Iran | historiallisesti Persia

Historia

Aiemmin Iranin ulkopuoliset ihmiset kutsuivat Irania "Persiaksi". Siellä asuneet ihmiset kutsuivat maata Iraniksi. Virallinen nimi oli Persia, Persia-nimeä käytettiin muiden maiden kanssa asioidessa ja hallituksen papereissa.

Vuonna 1935 Reza Shāh Pahlavi oli Iranin shaahi. Hän pyysi virallisesti ulkomaalaisia kutsumaan maata "Iraniksi". Näin haluttiin osoittaa, että Iran kuuluu kaikille muille kuin persialaisille iranilaisille sekä persialaisille iranilaisille. Nimi Iran tarkoittaa arjalaisten maata. Sitä käytetään zarathustralaisten muinaisessa kirjassa, Avestassa. Eurooppalaiset käyttivät 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa nimeä arjalainen tarkoittamaan kaikkia indoeurooppalaisia. "Arjalainen rotu" oli termi, jota Hitler käytti kuvaamaan "ylivertaista" tai "täydellistä" rotuaan, mutta se tarkoitti ensin iranilaisia. "Arjalainen" tarkoittaa iranilaisilla kielillä "jaloa".

Persian valtakunta

Noin vuonna 500 eaa. nykyisen Iranin alue oli Akhamenidien valtakunnan keskus. Kreikkalaiset kaupunkivaltiot taistelivat Dareios Suuren ja Kserkseksen johtamia persialaisia armeijoita vastaan. Sitten Aleksanteri Suuri valtasi maan taistelemalla Persian Akhamenidien dynastiaa vastaan. Hän hallitsi kuolemaansa asti, minkä jälkeen kreikkalaiset Seleukidit hallitsivat, kunnes Parthian valtakunta, joka myöhemmin taisteli Rooman valtakuntaa vastaan, kukisti heidät.

Parthialaisten jälkeen valta siirtyi Sassanian dynastialle (224-651). Muut kansat, kuten arabit (7. vuosisadalla), turkkilaiset (10. vuosisadalla) ja mongolit (13. vuosisadalla), valtasivat Persian taistelemalla. Iranilla on kuitenkin aina ollut erilainen kulttuuri ja se on jatkanut selviytymistään.

Sen jälkeen kun arabimuslimit valloittivat iranilaiset, persialaiset naiset orjuutettiin kotiapulaisiksi, kun taas persialaiset miehet pakotettiin rakentamaan ja viljelemään maatiloja ja tekemään raskasta työtä. Arabialaisella abbasidikalifi Harunilla oli persialaisia jalkavaimoja, kuten Marajil al-Badghisiyya, josta myöhempi abbasidikalifi Al-Ma'mun polveutui äidinkielessä.

Toisen maailmansodan jälkeen

CIA (Central Intelligence Agency) toimi Iranissa vuoden 1953 mellakoiden aikaansaamiseksi, jotka johtivat pääministeri Mosaddeghin syrjäyttämiseen. Yhdysvallat ja Iso-Britannia tekivät sen jälkeen shaahi Mohammad Reza Pahlavista jälleen Iranin vaikutusvaltaisimman henkilön. Shah lähti Iranista vuonna 1979 kapinan seurauksena. Iranin hallitus muutettiin islamilaisen vallankumouksen myötä islamilaiseksi tasavallaksi. Pian tämän jälkeen Iranin opiskelijaliike (Tahkim Vahdat) valtasi uuden hallituksen tuella Yhdysvaltain Teheranin suurlähetystön. He pitivät suurinta osaa diplomaateista panttivankeina 444 päivän ajan.

Maiden väliset suhteet eivät ole sen jälkeen olleet hyvät. Yhdysvallat esimerkiksi väittää, että Iran tukee Israelia vastaan toimivia terroristiryhmiä. Iran ei pidä Israelia maana. Iran on useimpien arabimaiden tavoin sitä mieltä, että Israelilla ei ole oikeutta olla olemassa. Iran on kuitenkin ajoittain tehnyt yhteistyötä lännen kanssa. Nämä sopimukset ovat koskeneet energiaa tai terrorismin torjuntaa.

Iran kävi Iranin ja Irakin välistä sotaa 1980-luvulla. Monet ulkomaiset maat tukivat Irakia.

Nyt länsi yrittää estää Irania käyttämästä ydinteknologiaa, vaikka Iran on ydinsulkusopimuksen jäsen. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on raportoinut monta kertaa, ettei ole todisteita siitä, että Iran kehittäisi ydinaseita. Se sanoo kuitenkin myös, ettei se voi sanoa varmasti, ettei Iran tee sitä salaa.

Joulukuussa 2007 julkaistussa CIA:n raportissa Iranin ydintoiminnasta todetaan, että Iranin salainen ohjelma ydinaseteknologian hankkimiseksi lopetettiin vuonna 2003. Sen mukaan Iran ei todennäköisesti pysty rakentamaan ydinasetta lähiaikoina. Yhteinen kattava toimintasuunnitelma on poliittinen strategia tämän kysymyksen käsittelemiseksi.

Talous

Iranilla on luonnonvarana öljy. Se on OPEC:n jäsen. Öljy on yksi sen tärkeimmistä vientituotteista. Riisi, käsityöt, matot ja krookukset ovat tärkeitä paikallisia tuotteita. Iran on maailman suurin kaviaarin viejä ja tuottaja. Iran on myös yksi maailman suurimmista pistaasipähkinöiden viejistä.

Iranissa on tehtaita, jotka tuottavat teollisuustuotteita. Iran on mukana myös biolääketieteen alalla.

Rial on Iranissa käytetty raha.

Uskonto Iranissa

Noin 90 prosenttia iranilaisista on muslimeja. Valtionuskonto on shiiamuslimi. Se on ollut valtionuskonto 1500-luvulla Safavid-dynastian aikana. Noin 75 prosenttia iranilaisista on sitä uskontoa. He kuuluvat Twelver-haaraan. Noin 9 prosenttia iranilaisista muslimeista kuuluu islamin sunnilaiseen haaraan. Ne 9 prosenttia iranilaisista, jotka eivät ole muslimeja, ovat bahá'iä, mandealaisia, zarathustralaisia, kristittyjä ja juutalaisia. Persian (Iranin) juutalaisia arvellaan olevan 300 000-350 000.

Alueet ja maakunnat

Aiheeseen liittyvät sivut

• Muinainen Armenia