Iran, virallisesti Iranin islamilainen tasavalta (persia: ايران), historiallisesti Persia, on maa Länsi-Aasiassa. Se on osa Lähi-idän aluetta. Sillä on yhteiset rajat Afganistanin, Armenian, Azerbaidžanin, Irakin, Pakistanin, Turkin ja Turkmenistanin kanssa.

Teheran on pääkaupunki ja suurin kaupunki. Iran on maailman kahdeksanneksitoista suurin maa. Siellä asuu yli 84,9 miljoonaa ihmistä. Iran on ollut Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen vuodesta 1945. Se on öljynviejämaiden järjestön (OPEC) jäsen. Se on islamilainen tasavalta.

Iranin etniset vähemmistöryhmät koostuvat persialaisista, azerbaidžanilaisista, kurdeista, mazandaraneista, gilakeista, lureista ja bakhtiareista.


 

Maantiede ja ilmasto

Iran kattaa suuren osan Länsi-Aasian sisämaasta, pinta-alaltaan noin 1,65 miljoonaa neliökilometriä. Maan länsiosissa kohoavat Zagros-vuoret ja pohjoisessa Alborz-vuoristo, jonka korkeimpana huippuna on Dalah-e-Kuh (Mount Damavand). Keskiosissa sijaitsevat suolatasangot ja aavikot, tunnetuimpina Dasht-e Kavir ja Dasht-e Lut. Rannikot Persianlahdella ja Omaninlahdella sekä Kaspianmeren rannikko tarjoavat erilaista ilmastoa: Kaspianmeren rannikko on kostea ja vehreä, sisämaa puolestaan kuivaa ja mannermaista.

Väestö ja kielet

Iranin väestö on etnisesti monimuotoinen. Suurin ryhmä on persialaiset, mutta merkittäviä vähemmistöjä ovat muun muassa:

  • azerbaidžanilaiset
  • kurdit
  • lurit
  • mazandaranelaiset ja gilakit
  • baluchit
  • arabivähemmistöt

Virallinen kieli on persia (farsi), mutta alueilla puhutaan usein myös azeria, kurdia, luri, mazandarani, gilaki, baluchia ja arabiaa. Suurissa kaupungeissa ja viranomaisissa persia on yleinen kieli hallinnossa, koulutuksessa ja mediassa.

Uskonto ja kulttuuri

Suurin osa iranilaisista kuuluu shiialaisuuden kaksitoistajakoiseen suuntaukseen (twelver), joka on myös valtion virallinen uskonmuoto. Sunni-muslimeja on erityisesti etelä- ja länsialueilla. Maan väestössä on myös kristittyjä, juutalaisia, zoroastrialaisia ja bahá'í-uskovia, mutta uskonnollisten vähemmistöjen asema ja oikeudet vaihtelevat.

Iranilla on pitkä kulttuurihistoria: persialainen kirjallisuus, runous (mm. Hafez, Rumi, Ferdowsi), arkkitehtuuri, käsityöperinteet ja perinteinen musiikki ovat merkittäviä osia maan kulttuuri-identiteettiä. Nowruz (persialainen uudenvuoden juhla) on yksi tärkeimmistä kansallisista perinteistä.

Talous

Iranin talous perustuu suurelta osin luonnonvaroihin: öljy- ja maakaasutuotanto on talouden peruspilareita, ja maa on pitkäaikainen OPEC-jäsen. Lisäksi maatalous, teollisuus (kemiantuotanto, autoteollisuus, sementti, tekstiilit) ja palvelut ovat tärkeitä. Kansainväliset pakotteet, poliittinen tilanne ja investointien epävarmuus ovat viime vuosikymmeninä vaikuttaneet talouskasvuun ja inflaatioon.

Historia lyhyesti

Iranin alueella on sijainnut useita muinaisia sivilisaatioita ja suuria valtakuntia. Tunnettuja historiallisia vaiheita ovat muun muassa:

  • Achaemenidien valtakunta (noin 550–330 eaa.), joka kuuluu antiikin merkittävimpiin imperiumeihin
  • Parthian ja Sassanidien valtakaudet, jotka edelsivät islamilaista valloitusta 600–700-luvuilla
  • Islamilainen ajanjakso, jossa syntyivät erilaiset alueelliset dynastiat ja kulttuurinen kukoistus
  • Safavidien valtakausi (1501–1736), jolloin šiialaisuus vakiintui valtionuskonnoksi
  • Qajar- ja Pahlavi-dynastioiden aika 1800–1900-luvuilla, seuraten länsimaistumisen ja modernisaation paineita
  • Iranin islamilainen vallankumous 1979, joka muutti hallintojärjestelmän monarkiastä teokraattiseksi tasavallaksi

Hallinto

Irtain hallintomuoto on Islamilainen tasavalta. Politiikassa yhdistyvät uskonnollinen johto ja vaaleilla valittavat instituutiot: maassa on mm. voi korkea uskonnollinen johtaja (Supreme Leader), presidentti sekä parlamentti (Majlis). Sisäpoliittinen dynamiikka ja ulkopoliittiset suhteet vaikuttavat merkittävästi maan päätöksentekoon ja kansainväliseen asemaan.

Iranilla on 31 hallinnollista provinssia, monipuolinen ilmasto, rikas kulttuuriperintö ja tärkeä rooli alueellisessa politiikassa. Historiallisesti maa on yksi Lähi-idän ja Keski-Aasian keskeisistä valtakeskuksista.