Iran (Persia) – Iranin islamilainen tasavalta: sijainti, väestö, historia
Tutustu Iraniin (Persia): sijainti Lähi-idässä, väestö yli 84,9 miljoonaa, Teheran, etniset ryhmät ja rikas historia — kattava opas Iranin nykypäivään ja perinteisiin.
Iran, virallisesti Iranin islamilainen tasavalta (persia: ايران), historiallisesti Persia, on maa Länsi-Aasiassa. Se on osa Lähi-idän aluetta. Sillä on yhteiset rajat Afganistanin, Armenian, Azerbaidžanin, Irakin, Pakistanin, Turkin ja Turkmenistanin kanssa.
Teheran on pääkaupunki ja suurin kaupunki. Iran on maailman kahdeksanneksitoista suurin maa. Siellä asuu yli 84,9 miljoonaa ihmistä. Iran on ollut Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen vuodesta 1945. Se on öljynviejämaiden järjestön (OPEC) jäsen. Se on islamilainen tasavalta.
Iranin etniset vähemmistöryhmät koostuvat persialaisista, azerbaidžanilaisista, kurdeista, mazandaraneista, gilakeista, lureista ja bakhtiareista.
Maantiede ja ilmasto
Iran kattaa suuren osan Länsi-Aasian sisämaasta, pinta-alaltaan noin 1,65 miljoonaa neliökilometriä. Maan länsiosissa kohoavat Zagros-vuoret ja pohjoisessa Alborz-vuoristo, jonka korkeimpana huippuna on Dalah-e-Kuh (Mount Damavand). Keskiosissa sijaitsevat suolatasangot ja aavikot, tunnetuimpina Dasht-e Kavir ja Dasht-e Lut. Rannikot Persianlahdella ja Omaninlahdella sekä Kaspianmeren rannikko tarjoavat erilaista ilmastoa: Kaspianmeren rannikko on kostea ja vehreä, sisämaa puolestaan kuivaa ja mannermaista.
Väestö ja kielet
Iranin väestö on etnisesti monimuotoinen. Suurin ryhmä on persialaiset, mutta merkittäviä vähemmistöjä ovat muun muassa:
- azerbaidžanilaiset
- kurdit
- lurit
- mazandaranelaiset ja gilakit
- baluchit
- arabivähemmistöt
Virallinen kieli on persia (farsi), mutta alueilla puhutaan usein myös azeria, kurdia, luri, mazandarani, gilaki, baluchia ja arabiaa. Suurissa kaupungeissa ja viranomaisissa persia on yleinen kieli hallinnossa, koulutuksessa ja mediassa.
Uskonto ja kulttuuri
Suurin osa iranilaisista kuuluu shiialaisuuden kaksitoistajakoiseen suuntaukseen (twelver), joka on myös valtion virallinen uskonmuoto. Sunni-muslimeja on erityisesti etelä- ja länsialueilla. Maan väestössä on myös kristittyjä, juutalaisia, zoroastrialaisia ja bahá'í-uskovia, mutta uskonnollisten vähemmistöjen asema ja oikeudet vaihtelevat.
Iranilla on pitkä kulttuurihistoria: persialainen kirjallisuus, runous (mm. Hafez, Rumi, Ferdowsi), arkkitehtuuri, käsityöperinteet ja perinteinen musiikki ovat merkittäviä osia maan kulttuuri-identiteettiä. Nowruz (persialainen uudenvuoden juhla) on yksi tärkeimmistä kansallisista perinteistä.
Talous
Iranin talous perustuu suurelta osin luonnonvaroihin: öljy- ja maakaasutuotanto on talouden peruspilareita, ja maa on pitkäaikainen OPEC-jäsen. Lisäksi maatalous, teollisuus (kemiantuotanto, autoteollisuus, sementti, tekstiilit) ja palvelut ovat tärkeitä. Kansainväliset pakotteet, poliittinen tilanne ja investointien epävarmuus ovat viime vuosikymmeninä vaikuttaneet talouskasvuun ja inflaatioon.
