikkalaisen filosofin Aristoteleen Aleksanterin henkilökohtaiseksi opettajaksi. Seuraavien kolmen vuoden aikana Aristoteles antoi Aleksanterille retoriikan ja kirjallisuuden opetusta ja herätti hänen kiinnostuksensa tieteeseen, lääketieteeseen ja filosofiaan, joista kaikista tuli tärkeitä Aleksanterin myöhemmässä elämässä.
Perhe- ja avioliittokysymykset. Aleksanterin henkilökohtaiset suhteet ja avioliitot olivat usein poliittisesti motivoituja. Hän avioitui ensimmäisen kerran Bactriasta kotoisin olevan Roxannen (Roksaana, Roxane) kanssa kampanjan aikana noin 327 eaa. Myöhemmin, vuonna 324 eaa. Susan seremonioissa hän solmi myös poliittisia avioliittoja persialaisiin aatelisiin, muun muassa Dareioksen tyttäreen, mikä oli osa pyrkimystä yhdistää makedonialaisia ja persialaisia etuja.
Sotaretket ja tärkeimmät taistelut
Aleksanterin uran keskeinen piirre oli hänen jättimäiset sotaretket, joiden tarkoituksena oli kukistaa Persian suurvalta ja jatkaa sen jälkeen aikaisempien orientaalisten valtioiden valloittamista:
- 334 eaa. — Granikos: ensimmäinen suuri voitto Aasian puolella; avasi tien Anatoliaan.
- 333 eaa. — Issos: voitto Dareioksen armeijasta; Persian kuninkaan perhe jäi Aleksanterin käsiin.
- 332 eaa. — Tyros ja Gaza: pitkät piiritykset, jotka tekivät Aleksanterista merenkulkijoillekin vaarallisen voimavaran ja avasivat tien Egyptiin.
- 331 eaa. — Gaugamela (Arbelan laakso): ratkaiseva voitto, joka murensi Persian valtakeskuksen Dareioksen vallan.
- 330–327 eaa.: Persepoliksen polttaminen, valtakunnan keskusten miehitys ja Dareioksen vaino; jatkoi vaellusta kohti Keski-Aasiaa ja Bactriaa.
- 326 eaa. — Hydaspes: Intian Pohjois-alueella sijoittunut taistelu kuningas Porusta vastaan; kova voitto mutta myös ilmentymä armeijan väsymyksestä lähteä yhä kauemmas lännestä.
Hallinto, kulttuuri ja sotilaallinen organisointi
Aleksanteri ei ainoastaan valloittanut maita, vaan pyrki myös järjestämään ne hallinnollisesti ja levittämään kreikkalais-makedonialaista kulttuuria (hellenismiä). Hän perusti lukuisia kaupunkeja, tunnetuimpana Alexandria Egyptissä, joka tuli merkittäväksi kulttuurin ja oppineisuuden keskukseksi.
Hallintopolitiikassaan Aleksanteri teki myös poikkeuksellisia ratkaisuja: hän hyväksyi osin persialaisia tapoja, otti käyttöön paikallisia hallintorakenteita ja järjesteli poliittisia avioliittoja yhdistääkseen eri väestöjä. Tämä synnytti sekä kannattajia että vastustusta hänen omassa makedonialaisessa sotilaseliitissään.
Sotilaallinen menestys nojaa Aleksanterin ajanmukaiseen armeijajärjestykseen: pitkät sarissa-keihäät käyttävä makedonialainen falangi yhdistettynä kevyempään ratsuväkeen ja taktiseen innovaation, kuten henkilökohtaisen komennon käyttöön taistelun kriittisissä kohdissa (Companion cavalry).
Johtajuus ja henkilöhahmo
Aleksanteria kuvaillaan usein rohkeaksi ja karismaattiseksi johtajaksi, joka ratsasti esikuvallisesti eturintamassa. Hän oli myös utelias tiedemies: retkillään hän keräsi tietoa paikallisista tavoista, luonnontieteistä ja geografiasta, ja kantoi mukanaan oppineita ja tutkijoita, joiden töiden avulla hän pyrki ymmärtämään valloittamiaan alueita paremmin.
Kuolema ja perintö
Aleksanteri kuoli Babylonissa vuonna 323 eaa. iässä noin 32 vuotta. Kuoleman syy on kiistanalainen: mainitaan kuumeita kuten lavantauti tai malaria, vatsatautit ja toisaalta myös mahdollinen myrkytys; nykytutkimuksilla ei ole yksiselitteistä selvyyttä.
Kuolemansa jälkeen Aleksanterin laaja valtakunta hajosi nopeasti kilpailevien kenraalien eli diadokkien kesken. Tästä seurasi monien hellenististen valtakuntien synty, kuten Seleukidien valtakunta ja Ptolemaiosten hallitsema Egypti. Hellenismin leviäminen viime kädessä muokkasi pitkäksi aikaa Välimeren itäosia, Lähi-itää ja Keski-Aasiaa kulttuurisesti, poliittisesti ja taloudellisesti.
Perintö ja merkitys
- Aleksanterin sotaretket avasivat kreikkalaiselle kulttuurille uuden areenan ja loivat perustan hellenistiselle maailmalle.
- Hänen kaupunkiperustuksensa, tärkeimpänä Alexandria, toimivat oppimisen ja kaupan keskuksina vuosisatojen ajan.
- Aleksanterin elämästä ja teoista on muodostunut mytologisoitu kuva sotapäällikkönä, jonka teoilla oli mittavat seuraukset antiikin historiaan ja koko Välimeren alueen kehitykseen.
