Adam Smith: modernin taloustieteen isä – Kansojen varallisuus (1776)

Adam Smith — modernin taloustieteen isä: Kansojen varallisuus (1776) selittää markkinatalouden, liberalismin ja empatian vaikutuksen yhteiskuntaan ja talousajatteluun.

Adam Smith (16. kesäkuuta 1723 - 17. heinäkuuta 1790) oli skotlantilainen taloustieteilijä, jota kutsutaan modernin taloustieteen isäksi. Hän syntyi Kirkcaldyssä ja opiskeli aluksi taloutta ja filosofiaa sekä sai vaikutteita skottilaisesta valistusajattelusta. Smith toimi myös yliopisto-opettajana ja teki tutkimusta, joka yhdisti moraalifilosofian ja taloustieteen periaatteet.

Keskeiset ideat teoksessa Kansojen varallisuus (1776)

Hänen vuonna 1776 julkaistu kirjansa An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations oli erittäin tärkeä. Ihmiset kutsuvat kirjaa vain nimellä The Wealth of Nations. Siinä esitettiin ajatuksia, jotka muodostavat pohjan nykyaikaiselle taloustieteelle, erityisesti markkinataloustieteelle.

Smith selitti muun muassa työnjaon merkityksen: erikoistuminen lisää tuottavuutta. Hänen tunnettu esimerkkinsä on neulantehtaan kuvaus, jossa työn jakaminen useaan erikoistehtävään kasvattaa tuotannon määrää huomattavasti. Smith myös haastoi ajan valtiollisen merkantilismin ajatuksen siitä, että valtion tulisi kerätä rikkauksia kaupankäynnin avulla rajoittamalla tuontia ja kartuttamalla kulta- ja hopeavaroja. Hän puolusti vapaampia markkinoita ja kauppaa sekä kilpailun hyötyjä.

Yksi teoksen usein viitatuista käsitteistä on ajatus siitä, että yksilön oman edun tavoittelu voi johtaa yhteiseen hyötyyn markkinoiden kautta — tätä ilmiötä on yleisesti kutsuttu ”näkemättömäksi kädeksi”. Smith kuitenkin korosti myös, että markkinat eivät ratkaise kaikkea: julkiset toimet, oikeusjärjestys ja tietyt julkishyödykkeet vaativat valtion panosta.

Hallituksen rooli ja kritiikki

Smith katsoi, että valtion tehtävänä on muun muassa ylläpitää puolustusta, oikeusjärjestystä sekä rakentaa ja ylläpitää sellaisia infrastruktuureja ja instituutioita, joita markkinat eivät riittävästi tarjoa. Hän ei kannattanut täydellistä valtion poissaoloa, vaan rajattua tehtäväjakoa, jossa sekä markkinat että julkinen valta toimivat omilla alueillaan.

Kansojen varallisuus avasi tien klassiselle taloustieteelle ja vaikutti voimakkaasti myöhempiin ajattelijoihin. Kirjasta on kuitenkin esitetty myös kritiikkiä: nykyaikana kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, miten markkinat voivat luoda eriarvoisuutta, aiheuttaa ulkoisvaikutuksia tai epäonnistua tuottamaan yhteiskunnallisesti toivottavia tuloksia ilman säätelyä.

Moraalinen tausta: The Theory of Moral Sentiments

Hän oli myös filosofi, joka halusi ymmärtää, miksi ihmiset pitävät joitain asioita hyvänä ja toisia huonona. Smith kirjoitti vuonna 1759 aikaisemman kirjan nimeltä The Theory of Moral Sentiments (Moraalisten tunteiden teoria). Sen keskeinen ajatus on se, että empatia eli toisen asemaan asettuminen on tärkeä osa etiikkaa. Empatia tarkoittaa, että voimme kuvitella, miltä jostakusta toisesta tuntuu, ja näin jakaa tämän tunteita: ilahtua toisen onnen nähdessämme tai sääliä hänen suruaan. Smithin mukaan tällainen myötäelämisen kyky vaikuttaa moraalisiin arvioihimme.

Sekä Smith että hänen ystävänsä David Hume, toinen merkittävä skotlantilainen filosofi, korostivat myötätunnon roolia moraalisissa arvioissa. Tämä moraalifilosofinen tausta auttoi Smithiä ymmärtämään talouden toimijoiden motiiveja ja sitä, miten yksilöiden päätökset kytkeytyvät yhteiskuntaan.

Vaikutus ja perintö

Smithin ajatukset muodostivat perustan niin kutsutulle klassiselle taloustieteelle ja vaikuttivat pitkälle teollistumisen ajan talouspolitiikkaan. Hänen työnsä on edelleen keskeinen teksti taloustieteen historiassa ja talouspoliittisissa keskusteluissa. Nykyään Smithiä siteerataan sekä vapaan markkinatalouden puolesta että varoittavana esimerkkinä siitä, miksi markkinamekanismeja pitää täydentää oikeudenmukaisella lainsäädännöllä ja sosiaalisilla turvaverkoilla.

Adam Smithin yhdistelmää moraalifilosofiaa ja taloustiedettä pidetään ainutlaatuisena — hän näki taloudelliset ilmiöt osana ihmisten sosiaalista ja moraalista elämää, eikä pelkkänä matemaattisena mekanismina. Tämä tekee hänen teoksistaan yhä kiinnostavia sekä taloustieteilijöille että laajemmalle yleisölle.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka on Adam Smith?

K: Milloin hän eli?

K: Mitkä ovat hänen kaksi klassista kirjaansa?

K: Mitä aiheita hänen kirjansa käsittelevät?

K: Miten Adam Smith on vaikuttanut nykyaikaiseen taloustieteeseen?

K: Missä hän kirjoitti teoksensa?

K: Minä vuonna hän julkaisi An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations?

Hae kirjaimella