Ubuntu: ilmainen Linux-käyttöjärjestelmä ja LTS-tuki

Ubuntu — ilmainen ja helppokäyttöinen Linux-jakelu. Valitse LTS (esim. 20.04) pitkäaikaiseen tukeen, säännölliset päivitykset, laaja yhteisö ja helppo asennus.

Ubuntu on ilmainen käyttöjärjestelmä, joka käyttää Linux-ydintä. Sana "ubuntu" on afrikkalainen sana, joka tarkoittaa "inhimillisyyttä muita kohtaan". Se lausutaan "oo-boon-too".

Se on yksi suosituimmista Linux-jakeluista, ja se perustuu Debian Linux -tietokonekäyttöjärjestelmään. Ubuntun tavoitteena on tehdä siitä helppo käyttää ja asentaa tietokoneelle. Ubuntua voidaan käyttää kaikenlaisissa henkilökohtaisissa tietokoneissa (ja jopa laitteissa, kuten roboteissa), myös Windows 10:ssä. Ubuntu ladataan DVD-levynä, joka on ladattavissa ilmaiseksi Ubuntun verkkosivuilta. Sen voi asentaa tai testata ajamalla DVD:n.

Julkaisut ja tuki

Ubuntu julkaistaan kahdesti vuodessa (huhtikuussa ja lokakuussa) ja versionumerot seuraavat muotoa vuosi.kuukausi (esim. 20.04). Joka toinen huhtikuu julkaistaan erityinen LTS (Long Term Support) -versio, joka on tarkoitettu käyttäjille ja palvelimille, jotka haluavat vakaamman ja pidemmän tukijakson.

• LTS-tuki: LTS-julkaisuille annetaan normaalisti viiden vuoden virallinen tuki työpöytä- ja palvelinympäristöissä.
• Laajennettu tuki (ESM / Ubuntu Pro): Canonical tarjoaa maksullisen ja joissain tapauksissa ilmaisen (rajoitetusti) palvelun nimeltä Ubuntu Pro, joka voi laajentaa turvallisuuspäivitysten tukea jopa 10 vuoteen.
• Esimerkkejä: 20.04 LTS ("Focal Fossa") julkaistiin huhtikuussa 2020 ja sen normaali tuki päättyy huhtikuussa 2025; ESM:n kautta tuki voi jatkua pidempään.

Ketkä kehittävät Ubuntua?

Ubuntua on kehittänyt vuonna 2004 rikkaan eteläafrikkalaisen Mark Shuttleworthin omistama Canonical Oy. Canonical koordinoi suurempaa kehittäjäyhteisöä, mutta jakeluun osallistuu myös suuri avoimen lähdekoodin yhteisö ympäri maailmaa.

Eri versiot ja maut

Ubuntu tarjoaa useita "mauksi" eli virallisia variantteja, jotka eroavat työpöytäympäristön ja kevyen järjestelmäkäytön mukaan. Yleisimmät maut ovat esimerkiksi:

• Kubuntu (KDE Plasma)
• Xubuntu (XFCE)
• Lubuntu (LXQt) – kevyt koneille
• Ubuntu MATE (MATE-työpöytä)
• Ubuntu Budgie
• Ubuntu Studio (sisältää multimedia- ja tuotantotyökalut)

Lisäksi on erillisiä painoksia palvelinkäyttöön (Ubuntu Server) ja sulautettuihin tai IoT-laitteisiin (Ubuntu Core), sekä pilvi- ja konttialustoille optimoituja kuvia.

Työpöytäympäristö ja paketinhallinta

Ubuntun työpöytäversio on käyttänyt eri aikoina eri työpöytäympäristöjä: Unity oli oletus pitkään, mutta siirtyminen takaisin GNOMEen tehtiin vuonna 2017 (versiosta 17.10 lähtien). Paketinhallinnassa Ubuntu käyttää perinteisesti APT-järjestelmää (.deb-paketit), ja Canonical on kehittänyt myös Snap-paketit, jotka helpottavat sovellusten jakelua ja päivitystä. Monet käyttäjät asentavat halutessaan myös Flatpak-alustoja, mutta APT ja Snap tulevat järjestelmän mukana.

Asennus ja käyttöönotto

• Live-tila: Ubuntu on saatavilla live-levykkeellä tai live-USB:llä, jonka avulla voit kokeilla järjestelmää ilman asennusta.
• Asennusvaihtoehdot: Asennus voi korvata koko levyn, asennuksen rinnalle Windowsin kanssa (dual-boot) tai käyttää LVM/raid- ja salaustukia.
• Järjestelmävaatimukset: Nykyinen Ubuntu Desktop työpöytäympäristöllä suositeltavaa käyttää vähintään 4 GB RAM:ia, 25 GB tallennustilaa ja modernia suoritinta. Kevyemmät maut toimivat hyvin vähäisemmillä resursseilla.
• Windows-yhteensopivuus: Ubuntu toimii myös Windowsin kautta WSL (Windows Subsystem for Linux) -ympäristössä.

