Ubuntu on ilmainen käyttöjärjestelmä, joka käyttää Linux-ydintä. Sana "ubuntu" on afrikkalainen sana, joka tarkoittaa "inhimillisyyttä muita kohtaan". Se lausutaan "oo-boon-too".

Se on yksi suosituimmista Linux-jakeluista, ja se perustuu Debian Linux -tietokonekäyttöjärjestelmään. Ubuntun tavoitteena on tehdä siitä helppo käyttää ja asentaa tietokoneelle. Ubuntua voidaan käyttää kaikenlaisissa henkilökohtaisissa tietokoneissa (ja jopa laitteissa, kuten roboteissa), myös Windows 10:ssä. Ubuntu ladataan DVD-levynä, joka on ladattavissa ilmaiseksi Ubuntun verkkosivuilta. Sen voi asentaa tai testata ajamalla DVD:n.

Julkaisut ja tuki

Ubuntu julkaistaan kahdesti vuodessa (huhtikuussa ja lokakuussa) ja versionumerot seuraavat muotoa vuosi.kuukausi (esim. 20.04). Joka toinen huhtikuu julkaistaan erityinen LTS (Long Term Support) -versio, joka on tarkoitettu käyttäjille ja palvelimille, jotka haluavat vakaamman ja pidemmän tukijakson.

  • LTS-tuki: LTS-julkaisuille annetaan normaalisti viiden vuoden virallinen tuki työpöytä- ja palvelinympäristöissä.
  • Laajennettu tuki (ESM / Ubuntu Pro): Canonical tarjoaa maksullisen ja joissain tapauksissa ilmaisen (rajoitetusti) palvelun nimeltä Ubuntu Pro, joka voi laajentaa turvallisuuspäivitysten tukea jopa 10 vuoteen.
  • Esimerkkejä: 20.04 LTS ("Focal Fossa") julkaistiin huhtikuussa 2020 ja sen normaali tuki päättyy huhtikuussa 2025; ESM:n kautta tuki voi jatkua pidempään.

Ketkä kehittävät Ubuntua?

Ubuntua on kehittänyt vuonna 2004 rikkaan eteläafrikkalaisen Mark Shuttleworthin omistama Canonical Oy. Canonical koordinoi suurempaa kehittäjäyhteisöä, mutta jakeluun osallistuu myös suuri avoimen lähdekoodin yhteisö ympäri maailmaa.

Eri versiot ja maut

Ubuntu tarjoaa useita "mauksi" eli virallisia variantteja, jotka eroavat työpöytäympäristön ja kevyen järjestelmäkäytön mukaan. Yleisimmät maut ovat esimerkiksi:

  • Kubuntu (KDE Plasma)
  • Xubuntu (XFCE)
  • Lubuntu (LXQt) – kevyt koneille
  • Ubuntu MATE (MATE-työpöytä)
  • Ubuntu Budgie
  • Ubuntu Studio (sisältää multimedia- ja tuotantotyökalut)

Lisäksi on erillisiä painoksia palvelinkäyttöön (Ubuntu Server) ja sulautettuihin tai IoT-laitteisiin (Ubuntu Core), sekä pilvi- ja konttialustoille optimoituja kuvia.

Työpöytäympäristö ja paketinhallinta

Ubuntun työpöytäversio on käyttänyt eri aikoina eri työpöytäympäristöjä: Unity oli oletus pitkään, mutta siirtyminen takaisin GNOMEen tehtiin vuonna 2017 (versiosta 17.10 lähtien). Paketinhallinnassa Ubuntu käyttää perinteisesti APT-järjestelmää (.deb-paketit), ja Canonical on kehittänyt myös Snap-paketit, jotka helpottavat sovellusten jakelua ja päivitystä. Monet käyttäjät asentavat halutessaan myös Flatpak-alustoja, mutta APT ja Snap tulevat järjestelmän mukana.

Asennus ja käyttöönotto

  • Live-tila: Ubuntu on saatavilla live-levykkeellä tai live-USB:llä, jonka avulla voit kokeilla järjestelmää ilman asennusta.
  • Asennusvaihtoehdot: Asennus voi korvata koko levyn, asennuksen rinnalle Windowsin kanssa (dual-boot) tai käyttää LVM/raid- ja salaustukia.
  • Järjestelmävaatimukset: Nykyinen Ubuntu Desktop työpöytäympäristöllä suositeltavaa käyttää vähintään 4 GB RAM:ia, 25 GB tallennustilaa ja modernia suoritinta. Kevyemmät maut toimivat hyvin vähäisemmillä resursseilla.
  • Windows-yhteensopivuus: Ubuntu toimii myös Windowsin kautta WSL (Windows Subsystem for Linux) -ympäristössä.

Käyttökohteet

Ubuntu sopii monenlaiseen käyttöön: kotikäyttöön, kehitysympäristöiksi, palvelimiksi, pilvipalveluihin (Canonical tarjoaa valmiita pilvikuvia AWS:ään, Azureen, Google Cloudiin) ja sulautettuihin laitteisiin. Erityisesti Ubuntu Server ja Ubuntu Core ovat vakiintuneita valintoja palvelininfrastruktuurissa ja IoT-projekteissa.

Mistä aloittaa ja mistä apua?

  • Suositeltavaa aloittaa LTS-julkaisulla, jos haluat vakauden ja pidemmän tuen.
  • Kokeile live-USB:tä ennen asennusta ja varmuuskopioi tärkeät tiedot.
  • Apua ja ohjeita löytyy runsaasti Ubuntun omilta sivuilta, foorumeilta, kyselypalstoilta ja monilta suomenkielisiltä yhteisöiltä.

Yhteenvetona: Ubuntu on käyttäjäystävällinen ja laajalti tuettu Linux-jakelu, joka tarjoaa sekä helppokäyttöisen työpöytäkokemuksen että vahvat vaihtoehdot palvelin- ja pilvikäyttöön. LTS-versiot sopivat erityisesti niille, jotka arvostavat pitkäaikaista tukea ja vakaata ympäristöä.