Kasvityyppi, katso Mandrake.

Mandriva (aiemmin Mandrake Linux) on Linux-jakelu.

Viimeisin julkaisu oli vuoden 2011 versio, joka julkaistiin saman vuoden elokuussa. Suurin osa Mandriva Linuxin irtisanotuista kehittäjistä siirtyi Mageiaan.

Toukokuussa 2015 Mandriva siirtyi hallintoon, ja toukokuun 27. päivästä lähtien organisaation verkkosivusto oli offline.

 

Lyhyt yleiskatsaus

Mandriva (alkuaan Mandrake Linux) perustettiin vuonna 1998 tavoitteena tehdä helposti asennettava ja käyttäjäystävällinen Linux-jakelu erityisesti työpöytäkäyttöön. Jakelun kehityksestä vastasi aluksi ranskalainen yritys MandrakeSoft, ja sen näkyvimpiä piirteitä olivat KDE-työpöytäympäristön käyttöoletus, oma pakettienhallintajärjestelmä urpmi (RPM-pohjainen) sekä sarja omia hallinta- ja asetusohjelmia, ns. "drake"-työkalut ja Mandrake Control Center (MCC).

Historia ja kehitys

  • Perustaminen (1998) — Mandrake Linux syntyi halusta yhdistää Red Hat -pohjainen jakelu ja helppokäyttöinen KDE-työpöytä sekä tarjota asennuksen ja laitehallinnan yksinkertaisia työkaluja.
  • Nimen ja yritysrakenteen muutokset — vuosien varrella MandrakeSoft laajeni ja vuonna 2005 yritys yhdistyi brasilialaisen Conectivan kanssa; nimenä alkoi vakiintua Mandriva. Muutokset johtivat myös brändin ja tuotteiden uudelleenjärjestelyihin.
  • Liiketoimintamalli — Mandriva tarjosi sekä yhteisöversioita että kaupallisia julkaisuja (esimerkiksi Powerpack), sisältäen teknistä tukea ja lisäpaketteja maksaville asiakkaille.
  • Forkit ja yhteisön laajentuminen — yhtiön vaikeudet johtivat kehittäjäryhmien hajoamiseen ja useiden haarojen syntymiseen, tunnetuimpina Mageia (perustettu 2010 entisistä Mandrake-kehittäjistä) ja OpenMandriva (perustettu myöhemmin säilyttämään Mandrivan perintöä yhteisölähtöisesti). Myös venäläisiä RosaLabs-hankkeita syntyi osin samasta taustasta.

Tekniset ominaisuudet

Mandriva erottui muun muassa seuraavista piirteistä:

  • Urpmi – helppokäyttöinen pakettienhallinta RPM-pohjaisille paketeille, joka teki asennuksesta ja riippuvuuksien hoidosta käyttäjäystävällisempää.
  • Mandrake Control Center (MCC) – graafinen hallintakeskus, jolla asetettiin verkko-, tulostin- ja järjestelmäasetuksia, asennettiin ohjelmia ja hoidettiin palveluita yhdestä paikasta.
  • Käyttäjäystävällisyys – asennusohjelma, laiteautodetektiot ja työpöytävalinnat suunniteltiin helpottamaan siirtymistä Windowsista tai muista ympäristöistä.
  • Erilaiset julkaisut – tarjolla oli sekä "live"-ympäristöjä, asennus-ISOja että kaupallisia lisäpaketteja ja tukea.

Vakavat talousvaikeudet ja loppu

2000-luvun loppupuolella ja 2010-luvun alussa Mandriva kohtasi toistuvia taloudellisia vaikeuksia. Näitä seurasi organisaation uudelleenjärjestelyjä, lomautuksia ja irtisanomisia. Vuoden 2010 tienoilla suuri osa kehittäjäjoukosta erosi tai siirtyi muihin projekteihin, mistä syntyivät muun muassa Mageia. Virallinen julkaisuaktiviteetti väheni merkittävästi; viimeiseksi laajemmaksi julkaisuksi kirjataan vuoden 2011 versio. Vuonna 2015 yhtiö siirtyi hallintoon ja sen verkkosivusto oli pitkään poissa käytöstä.

Perintö ja nykytila

Vaikka alkuperäinen Mandriva-yhtiö ajautui vaikeuksiin ja toimintaa lakkautettiin, sen vaikutus näkyy edelleen avoimen lähdekoodin yhteisössä. Useat nykyiset jakelut ja yhteisöt ovat syntyneet Mandrivan perinnön pohjalta:

  • Mageia — yhteisövetoinen haarukka, joka ylläpitää vakaata ja käyttäjäystävällistä jakelua Mandraken perinteissä.
  • OpenMandriva — toinen yhteisölähtöinen projekti, joka pyrkii jatkamaan Mandriva-innovaatiota nykyaikaisella otteella.
  • Lisäksi entiset käyttäjä- ja kehittäjäresurssit ovat vaikuttaneet muiden jakelujen ja työkalujen kehitykseen.

Missä löytää vanhoja julkaisuja ja lisätietoa

Vanhoja Mandriva-ISOja, dokumentaatiota ja arkistoja on yhä tallenteina verkossa useilla arkisto-sivustoilla ja peileissä. Jos tarvitset tietoa vanhoista asennusmedioista tai siirtymisestä toiseen jakeluun, yhteisöprojektit kuten Mageia ja OpenMandriva tarjoavat ohjeita ja siirtymäapua.

Mandriva on tärkeä osa Linuxin historiaa: se toi monille käyttäjille ensimmäisen helppokäyttöisen työpöytä-Linux-kokemuksen ja vaikutti siihen, millaisia käyttökokemuksia avoimen lähdekoodin jakeluilta odotetaan.