Mahasyöpä – määritelmä, oireet, syyt (Helicobacter pylori) ja ennuste

Mahasyöpä: tunnista oireet, syyt (Helicobacter pylori), ennuste ja riskitekijät. Lue varhaisdiagnoosista, hoidoista ja selviytymisen mahdollisuuksista — tärkeää tietoa nopeasti.

Mahasyöpä eli mahasyöpä on syöpä, joka voi kehittyä mistä tahansa mahalaukun osasta. Maailmanlaajuisesti mahasyöpä aiheuttaa useita satoja tuhansia kuolemia vuosittain; esiintyvyys ja kuolleisuus vaihtelevat suuresti maittain. Ennuste riippuu merkittävästi taudin levinneisyydestä: varhaisvaiheen paikallisessa taudissa eloonjäämismahdollisuudet voivat olla hyvät, kun taas pitkälle levinnyt sairaus ennustaa huonompaa selviytymistä.

Suurin osa mahasyövistä liittyy Helicobacter pylori -infektioon, erityisesti mahalaukun distaalialueen (ei-kardia) adenokarsinoomissa. Ruokavalio ei yksinään selitä mahasyövän syntyä, mutta runsaasti suolaa, savustettuja ja hyvin prosessoituja liha- ja kalatuotteita sekä niukasti tuoreita hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio liittyy suurempaan riskiin.

Oireet

• Varhaisvaiheen mahasyöpä voi olla oireeton tai oireet ovat epämääräisiä: lievä vatsakipu, täyteläisyyden tunne syömisen jälkeen, närästys tai pahoinvointi.
• Edenneemmässä taudissa voi esiintyä: voimakas vatsakipu, oksentelu, ruokahaluttomuus, selittämätön laihtuminen, anemia (väsymys, kalpeus) ja ruoansulatuskanavan verenvuoto (mustat tai veriset ulosteet, oksentelu verensekaista ainetta).
• Ruokatorveen työntyvät kasvaimet voivat aiheuttaa nielemisvaikeutta (dysfagia).
• Hätätilanteena pidetään voimakasta vatsakipua, verenvuotoa tai pitkittynyttä oksentelua — tällöin on hakeuduttava nopeasti hoitoon.

Syyt ja riskitekijät

• Helicobacter pylori: tärkein yksittäinen riskitekijä monille mahalaukun adenokarsinoomille. Pitkäkestoinen infektiovaihe aiheuttaa kroonista gastriittia ja suolimuutoksia, jotka lisäävät syövän riskiä.
• Ruokavalio: runsaasti suolaa ja savustettuja tai säilöttyjä elintarvikkeita sisältävä ruokavalio lisää riskiä.
• Elämäntavat: tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät riskiä.
• Geneettiset tekijät: esimerkiksi periytyvä diffuusi mahasyöpä (CDH1-mutaatiot) ja perheet, joissa mahasyöpää esiintyy usealla jäsenellä.
• Krooniset sairaudet: pitkäaikainen atrooppinen gastriitti, pernisiöösi anemia ja aikaisempi osa-annoksia sisältänyt mahalaukun leikkaus voivat lisätä riskiä.
• Infektiot: myös Epstein–Barr-viruksella (EBV) on liitos joissain mahasyövissä.

Diagnoosi

• Endoskopia ja tähystysnäyte (biopsia) ovat diagnoosin kulmakivi: näytteestä saadaan varma histologinen diagnoosi.
• Kuvantaminen (esim. tietokonetomografia, PET-CT) arvioi taudin levinneisyyttä ja auttaa levinneisyyteen liittyvässä stadinnoinnissa.
• Endosonografia voi arvioida kasvaimen syvyyttä ja imusolmukemetastaaseja.
• Laboratoriotutkimukset: hemoglobiini (anemia), ravitsemustilaa kuvaavat arvot ja tarvittaessa H. pylori -testit.

Hoito

• Hoito suunnitellaan taudin vaiheeseen ja potilaan yleiskuntoon perustuen.
• Varhaisvaiheen limakalvon rajoittuneissa kasvaimissa voidaan käyttää endoskooppista kasvaimen poistoa (endoscopic mucosal resection, EMR; endoscopic submucosal dissection, ESD).
• Useimmissa paikallisissa tapauksissa hoitona on leikkaus (osittainen tai totaalinen gastrektomia) sekä tarvittaessa laajennettu imusolmukkeiden poisto.
• Edenneemmässä taudissa käytetään kemoterapiaa tai kemoradioterapiaa ennen leikkausta (neoadjuvantti) tai leikkauksen jälkeen (adjuvantti) parantamistarkoituksessa.
• Systeeminen hoito ja oireenmukainen hoito ovat tarkoituksenmukaisia metastasoivassa tai leikkaamattomassa taudissa; tähän kuuluu myös kohdennetut lääkkeet (esim. HER2-positiivisissa tapauksissa trastutsumabi) ja immuunihoidot tietyissä tilanteissa.
• Palliatiivinen hoito: kipu- ja oireiden hoito, ruokailu- ja ravitsemustuki sekä tarvittaessa stenttaus nielemisvaikeuksissa.

Ennuste

• Ennuste vaihtelee paljon taudin stadion mukaan: paikallisessa, varhaisvaiheen mahasyövässä eloonjäämismahdollisuudet voivat olla hyvät (usein merkittävästi paremmat kuin levinneessä taudissa).
• Kun syöpä on levinnyt laajasti muualle elimistöön, ennuste on huonompi. Globaalit elossaololuvut vaihtelevat maittain ja hoitoresursseista riippuen.
• H. pylori -infektion ajoissa tapahtuva hoito ja seulonta riskiryhmissä voivat vähentää mahasyövän ilmaantuvuutta ja parantaa ennustetta.

Ennaltaehkäisy

• H. pylori -infektion varhainen tunnistaminen ja hoito vähentää etenevän gastriitin ja sitä kautta mahasyövän riskiä.
• Tupakoinnin lopettaminen, kohtuullinen alkoholinkäyttö ja ruokavalion muuttaminen: vähemmän suolaa, savustettuja/säilöttyjä elintarvikkeita ja enemmän tuoreita hedelmiä ja vihanneksia.
• Korkean riskin henkilöiden seuranta: perheiden, joissa esiintyy periytyvää mahasyöpää, ja potilaiden, joilla on premalignit muutokset, tulee olla tarkkaa ja yksilöllistä.

Jos sinulla on pitkäaikaisia vatsaoireita tai hälyttäviä merkkejä (laihtuminen, jatkuva oksentelu, verenvuoto tai nielemisvaikeus), hakeudu lääkäriin jatkotutkimuksia varten. Ajoissa tehty diagnoosi ja hoito parantavat merkittävästi ennustetta.

Hae kirjaimella