Lisätietoja ja jatkolukemista: Aleksanterin urasta on runsaasti lähdeaineistoa antiikin teksteissä ja nykytutkimuksessa; hänen elämänsä yksityiskohdat ovat osin kiistanalaisia, ja siksi eri tutkijat painottavat eri tulkintoja hänen motiiveistaan ja teoistaan.
Aleksanteri Aleksanteri-mosaiikissa Faunin talosta Pompeijissa vuonna 347 eKr.
Aleksanteri Suuren rintakuva
Aleksanterin sota
Vuonna 340 eaa. Filippos kokosi suuren makedonialaisen armeijan ja hyökkäsi Traakiaan. Hän jätti 16-vuotiaalle Aleksanterille valtuudet hallita Makedoniaa hänen poissa ollessaan regenttinä. Mutta Makedonian armeijan edetessä syvälle Traakiaan Koillis-Makedoniaan rajoittuva traakialainen Maedin heimo kapinoi ja muodosti vaaran maalle. Aleksanteri kokosi armeijan, johti sitä kapinallisia vastaan ja kukisti nopeasti maedit, valloitti heidän linnakkeensa ja nimesi sen uudelleen Alexandropoliksi.
Aleksanterista tuli Makedonian kuningas vuonna 336 eaa., kun hänen isänsä murhattiin. Kokouksessa pidettiin Kreikan kaupunkien teki hänestä strategos (kenraali tai ylipäällikkö). Hän käytti tätä valtaa käynnistääkseen isänsä sotilaalliset laajentumissuunnitelmat. Vuonna 334 eaa. hän hyökkäsi Persian hallitsemaan Vähä-Aasiaan. Hän aloitti sarjan sotaretkiä, jotka kestivät kymmenen vuotta. Aleksanteri mursi Persian vallan useissa ratkaisevissa taisteluissa, joista merkittävimpiä olivat Issuksen ja Gaugamelan taistelut. Hän syrjäytti Persian kuninkaan Dareios III:n ja valloitti koko Persianvaltakunnan. Tuolloin Aleksanterin valtakunta ulottui Adrianmereltä Indus-joelle.
Hän hyökkäsi Intiaan vuonna 326 eaa. ja kukisti kuningas Poruksen, joka hallitsi Punjabin aluetta. Sen jälkeen heistä tuli liittolaisia. Intia oli tuolloin jakautunut satoihin valtakuntiin. Armeija kieltäytyi ylittämästä Industa ja taistelemasta toisella puolella olevia kuninkaita vastaan, joten Aleksanteri johdatti heidät pois Intiasta.
Aleksanteri kuoli Babyloniassa vuonna 323 eaa. tuntemattomiin syihin. Myrkkyä, murhaa tai taistelun jälkeistä kuumeilua on ehdotettu. Kuollessaan hän suunnitteli useita sotaretkiä, jotka olisivat alkaneet Arabian valloituksella. Hänen kuolemaansa seuranneina vuosina sisällissodat repivät hänen valtakuntansa kappaleiksi. Sen jälkeen useita valtioita hallitsivat Diadokit, Aleksanterin eloonjääneet kenraalit ja perilliset. Ne taistelivat ja valloittivat toisiaan. Suurin säilynyt osa oli Seleukidien valtakunta.
Aleksanterin perintöön kuuluu makedonialaisten aatteiden ja kielen kulttuurinen leviäminen. Hän perusti noin kaksikymmentä hänen mukaansa nimettyä kaupunkia, joista merkittävin oli Egyptin Aleksandria. Aleksanterin makedonialaisten siirtolaisten asuttaminen johti uuteen hellenistiseen sivilisaatioon. Merkkejä tästä voidaan nähdä Bysantin valtakunnassa 1400-luvun puolivälissä jKr. Makedonian kielen puhujia oli Keski- ja Kaukoidän Anatoliassa 1920-luvulle asti.
Kun Aleksanteri kuoli, hän oli vain 32-vuotias.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Aleksanteri Suuri?
A: Aleksanteri Suuri oli muinaiskreikkalaisen Makedonian kuningaskunnan kuningas vuodesta 336 eaa. kuolemaansa 323 eaa. saakka. Hän oli suuri sotilasjohtaja.
K: Milloin ja missä Aleksanteri syntyi?
V: Aleksanteri syntyi vuonna 356 eaa. Pellassa, Makedonian muinaisessa pääkaupungissa.
K: Ketkä olivat Aleksanterin vanhemmat?
V: Aleksanterin vanhemmat olivat Makedonian kuningas Filippos II ja Olympias, naapurimaan Epeirosin prinsessa.
K: Mitä Aleksanteri teki lapsuudessaan?
V: Lapsuutensa aikana Aleksanteri seurasi, kuinka hänen isänsä teki Makedoniasta suuren sotilasvallan, ja katseli, kuinka hän voitti Balkanin taistelukentillä.
K: Mitä kieltä Aleksanteri Suuri puhui ja mitä kulttuuria hän levitti?
V: Aleksanteri Suuri puhui kreikan kieltä ja levitti kreikkalaista kulttuuria koko Aasiaan.
K: Kuka oli Aleksanterin henkilökohtainen opettaja ja mitä hän opetti hänelle?
V: Aleksanterin henkilökohtainen opettaja oli kreikkalainen filosofi Aristoteles, joka opetti hänelle retoriikkaa ja kirjallisuutta ja herätti hänen kiinnostuksensa tieteeseen, lääketieteeseen ja filosofiaan.
K: Mikä tuli tärkeäksi Aleksanterin myöhemmässä elämässä?
V: Aleksanterin Aristoteleelta saamasta tieteen, lääketieteen ja filosofian koulutuksesta tuli tärkeää hänen myöhemmässä elämässään.
Etsiä