Mansour Koushan – iranilainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja aktivisti
Mansour Koushan — iranilainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja ihmisoikeusaktivisti: sensuurin vastainen ääni, maanpakoon joutunut eksiili ja palkittu sananvapauden puolustaja.
Mansour Koushan (26. joulukuuta 1949 – 16. helmikuuta 2014) oli merkittävä iranilainen kirjailija, näytelmäkirjailija, runoilija, toimittaja sekä elokuva- ja näytelmäohjaaja. Hän julkaisi urallaan laajasti: noin 14 runo- ja novellikokoelmaa, 7 romaania, noin 12 kulttuuri-, kirjallisuus-, yhteiskunta- ja politiikkaa käsittelevää analyysiteosta, satoja analyyttisiä esseitä sekä yli 30 näytelmää. Iranissa ollessaan hän toimi aktiivisesti Iranin kirjailijaliiton neuvostossa ja oli näkyvä hahmo iranilaisessa kirjallisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Elämä ja ura Iranissa
Koushan toimi vuosina 1967–1977 neljän riippumattoman kirjallisuuslehden päätoimittajana, mikä teki hänestä keskeisen toimijan modernin persialaisen kirjallisuuden ja kriittisen ajattelun edistäjänä. Hän oli tunnettu sensuurin vastaisesta kannastaan ja pyrkimyksistään luoda julkisia foorumeita vapaalle keskustelulle. Vuonna 1996 hän johti Takapou-sanomalehteä, joka oli harvoja riippumattomia julkaisuja — lehti oli ainoa julkaisupaikka, jossa julkaistiin vuoden 1994 julistus, 134 iranilaisen kirjailijan sensuurin vastainen kirje. Monet julistuksen allekirjoittajista joutuivat myöhemmin vainojen ja jopa väkivallan kohteiksi.
Taiteellinen työ ja teatteri
Koushan työskenteli laajasti teatterin ja television parissa: hän ohjasi elokuvia ja näytelmiä televisiolle ja lavasti useita kansainvälisten kirjailijoiden teoksia. Hänen teatterituotantonsa tunnettiin sekä taiteellisesta rohkeudesta että yhteiskunnallisesta kantaaottavuudesta. Näytelmät ja elokuvat olivat usein koskettavia tulkintoja identiteetistä, vallasta ja vapaudesta.
Poliittinen aktivismi, maanpako ja kansainvälinen toiminta
Joulukuussa 1998 Koushan matkusti Norjaan pitämään puheen YK:n ihmisoikeusjulistuksen 50-vuotisjuhlassa. Tänä aikana Iranissa alkoivat laajat vainot, joiden yhteydessä julkisuuteen paljastui niin kutsutut "ketjumurhat" ja muita vainotoimia älymystöä ja kirjailijoita kohtaan. Väkivalta ja uhkailu pakottivat Koushanin jättämään Iranin ja hakemaan turvaa maanpaossa. Norjaan jäätyään hän jatkoi kirjallista ja poliittista toimintaansa kansainvälisellä kentällä, puhuen sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta.
Toimi Stavangerissa ja palkinnot
Mansour Koushan toimi Norjan Stavangerissa sijaitsevan Sølvberg-teatterin taiteellisena johtajana vuosina 2000–2006, missä hän toi esiin monikulttuurisia ja haastavia produktioita. Vuonna 2010 hänelle myönnettiin Carl von Ossietzky -palkinto tunnustuksena merkittävistä ponnisteluista ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta. Koushan oli myös tuolloin kirjallisuutta, kulttuuria ja taidetta käsittelevän persialaisen Jonge Zaman-neljännesvuosikirjan päätoimittaja, jatkaen näin työtään persialaisen kirjallisuuden ja keskustelun edistämiseksi maanpaosta käsin.
Kirjallinen tuotanto ja teemat
Koushanin tuotannolle olivat tyypillisiä poliittinen tietoisuus, sensuurin kritiikki, ihmisyyden ja identiteetin pohdinta sekä teemat pakolaisuudesta ja maanpakoelämyksistä. Hän kirjoitti niin runoa, proosaa kuin näytelmiäkin ja yhdisti teoksissaan usein henkilökohtaisia kokemuksia yhteiskunnalliseen analyysiin. Hänen esseensä ja analyysikirjansa käsittelivät laajasti iranilaista kulttuuria, kirjallisuutta ja poliittisia ilmiöitä.
Kuolema ja perintö
Koushan kuoli mahasyöpään 16. helmikuuta 2014 Stavangerissa 65-vuotiaana. Hänen kuolemansa jälkeen hänen panostaan kirjallisuuteen, ihmisoikeustyöhön ja sananvapauden puolustamiseen on muistettu sekä Iranissa että kansainvälisesti. Mansour Koushanin teokset ja julkinen toiminta ovat jääneet tärkeäksi osaksi nykyaikaista iranilaista kulttuuriperintöä ja esimerkiksi kirjailijan roolista yhteiskunnallisena äänenä.
Mansour Koushan 21 toukokuuta 2009
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Mansour Koushan?
V: Mansour Koushan oli merkittävä iranilainen kirjailija, näytelmäkirjailija, runoilija, toimittaja sekä elokuva- ja näytelmäohjaaja.
K: Kuinka monta kirjaa hän julkaisi?
V: Hän julkaisi 14 runo- ja novellikokoelmaa, 7 romaania, 12 kulttuuria, kirjallisuutta, yhteiskuntaa ja politiikkaa käsittelevää analyysikirjaa sekä satoja analyyttisiä esseitä.
K: Millainen rooli hänellä oli Iranin kirjailijaliiton neuvostossa?
V: Iranissa ollessaan hän oli Iranin kirjailijaliiton neuvoston aktiivinen jäsen.
K: Mitä tapahtui Takapou-sanomalehdelle?
V: Hän johti Takapou-sanomalehteä vuonna 1996, ennen kuin se suljettiin, koska se oli ainoa kanava, jossa julkaistiin 134 iranilaisen kirjailijan julistus vuodelta 1994, sensuuria vastustava kirje, joka johti monien allekirjoittajien kuolemaan Iranin hallinnon salaisen palvelun käsissä.
K: Minne Mansour Koushan matkusti pitämään puheen?
V: Joulukuussa 1998 Koushan matkusti Norjaan pitämään puheen YK:n julistuksen ihmisoikeuskirjan 50-vuotisjuhlassa.
K: Minkä palkinnon Mansour Koushan sai?
V: Hän voitti vuonna 2010 Carl von Ossietzky -palkinnon, joka myönnetään vuosittain kirjailijalle hänen merkittävistä ponnisteluistaan ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta.
K: Minkä julkaisun päätoimittaja Mansour Koushan oli kuollessaan?
V: Kun hän kuoli vatsasyöpään 16. helmikuuta 2014 Stavangerissa, hän oli päätoimittajana persialaisessa kirjallisuutta, kulttuuria ja taidetta käsittelevässä neljännesvuosijulkaisussa nimeltä Jonge Zaman.
Etsiä