Käyttökohteet

Ubuntu sopii monenlaiseen käyttöön: kotikäyttöön, kehitysympäristöiksi, palvelimiksi, pilvipalveluihin (Canonical tarjoaa valmiita pilvikuvia AWS:ään, Azureen, Google Cloudiin) ja sulautettuihin laitteisiin. Erityisesti Ubuntu Server ja Ubuntu Core ovat vakiintuneita valintoja palvelininfrastruktuurissa ja IoT-projekteissa.

Mistä aloittaa ja mistä apua?

• Suositeltavaa aloittaa LTS-julkaisulla, jos haluat vakauden ja pidemmän tuen.
• Kokeile live-USB:tä ennen asennusta ja varmuuskopioi tärkeät tiedot.
• Apua ja ohjeita löytyy runsaasti Ubuntun omilta sivuilta, foorumeilta, kyselypalstoilta ja monilta suomenkielisiltä yhteisöiltä.

Yhteenvetona: Ubuntu on käyttäjäystävällinen ja laajalti tuettu Linux-jakelu, joka tarjoaa sekä helppokäyttöisen työpöytäkokemuksen että vahvat vaihtoehdot palvelin- ja pilvikäyttöön. LTS-versiot sopivat erityisesti niille, jotka arvostavat pitkäaikaista tukea ja vakaata ympäristöä.

Paketit ja ohjelmistotuki

Ubuntu jakaa kaikki ohjelmistot neljään eri kategoriaan osoittaakseen erot lisensoinnissa ja saatavilla olevan tuen määrässä. Ne ovat:

	ilmainen ohjelmisto	ei-vapaat ohjelmistot
tuettu	Main	Rajoitettu
ei tuettu	Maailmankaikkeus	Multiversumi

Vapaat ohjelmistot sisältävät tässä vain ohjelmia, jotka täyttävät Ubuntun lisenssivaatimukset, jotka ovat lähes samat kuin Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeet. Main-kategoriassa on kuitenkin yksi ero - siinä on laiteohjelmia ja fontteja, joita ei voi muuttaa, mutta jotka ovat mukana, jos Ubuntu ei toimi oikein.

Ei-vapaita ohjelmistoja ei yleensä tueta (Multiverse), mutta joitakin poikkeuksia (Restricted) myönnetään erittäin tärkeille ei-vapaille ohjelmistoille. Tuettuihin ei-vapaisiin ohjelmistoihin kuuluvat laiteajurit, joita tarvitaan Ubuntun käyttämiseen nykyisellä laitteistolla. Restricted-luokan tuen taso on heikompi kuin Main-luokan, koska kehittäjät eivät välttämättä pääse käsiksi lähdekoodiin. Main- ja Restricted-luokkien halutaan sisältävän kaikki yleiskäyttöisen Linux-järjestelmän tarvitsemat ohjelmistot.

Virallisten arkistojen lisäksi on Ubuntu Backports, joka on virallisesti tunnettu projekti uudempien ohjelmistojen palauttamiseksi Ubuntun myöhemmistä versioista. Arkisto ei ole kattava (eli siitä puuttuu osia); se koostuu lähinnä käyttäjien pyytämistä paketeista, jotka hyväksytään, jos ne täyttävät laatuohjeet.

Ubuntu Touch (ei enää tuettu) käynnissä Nexus 5 -älypuhelimessa.

Vaihtoehdot

Ubuntusta on saatavilla monia eri vaihtoehtoja, esimerkiksi siksi, että on useita vaihtoehtoja, mitä työpöytäympäristöä käyttää.

Canonicalin täysin tukemat viralliset sisarjakelut ovat:

• Ubuntu Kylin, virallinen johdannainen suunnattu Kiinan markkinoille
• Kubuntu, työpöytäjakelu, joka käyttää KDE:tä GNOME:n sijaan.
• Ubuntu Server Edition, jota käytetään pääasiassa palvelimissa palvelujen tarjoamiseen. Tässä versiossa on vain komentorivikäyttöliittymä, mutta graafinen käyttöliittymä voidaan asentaa.
• Xubuntu, "kevyt" jakelu, joka perustuu Xfce-työpöytäympäristöön GNOME:n sijasta ja joka on suunniteltu toimimaan paremmin matalilla tietokoneilla.
• Lubuntu, työpöytä käyttäen LXDE-työpöytäympäristöä
• Ubuntu Budgie, työpöytä käyttäen Budgie-työpöytäympäristöä
• Ubuntu MATE
• Ubuntu Studio, Ubuntun multimedian luomismuoto.
• Edubuntu, Unityä käyttäville luokkahuoneille suunniteltu jakelu.

Kubuntu on Ubuntu-jakelun virallinen versio, joka käyttää GNOMEn sijasta KDE:tä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Ubuntu?

K: Mitä sana "ubuntu" tarkoittaa?

K: Miten "ubuntu" lausutaan?

K: Mikä on Ubuntun tavoite?

K: Millaisissa laitteissa Ubuntua voi käyttää?

K: Miten joku voi ladata Ubuntun?

K: Kuka kehitti Ubuntun?

Hae kirjaimella