Historia lyhyesti
Iranin alueella on sijainnut useita muinaisia sivilisaatioita ja suuria valtakuntia. Tunnettuja historiallisia vaiheita ovat muun muassa:
- Achaemenidien valtakunta (noin 550–330 eaa.), joka kuuluu antiikin merkittävimpiin imperiumeihin
- Parthian ja Sassanidien valtakaudet, jotka edelsivät islamilaista valloitusta 600–700-luvuilla
- Islamilainen ajanjakso, jossa syntyivät erilaiset alueelliset dynastiat ja kulttuurinen kukoistus
- Safavidien valtakausi (1501–1736), jolloin šiialaisuus vakiintui valtionuskonnoksi
- Qajar- ja Pahlavi-dynastioiden aika 1800–1900-luvuilla, seuraten länsimaistumisen ja modernisaation paineita
- Iranin islamilainen vallankumous 1979, joka muutti hallintojärjestelmän monarkiastä teokraattiseksi tasavallaksi
Hallinto
Irtain hallintomuoto on Islamilainen tasavalta. Politiikassa yhdistyvät uskonnollinen johto ja vaaleilla valittavat instituutiot: maassa on mm. voi korkea uskonnollinen johtaja (Supreme Leader), presidentti sekä parlamentti (Majlis). Sisäpoliittinen dynamiikka ja ulkopoliittiset suhteet vaikuttavat merkittävästi maan päätöksentekoon ja kansainväliseen asemaan.
Iranilla on 31 hallinnollista provinssia, monipuolinen ilmasto, rikas kulttuuriperintö ja tärkeä rooli alueellisessa politiikassa. Historiallisesti maa on yksi Lähi-idän ja Keski-Aasian keskeisistä valtakeskuksista.
Khezrin ranta, Hormozin saari, Persianlahti, Iran, 02-09-2008
Historia
Aiemmin Iranin ulkopuoliset ihmiset kutsuivat Irania "Persiaksi". Siellä asuneet ihmiset kutsuivat maata Iraniksi. Virallinen nimi oli Persia, Persia-nimeä käytettiin muiden maiden kanssa asioidessa ja hallituksen papereissa.
Vuonna 1935 Reza Shāh Pahlavi oli Iranin shaahi. Hän pyysi virallisesti ulkomaalaisia kutsumaan maata "Iraniksi". Näin haluttiin osoittaa, että Iran kuuluu kaikille muille kuin persialaisille iranilaisille sekä persialaisille iranilaisille. Nimi Iran tarkoittaa arjalaisten maata. Sitä käytetään zarathustralaisten muinaisessa kirjassa, Avestassa. Eurooppalaiset käyttivät 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa nimeä arjalainen tarkoittamaan kaikkia indoeurooppalaisia. "Arjalainen rotu" oli termi, jota Hitler käytti kuvaamaan "ylivertaista" tai "täydellistä" rotuaan, mutta se tarkoitti ensin iranilaisia. "Arjalainen" tarkoittaa iranilaisilla kielillä "jaloa".
Persian valtakunta
Noin vuonna 500 eaa. nykyisen Iranin alue oli Akhamenidien valtakunnan keskus. Kreikkalaiset kaupunkivaltiot taistelivat Dareios Suuren ja Kserkseksen johtamia persialaisia armeijoita vastaan. Sitten Aleksanteri Suuri valtasi maan taistelemalla Persian Akhamenidien dynastiaa vastaan. Hän hallitsi kuolemaansa asti, minkä jälkeen kreikkalaiset Seleukidit hallitsivat, kunnes Parthian valtakunta, joka myöhemmin taisteli Rooman valtakuntaa vastaan, kukisti heidät.
Parthialaisten jälkeen valta siirtyi Sassanian dynastialle (224-651). Muut kansat, kuten arabit (7. vuosisadalla), turkkilaiset (10. vuosisadalla) ja mongolit (13. vuosisadalla), valtasivat Persian taistelemalla. Iranilla on kuitenkin aina ollut erilainen kulttuuri ja se on jatkanut selviytymistään.
Sen jälkeen kun arabimuslimit valloittivat iranilaiset, persialaiset naiset orjuutettiin kotiapulaisiksi, kun taas persialaiset miehet pakotettiin rakentamaan ja viljelemään maatiloja ja tekemään raskasta työtä. Arabialaisella abbasidikalifi Harunilla oli persialaisia jalkavaimoja, kuten Marajil al-Badghisiyya, josta myöhempi abbasidikalifi Al-Ma'mun polveutui äidinkielessä.
