Markkinatalous
Markkinatalous on taloutta, jossa tuotteiden ja palvelujen hinnat valitaan vapaassa hintajärjestelmässä, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Se alkoi noin 1700-luvun lopulla, teollisen vallankumouksen jälkeen. Keskeinen teos oli Adam Smithin The Wealth of Nations, 1776.
Markkinataloustiedettä on käytetty laajalti sen tehokkuuden vuoksi (kyky toimia hyvin). Sitä on kuitenkin myös kritisoitu sen itsekkyydestä ja rikkaiden ja köyhien välisestä erosta. Todellisessa maailmassa markkinatalous ei ole puhtaasti markkinataloutta, sillä yhteiskunnat ja hallitukset ohjaavat sitä jollakin tavalla markkinavoimien sijasta. Ilmaisua vapaa markkinatalous käytetään joskus samana kuin markkinatalous. Taloustieteen Nobel-palkinnon saanut Ludwig von Mises sanoi, että markkinatalous on silti markkinatalous, vaikka hallitus osallistuisi hinnoitteluun.
Markkinataloudessa seuraavat asiat ovat totta:
- Tuotannontekijät ovat yksityisessä omistuksessa. Tuotanto tapahtuu omistajien aloitteesta.
- Ainoa tapa saada tuloja on saada palveluja tai yksityisten yritysten voittoja.
- Suunnitelmataloutta ei ole
- Sääntelyyn liittyviä taloudellisia näkökohtia ei ole
- Markkinaosapuolet voivat vapaasti valita ostamansa tuotteet, ammattinsa ja sen, säästävätkö vai sijoittavatko he rahansa.
Joskus markkinatalous ei toimi odotetulla tavalla, voidaan havaita seuraavaa:
Aiheeseen liittyvät sivut
- markkinat
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on markkinatalous?
A: Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa tavaroiden ja palveluiden hinnat määräytyvät pikemminkin kysynnän ja tarjonnan voimien kuin valtion väliintulon perusteella. Se alkoi noin 1700-luvun lopulla, teollisen vallankumouksen jälkeen, ja sitä popularisoi Adam Smithin vuonna 1776 ilmestynyt teos The Wealth of Nations.
Kysymys: Mitä etuja markkinataloudella on?
A: Markkinataloutta kehutaan usein sen tehokkuudesta, sillä sen avulla resurssit voidaan jakaa nopeasti ja tehokkaasti kuluttajien kysynnän perusteella. Se myös kannustaa yrityksiä kilpailemaan keskenään, mikä johtaa parempiin tuotteisiin halvemmalla.
K: Mitä kritiikkiä markkinatalouteen liittyy?
V: Kriitikot väittävät, että markkinatalous voi johtaa rikkaiden ja köyhien yksilöiden tai ryhmien väliseen epätasa-arvoon, koska resurssit tai mahdollisuudet ovat epätasa-arvoisesti käytettävissä. Lisäksi se voi johtaa hyväksikäyttöön, jos työntekijöille ei makseta oikeudenmukaista palkkaa heidän työstään tai jos yritykset käyttävät kuluttajia hyväkseen petollisilla käytännöillä.
Kysymys: Miten valtion sääntely vaikuttaa markkinatalouteen?
V: Todellisuudessa useimmat taloudet eivät ole puhtaasti vapaita markkinatalouksia, sillä hallitukset puuttuvat asiaan eri tavoin, kuten asettamalla vähimmäispalkkoja tai sääntelemällä tiettyjä toimialoja. Tällainen puuttuminen voi auttaa suojelemaan työntekijöiden oikeuksia tai varmistamaan oikeudenmukaisen kilpailun yritysten välillä, mutta se voi myös rajoittaa talouskasvua, jos sääntelystä tulee liian rajoittavaa.
Kysymys: Mitkä tekijät määräävät tuotannon markkinataloudessa?
V: Puhtaassa vapaassa markkinataloudessa tuotanto perustuu tuotantotekijät (maa, työvoima, pääoma) omistavien yksityisten omistajien aloitteeseen. He saavat tuloja joko tarjoamalla palveluja tai voittoja tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Tähän prosessiin ei liity suunniteltua taloudellista toimintaa eikä sääntelytaloutta.
Kysymys: Voivatko osallistujat valita vapaasti, mitä he ostavat markkinataloudessa?
V: Kyllä, vapaan markkinatalouden osallistujilla on vapaus päättää, mitä he ostavat ja myyvät, mitä ammattia he harjoittavat ja miten he säästävät tai sijoittavat rahansa. Tämä vapaus voi kuitenkin olla rajoitettu riippuen taloudellisesta tilanteesta tai resurssien/mahdollisuuksien saatavuudesta markkinoilla.
K: Mitä tapahtuu, kun markkinat eivät toimi odotetulla tavalla?
V: Kun markkinat eivät toimi tehokkaasti, tietyistä tavaroista/palveluista voi olla pulaa tai ylijäämää, mikä johtuu resurssien vääränlaisesta kohdentamisesta ostajien/myyjien markkinoilla lähettämien virheellisten hintasignaalien vuoksi; tämä voi johtaa korkeampiin hintoihin kuluttajille, kun ostovaihtoehtoja on vähemmän.