Toisen maailmansodan jälkeen
CIA (Central Intelligence Agency) toimi Iranissa vuoden 1953 mellakoiden aikaansaamiseksi, jotka johtivat pääministeri Mosaddeghin syrjäyttämiseen. Yhdysvallat ja Iso-Britannia tekivät sen jälkeen shaahi Mohammad Reza Pahlavista jälleen Iranin vaikutusvaltaisimman henkilön. Shah lähti Iranista vuonna 1979 kapinan seurauksena. Iranin hallitus muutettiin islamilaisen vallankumouksen myötä islamilaiseksi tasavallaksi. Pian tämän jälkeen Iranin opiskelijaliike (Tahkim Vahdat) valtasi uuden hallituksen tuella Yhdysvaltain Teheranin suurlähetystön. He pitivät suurinta osaa diplomaateista panttivankeina 444 päivän ajan.
Maiden väliset suhteet eivät ole sen jälkeen olleet hyvät. Yhdysvallat esimerkiksi väittää, että Iran tukee Israelia vastaan toimivia terroristiryhmiä. Iran ei pidä Israelia maana. Iran on useimpien arabimaiden tavoin sitä mieltä, että Israelilla ei ole oikeutta olla olemassa. Iran on kuitenkin ajoittain tehnyt yhteistyötä lännen kanssa. Nämä sopimukset ovat koskeneet energiaa tai terrorismin torjuntaa.
Iran kävi Iranin ja Irakin välistä sotaa 1980-luvulla. Monet ulkomaiset maat tukivat Irakia.
Nyt länsi yrittää estää Irania käyttämästä ydinteknologiaa, vaikka Iran on ydinsulkusopimuksen jäsen. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on raportoinut monta kertaa, ettei ole todisteita siitä, että Iran kehittäisi ydinaseita. Se sanoo kuitenkin myös, ettei se voi sanoa varmasti, ettei Iran tee sitä salaa.
Joulukuussa 2007 julkaistussa CIA:n raportissa Iranin ydintoiminnasta todetaan, että Iranin salainen ohjelma ydinaseteknologian hankkimiseksi lopetettiin vuonna 2003. Sen mukaan Iran ei todennäköisesti pysty rakentamaan ydinasetta lähiaikoina. Yhteinen kattava toimintasuunnitelma on poliittinen strategia tämän kysymyksen käsittelemiseksi.
Talous
Iranilla on luonnonvarana öljy. Se on OPEC:n jäsen. Öljy on yksi sen tärkeimmistä vientituotteista. Riisi, käsityöt, matot ja krookukset ovat tärkeitä paikallisia tuotteita. Iran on maailman suurin kaviaarin viejä ja tuottaja. Iran on myös yksi maailman suurimmista pistaasipähkinöiden viejistä.
Iranissa on tehtaita, jotka tuottavat teollisuustuotteita. Iran on mukana myös biolääketieteen alalla.
Rial on Iranissa käytetty raha.
Uskonto Iranissa
Noin 90 prosenttia iranilaisista on muslimeja. Valtionuskonto on shiiamuslimi. Se on ollut valtionuskonto 1500-luvulla Safavid-dynastian aikana. Noin 75 prosenttia iranilaisista on sitä uskontoa. He kuuluvat Twelver-haaraan. Noin 9 prosenttia iranilaisista muslimeista kuuluu islamin sunnilaiseen haaraan. Ne 9 prosenttia iranilaisista, jotka eivät ole muslimeja, ovat bahá'iä, mandealaisia, zarathustralaisia, kristittyjä ja juutalaisia. Persian (Iranin) juutalaisia arvellaan olevan 300 000-350 000.
Alueet ja maakunnat
|
|
Hafezin hautakatto
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Iranin virallinen nimi?
V: Iranin virallinen nimi on Iranin islamilainen tasavalta (persia: ַםַׁה).
Kysymys: Mihin alueeseen Iran kuuluu?
V: Iran on osa Lähi-idän aluetta.
Kysymys: Minkä maiden kanssa Iranilla on yhteinen raja?
V: Iranilla on yhteiset rajat Afganistanin, Armenian, Azerbaidžanin, Irakin, Pakistanin, Turkin ja Turkmenistanin kanssa.
K: Mikä kaupunki on Iranin pääkaupunki ja suurin kaupunki?
V: Teheran on Iranin pääkaupunki ja suurin kaupunki.
Kysymys: Kuinka monta ihmistä asuu Iranissa?
V: Iranissa asuu yli 84,9 miljoonaa ihmistä.
K: Milloin Iranista tuli Yhdistyneiden kansakuntien jäsen?
V: Iran on ollut Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen vuodesta 1945.
K: Onko se islamilainen tasavalta?
V: Kyllä, se on islamilainen tasavalta.
Etsiä